Sota ei vielä syönyt varoja, sanoo ilmasto­rahaston johtaja: ”Juoksemme kilpaa aikaa vastaan”

Suomessa vieraillut Vihreän ilmastorahaston pääjohtaja Yannick Glemarec uskoo yhä, että ihmiskunta voi löytää tiensä ulos ilmastokatastrofista.

YK:n Vihreän ilmastorahaston pääjohtaja Yannick Glemarec vieraili Suomessa torstaina.

21.1. 2:00 | Päivitetty 21.1. 14:30

Elämme juuri nyt nopeaa kiihdytysvaihetta, sanoo maailman suurimman ilmastorahaston johtaja Yannick Glemarec.

Kaikki kasvaa kiihtyvällä tahdilla: uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti, vihreät markkinat ja sijoitukset, vihreä politiikka ja lainsäädäntö. Mutta yhtä nopeasti kiihtyvät yhä myös päästöt ja lämpeneminen.

”Juoksemme kilpaa aikaa vastaan. Katsotaan, mikä näistä tyssää ensimmäisenä”, Glemarec sanoo HS:lle.

YK:n Vihreän ilmastorahaston pääjohtaja Glemarec vieraili Suomessa torstaina neuvottelemassa siitä, millaisiin ilmastohankkeisiin Suomi antaa rahaa seuraavaksi ja kuinka paljon.

Alalla on tapahtunut valtavasti sitten Glemarecin edellisen Suomen-vierailun kaksi vuotta sitten.

Kymmenet maat ovat tehneet lupauksen nettonollapäästöistä. Uusiutuva energia on halvempaa kuin koskaan. Aurinkoenergian hinta on tullut alas kymmenen prosenttia joka vuosi.

”Jos kehitys jatkuu näin, aurinkoenergia on ilmaista vuonna 2035.”

Marraskuussa Egyptissä pidetyssä YK:n ilmastokokouksessa asiantuntijat kuhisivat päästöttömästä vedystä, jonka moni uskoo tekevän päästövähennyslupauksista vihdoin todellisuutta. Vihreä vetyteknologia saadaan kannattavaksi ehkä jo 2030 mennessä, Glemarec sanoo.

Kehitys näkyy myös arkisemmissa asioissa.

”Kaksi vuotta sitten ei ehkä olisi tuntunut hyvältä sijoitukselta ostaa sähköauto Suomessa. Nyt on jo erittäin huono idea olla ostamatta sähköautoa.”

Toisaalta koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat viime vuosina syrjäyttäneet ilmaston monen hallituksen asialistalla.

Glemarec käyttää muotisanaa polycrisis eli monikriisi. Melkein kaikkia Vihreässä ilmastorahastossa mukana olevia valtioita koettelevat nyt ilmastokriisin lisäksi erilaiset energiakriisit, ruokakriisit ja turvallisuuskriisit. Suomi ei ole tässä poikkeus.

Riittääkö ilmastolle rahaa muiden ongelmien keskellä?

Yksikään rahastossa mukana oleva maa ei ole Glemarecin mukaan vielä jättänyt maksamatta rahastolle lupaamiaan rahoja. Se on voitto, mutta huoli ei ole aiheeton. GCF:n uudesta rahoituksesta päätetään pian, ja silloin ilmasto ei välttämättä ole ykkösenä rahastossa mukana olevien valtioiden asialistalla.

Glemarec matkaa nyt maasta toiseen ja yrittää myydä ajatusta, että vihreät sijoitukset ovat paras tapa vastata kerralla muihinkin kriiseihin.

Kyse ei ole vain Twitter-hypeä nostattavista huipputeknologioista.

”Esimerkiksi naisten kouluttaminen kestävän maatalouden tekniikoihin parantaa kerralla ympäristön lisäksi taloutta, tasa-arvoa ja ruokaturvaa.”

Fakta

Vihreä ilmastorahasto

  • Vihreä ilmastorahasto (Green Climate Fund) on maailman suurin ilmastorahasto ja YK:n ilmastosopimuksen virallinen rahoitusmekanismi.

  • Perustettu 2010, aloitti toimintansa 2015. Päämaja Etelä-Koreassa.

  • Rahasto kerää jäsenvaltioilta rahoitusta, jolla se tukee erityisesti köyhien maiden ilmastotoimia joko sijoittamalla tai jakamalla suoria tukia.

  • Tuettavat hankkeet voivat esimerkiksi leikata päästöjä tai estää päästöjen hallitsematonta kasvua tulevaisuudessa. Päätavoite on tukea kehittyvien maiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä.

  • Suomen tuki GCF:lle vuosina 2020–2023 on 100 miljoonaa euroa.

Glemarec on teknologiaoptimisti mutta puhuu ilmaston nykytilanteesta kaunistelematta. Hän sanoo suoraan, että emme ole oikealla tiellä vaan menossa kohti katastrofaalista lämpenemistä.

Pariisin sopimuksen solmimisen aikaan vuonna 2015 ei voitu kuvitellakaan, että ylittäisimme 1,5 asteen lämpenemisen rajan viiden seuraavan vuoden aikana – sen todennäköisyys oli nolla prosenttia. Nyt todennäköisyys on 50 prosenttia.

”Sinä ja minä koemme kohta lämpötilan, jota kukaan ei ole kokenut koko sinä aikana, kun ihminen on viljellyt maata. Juuri nyt kaikki puhuvat energiakriisistä, mutta odotapa kaksi vuotta lisää, niin puhumme ruokajärjestelmän kriisistä.”

Glemarecin mielestä on kuitenkin vielä mahdollista kääntää suunta, ja Vihreän ilmastorahaston työ on yrittää kaikin voimin pitää tuo mahdollisuuden ikkuna auki. Rahasto sijoittaa päästöjä vähentäviin teknologioihin ja projekteihin, jotta ne saadaan käyttöön nopeammin kuin mihin vapaat markkinat yltävät.

”Usein teknologia saataisiin muutenkin laajamittaiseen käyttöön noin 15–20 vuodessa, mutta meidän avullamme viidessä vuodessa. Kymmenen vuotta on ilmastokriisin kannalta ratkaiseva etumatka”, hän sanoo.

”Uskon, että lopulta löydämme ratkaisut kriisiin, mutta ehkä liian myöhään.”

Vihreä ilmastorahasto sijoittaa neljä kertaa vuodessa noin miljardi euroa julkista rahaa. Vuosina 2020–2023 potista noin 100 miljoonaa on suomalaisten verorahoja.

Kuulostaa isolta summalta, mutta maailman mittakaavassa potti on pieni. Sen ei ole edes tarkoitus riittää yksinään, vaan julkisella rahalla houkutellaan hankkeisiin lisää yksityistä rahaa.

Pankkiirit eivät voi sietää epävarmuutta, Glemarec selittää.

Esimerkiksi vieraissa maissa toteutettavat uudenlaiset maatalousprojektit kuulostavat pankkien mielestä ikävän riskialttiilta, ja niinpä ne suostuvat sijoittamaan tai lainaamaan rahaa vain varovasti ja suurella korolla. Mutta jos Vihreä ilmastorahasto on jo lainannut hankkeelle rahaa ja todistanut, että homma toimii, yksityistä rahaa on helpompi saada.

Rahasto myös pienentää yksityisten sijoitusten riskiä sitoutumalla siihen, että jos hanke tuottaa tappiota, rahasto menettää rahansa ennen muita sijoittajia.

”Kun olemme näyttäneet, että jokin vihreä sijoitus on kannattava, voimme liikuttaa sen tueksi kymmeniä miljardeja dollareita yksityistä rahaa.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat