USA:n ja Turkin hävittäjä­kauppa kietoutuu kiharaiseen vyyhtiin, jonka osa Suomen Nato-jäsenyys on

Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun ja Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin tapaaminen Washingtonissa ajoittuu jännitteiseen hetkeen, kirjoittaa HS:n Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.

Turkin Mevlüt Çavuşoğlun (vas.) vieraili Yhdysvalloissa toukokuussa 2022. Çavuşoğlun tapasi myös tuolloin Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin.

17.1. 15:15 | Päivitetty 17.1. 17:04

Voi ehkä olla ”ratkaiseva merkitys”.

Näin ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kuvaili maanantaina Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun tämän viikon vierailua Yhdysvalloissa ja sen merkitystä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille.

Çavuşoğlu on tiettävästi tapaamassa Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin Washingtonissa keskiviikkona.

Suomessa seurataan nyt tarkasti, miten Nato-jäsenyyskysymys nousee esiin ja mitä tarkalleen kerrotaan Turkin havitteleman F-16-hävittäjäkaupan etenemisestä.

Mitä voidaan odottaa?

Vierailu ajoittuu jännitteiseen hetkeen, jona Turkin Nato-retoriikka on jälleen koventunut muun muassa Ruotsissa viime viikolla nähdyn nukkeprotestin seurauksena.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin neuvonantaja İbrahim Kalın totesi lauantaina, että aika olisi loppumassa kesken Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymiselle ennen Turkin vaaleja, jotka pidetään viimeistään kesäkuussa.

Erdoğan itse löi pöytään vaatimuksia 130 terrorismista epäillyn luovutuksista jäsenyyksien ehtona.

Vierailulta tuskin kannatakaan odottaa minkäänlaista pikakäännettä jäsenyyksiin liittyen.

Samalla on selvää, että Yhdysvaltojen aikeet myydä Turkille sen pitkään toivomia ja tärkeitä F-16-hävittäjiä voisivat olla yksi palanen asian etenemisessä.

Yhdysvaltalaislehti The Wall Street Journal (WSJ) kertoi perjantaina, että presidentti Joe Bidenin hallinto aikoo asian pitkän valmistelun jälkeen pyytää kongressilta lupaa myydä Turkille F-16-hävittäjiä.

Virallinen ilmoitus asiasta tehtäisiin kongressille WSJ:n lähteiden mukaan suurin piirtein samoihin aikoihin Çavuşoğlun vierailun kanssa, mistä saatetaan siis saada tietoa.

Lue lisää: Mediat: USA taivuttelee Turkkia hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset ehtona hävittäjäkaupoille

HävittäjäkaupPA kietoutuu monimutkaiseen maailmanpoliittiseen vyyhtiin, jossa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydetkin ovat nyt osana.

Kehyksinä ovat Turkin ja Yhdysvaltojen monella tavalla heikot välit. Turkkilaisarvioiden mukaan ne ovat jopa aallonpohjassa.

Turkkilaisministerin korkean tason vierailu Yhdysvaltoihin on jo siksikin merkittävä. Erdoğan ei ole Bidenin kaudella saanut kutsua Valkoiseen taloon lainkaan.

Turkki on koettu epäluotettavaksi liittolaiseksi muun muassa, koska se osti taannoin S-400-ilmatorjunta­järjestelmän Venäjältä.

Tämä sai Yhdysvallat potkaisemaan Turkin ulos sen F-35-hävittäjä­ohjelmasta, minkä vuoksi se tavoittelee nyt F-16-hävittäjiä.

Välejä on hiertänyt myös muun muassa kurdikysymys, erimielisyydet Syyriassa ja terroristijärjestö Isisin vastainen taistelu.

Yhdysvallat on tukenut Syyriassa kurdijohtoisia Syyrian demokraattisia joukkoja (SDF), jotka ovat taistelleet Yhdysvaltojen rinnalla Isisiä vastaan.

Joukot koostuvat valtaosin Syyrian kurdien taistelujärjestön YPG:n joukoista, ja Turkki on luokitellut YPG:n terroristijärjestöksi toisin kuin Yhdysvallat ja EU.

Viime aikoina Turkki on lisäksi jälleen kiihdyttänyt terrorismin torjunnalla perustelemiaan iskuja Pohjois-Syyriassa ja Pohjois-Irakissa.

Yhdysvallat on varoittanut, että eskalaatio alueella vaarantaa Isisin vastaisen toiminnan. Turkki taas on väläytellyt uutta maahyökkäystä, viimeksi viikonloppuna.

Mukaan huoliin voi lukea vielä ainakin varsin jännitteiset suhteet liittolaismaa Kreikkaan ja lännen silmissä likeiset välit Venäjään. Turkki ei ole esimerkiksi osallistunut Venäjän vastaisiin pakotteisiin.

Yhdysvaltalainen F-16-hävittäjä Natalin lentotukikodassa Brasiliassa.

Muun muassa näistä syistä varsin mittavalla asekaupalla on Yhdysvalloissa myös vastustajansa.

Mustavalkoinen tilanne ei silti ole: Turkki, jonka asevoimat ovat Naton toiseksi suurimmat, on niin Yhdysvalloille kuin Natolle keskeinen liittolainen. Suhteet Turkkiin ovat siis merkitykselliset.

Niin Yhdysvalloissa kuin muualla Natossa tunnustetaan Turkin tärkeä strateginen merkitys esimerkiksi Ukrainan viljan saamisessa markkinoille Venäjän hyökkäyksen alettua ja sen aseapu Ukrainalle.

Aiemmin tammikuussa Yhdysvallat kertoi toimineensa yhteistyössä Turkin kanssa Isisin vastaisessa työssä. Isisin toiminnan rahoittamiseen ja sen rekrytointiin osallistuneiden epäiltyjen tahojen varoja jäädytettiin Turkissa.

Ja lopulta kyse on myös rahasta, jolla on maailmanpolitiikassa aina arvonsa.

Hävittäjäkaupan arvoksi on laskettu noin 20 miljardia dollaria. Samalla Kreikalle myytäisiin F-35-hävittäjiä. Kaupat olisivat WSJ:n mukaan suurimpia Yhdysvaltojen asekauppoja ulkomaille viime vuosina.

Senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, demokraatti Bob Menendez.

Toistaiseksi on kuitenkin epävarmaa, missä määrin kauppa läpäisisi kongressin ja Biden haluaisi viedä sen läpi vastustuksesta huolimatta.

Vaikutusvaltaisin hävittäjäkaupan kriitikko lienee senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, demokraatti Bob Menendez. Hän on viestinyt, ettei hän aio hyväksyä asiaa.

”Ennen kuin Erdoğan lopettaa uhkailunsa, parantaa ihmisoikeustilannetta kotonaan – mukaan lukien vapauttamalla toimittajia ja poliittista oppositiota – ja alkaa toimia kuten luotettavan liittolaisen pitäisi, en hyväksy tätä myyntiä", Menendez sanoi tuoreessa lausunnossaan Politicon mukaan.

Lue lisää: Erdoğanin mahdollinen haastaja tuomittiin lähes kolmeksi vuodeksi vankeuteen

Lue lisää: Sananvapaus uhkaa kiristyä Turkissa entisestään: ”Odotan tehoiskujen aaltoa”

Mikä sitten olisi mahdollisten kauppojen lopullinen merkitys Suomen ja Ruotsin jäsenyyksille ja niiden mahdolliselle aikataululle?

Joidenkin kongressin jäsenten odotetaan mediatietojen mukaan vaativan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymistä kaupan ehdoksi. Jäsenyyksien etenemiselle sinänsä on Yhdysvalloissa hyvin laaja tuki.

Çavuşoğlu kommentoi viimeksi maanantaina turkkilaismedian mukaan, ettei Turkki halua kauppaan mitään ehtoja. Hän odotti asian ”sulavaa” etenemistä.

Turkissa hiertävä tekijä voi olla, että Yhdysvallat haluaa myydä samaan aikaan uudempia F-35-hävittäjiä Kreikalle, jonka kanssa Turkilla välit ovat kireät.

Kongressilla on 30 päivää aikaa käsitellä asiaa, kun siitä virallisesti ilmoitetaan. Eli jonkin aikaa asian käsittely kestää. Lisäksi matkalla voi olla mutkia.

Kaupan etenemisen ei myöskään välttämättä tarvitse tarkoittaa, että Turkki suostuisi lopettamaan Nato-viivytyksensä, ainakaan oitis.

Ajoitukseen ja ratifiointihaluihin vaikuttavat myös muut tekijät.

Erdoğanin on arvioitu nyt tekevän kaikki siirtonsa siten, että ne hyödyttävät häntä vaikeiksi povatuissa vaaleissa.

Esimerkiksi Ruotsin nukkeprotestista suuttuminen antaa taas yhden legitiimiltä näyttävän syyn jatkaa kovistelua, vaikka paine ratifioinnille kasvaa muissa Nato-maissa.

Çavuşoğlun vierailu voi toisin sanoen olla merkittävä käännekohta Nato-tien etenemiselle, ja sen seurauksena saattaa jossain vaiheessa tapahtua.

Uutisia ei kuitenkaan välttämättä saada hetkessä. Nato-tie kysynee yhä kärsivällisyyttä ja malttia.

Oikaisu 17.1. kello 17.03: Senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, demokraatti Bob Menendezin nimi oli jutussa aiemmin virheellisesti muodossa Mendez.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat