Valtio on tehnyt kaikkensa, mutta kiinalaiset eivät suostu lisääntymään

Kiinassa perheiltä kuluu keskimäärin puolet tuloistaan yhteen lapseen. Valtava harrastus- ja koulutusrumba vie vanhemmilta myös paljon aikaa. Tämä kaikki ei houkuta toisen tai peräti kolmannen lapsen hankintaan, kirjoittaa HS:n Kiinan-kirjeenvaihtaja Mari Manninen.

Nainen piteli vauvojaan supermarketin edustalla Kiinan Qinzhoun kaupungissa huhtikuussa 2021.

17.1. 10:05 | Päivitetty 17.1. 11:13

Peking

Vuosia ennustettu uutinen julistettiin tiistaina: Kiinan väestömäärä kääntyi viime vuonna laskuun.

Lue lisää: Maailman väki­rikkainta kansa­kuntaa uhkaa väestö­kriisi

Ympäristön kannalta se on iloinen uutinen. Mitä vähemmän väkeä kuluttamassa maapalloa, sitä parempi.

Kiinan valtiolle syntyvyyden romahdus on valtava ongelma. Se on myös yksi suurimpia syitä siihen, että Kiinan nousu maailman ykköstaloudeksi ohi Yhdysvaltojen saattaa hyvin jäädä tapahtumatta.

Kiinassa väestöpyramidi on kiikkerä. Kun nykyiset pienet nuorten ja lasten ikäluokat tulevat työikään, heidän on vaikea selvitä runsaan ja entistä pidempään elävän vanhusväestön elättämisestä ja huolehtimisesta.

Lue lisää: Dong Yufen, 88, hoiti äitiään tämän kuolemaan asti, mutta omat lapset panivat vanhain­kotiin: Se on yhä useamman kohtalo Itä-Aasiassa, jossa syntyvyyden romahdus muuttaa yhteiskuntaa vauhdilla

Näinhän on käynyt länsimaissakin, myös Suomessa, mutta Kiinassa sama ongelma on kohtalokkaampi. Länsimaissa tulevia eläkkeitä on ehditty kerryttää pitkään ja iäkkäillä on omaakin varallisuutta.

Kiina ei ennätä yhtä rikkaaksi ennen kuin työikäisten määrä jo romahtaa. Eli eläkkeet jäävät isoilta osin kertymättä, eikä vanhuksilla ole omaakaan omaisuutta. Heistä kovin moni on sukulaisten ja yhteiskunnan tuen varassa.

Oma ongelmansa on se, että Kiinassa jäädään edelleen aikaisin eli 50–60-vuotiaana eläkkeelle.

Jo työvoiman väheneminen itsessään on ongelma Kiinalle, sillä se nostaa palkkoja ja ajaa tuotantoa pois Kiinasta. Kotimarkkinatkin kärsivät, kun hyvin ansaitseva ja enemmän kuluttava väki vähenee.

Kiinalla on erityiset lastensaantia vähentävät tekijänsä.

Kaksi kiinalaisnaista vauvoineen kuvattiin Kiinan entisen johtajan Mao Zedongin valokuvan edessä.

KiinaLaiset toimivat samoin kuin muidenkin maiden vaurastuvat kansalaiset. He eivät enää halua yhtä lasta enempää – hyvä jos edes sen yhden.

Osa syistä on yhteisiä ympäri maailman: Entistä paremmin koulutetut naiset menevät myöhemmin naimisiin, mikä lykkää ja vähentää lastensaantia. Moni nainen valitsee uran äitiyden sijaan. Lähes kaikki lapset jäävät tätä nykyä henkiin, joten niitä ei tarvitse tehdä useita vain varmuuden vuoksi.

Kiinalla on kuitenkin omat, erityiset lastensaantia vähentävät tekijänsä. Tärkein niistä on kalleus. Lastenkasvatuksesta on tullut Kiinassa niin kilpailtua, että lapsesta koituu valtavasti kuluja. On hankittavat hintavia harrastuksia, tukiopetusta, kehittäviä leluja ja tavallista parempaa ruokaa.

Lue lisää: Parhaita timanttijuttuja: Tässä ovat vauvat, jotka edustavat maailman mahtavimpien maiden uskomatonta kehitystä – HS vertaili kahden hyväosaisen vauvan elämää, jossa rahanmenolle ei tunneta ylärajaa

Kiinassa perheiltä kuluu keskimäärin puolet tuloistaan yhteen lapseen. Valtava harrastus-, kehitys- ja koulutusrumba vie vanhemmilta myös paljon aikaa. Tämä kaikki ei houkuta toisen tai peräti kolmannen lapsen hankintaan.

Samalla pienten lasten vanhempien on pidettävä huolta ikääntyvistä vanhemmistaan ja pärjättävä yhä vain kovemmilla työmarkkinoilla.

Nuoremmat sukupolvet eivät enää jaa vanhempiensa perinteistä käsitystä siitä, että elämän tärkein asia on suvunjatkaminen. Niinpä moni valitsee jo vapaaehtoisen lapsettomuuden.

Lue lisää: Kiinan suuri ongelma on se, että nuoret eivät aio tehdä lapsia – Cao Wendi ja Ye Liya kertovat, miksi he eivät halua ehkä edes naimisiin

Kiinassa arvellaan, että julkisen asenneilmapiirin kiristyminenkin juontuisi pohjimmiltaan valtiollisista vauvahuolista.

Kiinaa johtava kommunistinen puolue on yrittänyt viime vuodet tehdä kaikkensa, jotta syöksyvä syntyvyys kääntyisi nousuun.

On lisätty taloudellista tukea vauvaperheille. On vaikeutettu avioeroja ja aborttien tekoa ja painostettu nuoria naimisiin. On yritetty vähentää lasten välistä kilpailua ja perheiden taloudellisia paineita kieltämällä tukiopetuksen ostaminen.

Kiinassa arvellaan yleisesti, että julkisen asenneilmapiirin kiristyminenkin juontuisi pohjimmiltaan valtiollisista vauvahuolista. Valtio on alkanut propagoida perinteisten nais- ja miesroolien puolesta ja vähentänyt homoseksuaalisuuden näkymistä julkisuudessa.

Lue lisää: Xiao Weiwein, 8, elämä mullistui: Tunteja päivässä vievien läksyjen ja viikon­loppujen ekstra­tuntien tilalle tuli liuta harrastuksia – Kiina kielsi lapsien ympäri kellon kestäneet opiskelut

Lue lisää: Kiinassa vihjaillaan kansalaisille jo pakosta tehdä kolme lasta

Mikään toimista ei ole auttanut. Päinvastoin, syntyvyys on vähentynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2021 virallinen hedelmällisyysluku oli Kiinassa 1,16.

Hedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta naisen oletetaan saavan elämänsä aikana. Jotta väestö ei pienenisi, naisten pitäisi saada keskimäärin yli kaksi lasta.

Maailmalla tunnettu totuus on, että kerran pudonnutta syntyvyyttä on vaikea saada nousuun.

Kiina voi myös syyttää tilanteesta itseään. Se oli pitkään huolissaan liian suuresta syntyvyydestä ja yritti muuttaa tilannetta sallimalla perheille usein vain yhden lapsen.

Tutkijat varoittivat jo 2000-luvun alussa, että yhden lapsen politiikka kärjistää tulevia ongelmia. Kommunistinen puolue oli kuitenkin niin sitoutunut politiikkaansa, ettei se päässyt siitä irti kuin vasta vuoden 2016 alusta.

Silloin oli jo myöhäistä. Kansa oli tottunut pieniin perheisiin, eikä sitä käy enää muuttaminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat