Kiinassa itää koronan kylvämä epäluulon siemen, ja se voi vaikuttaa Xi Jinpingin asemaan

Kulissien takaisista valtamittelöistä Kiinassa on vain yksi epäsuora todiste, mutta se kertoo suuresta turhautumisesta. Kansa on hämillään.

Potilaita shanghailaisen sairaalan tiloihin tehdyssä tilapäisessä koronapotilaiden vastaanotossa tiistaina.

20.1. 2:00 | Päivitetty 20.1. 6:24

Peking

Hämmennys.

Sillä sanalla kuvaisin laajempien kiinalaispiirien tunnelmia, kun koronan tukahduttamispolitiikka avattiin joulukuun alussa. Missään maassa koronavirus ei ole levinnyt niin vauhdikkaasti kuin Kiinassa sen jälkeen.

Hämmennys on jatkuvasti läsnä keskusteluissa: Miksi Kiina oli niin valmistautumaton avaamiseen? Kiinalla kun oli peräti kolme vuotta aikaa valmistautua.

Toinen, epävarmempi huomioni: hämmennyksessä kytee epäluottamuksen siemen.

Olen kuullut useiden Kiinan linjaan ja johtoon aiemmin tyytyväisen ihmisen pohtivan, onko Xi Jinpingillä varmasti hommat hanskassa.

Otantani on pieni ja Kiina valtava, joten en uskalla väittää, että kansalaisten laaja luottamus johtajaansa Xihin rakoilee. Sanotaanko, että se väräjää, ehkä ensimmäistä kertaa.

Autoritaarisille johtajille kansan tuki on tärkeää. Kansaa ei tarvitse miellyttää vaaleissa, vaan koko ajan.

Kun Kiinassa poliittinen toimi menee pieleen tai tulee tarve äkkikäännökselle, maata johtava kommunistinen puolue sälyttää syyn paikallisviranomaisten harteille. Näin maan johtajat säilyvät puhtoisina.

Nyt kikka ei toimi, sillä Xi ehti julistaa Kiinan koronatoimien ylivertaisuutta moneen kertaan. Se on ollut selkeästi hänen ajamansa politiikka.

Xi myös tietää sen. Hän näytti keskiviikkoiltana kansallisella televisiokanavalla johtavansa uudenlaisiakin koronatoimia. Hän keskusteli etäyhteydellä lääkäreiden ja potilaiden kanssa ja vakuutti, että tunnelin päässä näkyy valoa.

Xin nollapolitiikassa virusta tukahdutettiin testein, karanteenein ja suluin lähes kolmen vuoden ajan.

Nollapolitiikan loppu yllätti rokottamattomat vanhukset, apteekit ja sairaalat. Joulukuussa kuoli Kiinan viranomaisten mukaan 60 000 ihmistä koronaan. Oikeasti kuolleita lienee moninkertaisesti, eikä tahti vielä ole hidastumassa. Surullisia perheitä riittää.

Xi ylvästeli aiemmin valtion suojelleen kansaansa taudilta ja kuolemalta. Varmasti kuolleita tuleekin vähemmän nyt kuin olisi tullut, jos Kiina ei olisi pitänyt tiukkaa linjaansa ennen covid-rokotusten kehittämistä.

Mutta pitikö Kiinan todellakin noudattaa nollalinjaansa vielä viime vuosikin? Se oli monille helvetillinen. Oli kaupunkien pitkiä sulkuja, talous kärsi ja tuli työttömyyttä. Tiistaina kerrottiin, että Kiinan talouskasvu oli viime vuonna ennätyksellisen alhainen.

Sitä edelliset koronavuodet Kiina porskutti mukavasti verrattuna länsimaihin. Kiinassa oli silloin vapaampaa liikkua ja talouskin rullasi. Ehkä Xi sokaistui omasta menestyksestään?

Kiinalaisystäväni arvosteli maansa johtoa minulle ensimmäistä kertaa koskaan. Sitten hän sanoi vanhan viisauden: kiinalaiset eivät juuri piittaa politiikasta, kunhan oma elämä sujuu aina vain paremmin.

Hänen perheensä on viime vuoden nollapolitiikan vuoksi taloudellisissa vaikeuksissa, ja niin on moni muukin.

Korona-ajasta nouseva kummastus on kansalaisten mielissä vielä pitkään. Ehkä kansalaisten kärsivällisyys on lyhempi ja kärkkäys suurempi kuin ennen.

Toisaalta kiinalaisista pulppuaa pitkästä aikaa iloa ja uskoa siihen, että vuodesta 2023 tulee varmasti parempi kuin edellisestä. Ehkä kansalaiset ovat valmiita hautaamaan menneet, jos talous lähtee kiitoon ja elämänlaatu kohenee nopeasti.

Kiinassa on vaikea kuvitella, että joku pystyisi ottamaan vallankahvan pois kommunistiselta puolueelta. Niin tarkasti puolue on orastavatkin vastustajansa hiljentänyt.

Sen sijaan tyytymättömyys voi aiheuttaa puolueen sisällä vallan uusjakoa. Mistään sellaisesta ei kuitenkaan ole merkkejä. Xi sementöi valtansa syksyn puoluekokouksessa, kun hän nosti kaikille avainpaikoille luottomiehiään. Yleisesti arvioidaankin, että valta on tiukasti Xin hyppysissä.

Suurimman merkin säröstä puolueen johdossa voi lukea rivien välistä. The Wall Street Journal -lehti (WSJ) julkaisi tammikuun alussa artikkelin, jossa se kertoi sisäpiirin lähteisiin nojaten nollapolitiikasta luopumisesta:

Se oli ollut Xille vaikea päätös, mutta virus oli jo karannut valloilleen, paikalliset taloudet kuralla ja mieltään osoittanut kansakin pelotti.

WSJ:n saamat tiedot olivat niin tarkkoja, että sellaisia Kiinassa tätä nykyä harvoin vuodetaan. Vallanytimessä on siis vaaralliseen vuotamiseen halukkaita ihmisiä. Se kertoo melkoisesta turhautumisesta.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat