Ranskalaiset lakkoilevat eläkeuudistusta vastaan – eläkeikä jo nyt EU:n matalimpia

Presidentti Emmanuel Macron haluaa nostaa vanhuuseläkeiän nykyisestä 62 vuodesta 64 vuoteen. Ammattiliitot eivät sulata ehdotusta, ja torstaina alkaa yleislakko.

Ranskalaisen keskusjärjestön CGT:n liittojen työntekijät marssivat jo tiistaina soihtujen kanssa La Canebière-kadulla Marseillessa vastustaakseen tulevaa eläkeuudistusta.

19.1. 2:00 | Päivitetty 19.1. 6:38

Bryssel

Ranska pysähtyy torstaina laajan rintaman yleislakkoon, sillä ammattiliitot eivät sulata presidentti Emmanuel Macronin ehdotusta eläkeiän nostamisesta.

Ranskan kahdeksan suurinta ammattiliittoa on ilmoittanut vastustavansa vanhuuseläkeiän nostamista nykyisestä 62 vuodesta 64 vuoteen vuoteen 2030 mennessä.

Uudistus muuttaa myös eläkkeen karttumista, mikä tarkoittaa, että täyden eläkkeen saadakseen on työskenneltävä aiempaa pidempään.

Sivustatukea tulee poliittiselta vasemmistolta ja vihreiltä. Myös laitaoikeiston Kansallisen liittouman parlamenttiryhmän johtaja Marine Le Pen sanoi Twitterissä, että puolue vastustaa kaikin keinoin ”epäoikeudenmukaista” uudistusta.

Macron yritti vastaavaa eläkeuudistusta jo vuonna 2019, mutta joutui perääntymään laajan vastustuksen takia. Koronapandemian puhjettua hallitus ei myöskään halunnut lähteä mittelemään voimiaan ammattiliittojen kanssa.

Nyt tilanne on toinen. Eläkeuudistus oli yksi Macronin keskeisistä lupauksista viime vuoden presidentinvaaleissa, ja siitä perääntyminen murentaisi hänen poliittista pääomaansa.

Ammattiliitot puolestaan purkavat nyt muitakin paineita kuin pelkkää eläkeraivoa. Inflaatio on syönyt palkansaajien ostovoimaa ja eläminen kallistunut kaikin puolin muun muassa energian hintojen nousun takia.

Ranskan liikenneministeri Clément Beaune kehotti tiistaina televisiokanava France 2:n haastattelussa ranskalaisia työskentelemään torstaina etänä mahdollisuuksien mukaan. Beaunen mukaan torstaista on tulossa ”helvetillinen”.

Junaliikenne pysähtyy lähes kokonaan. Esimerkiksi Pariisissa pääosa julkisesta liikenteestä on pysähdyksissä tai ajaa harventunein vuorovälein.

Lakkoon menevät kaikki julkiset alat, esimerkiksi suurin osa opettajista, joiden ammattiliitto on yksi ärhäkimmistä eläkeuudistuksen vastustajista.

Ranskan hallituksen kaavailemassa eläkeuudistuksessa eläkeikä nousisi tästä vuodesta lähtien kolmella kuukaudella joka vuosi, kunnes 64 vuoden ikä olisi saavutettu vuosikymmenen lopussa.

Jatkossa täyteen eläkkeeseen tarvittaisiin 43 vuoden työskentely. Tämä tulisi voimaan vuodesta 2027 lähtien.

Sääntöön on tarkoitus tehdä myös poikkeuksia. Esimerkiksi alle 20-vuotiaana työelämässä aloittaneilla olisi mahdollisuus varhaiseläkkeeseen, ja tiettyjen raskaina pidettyjen alojen työntekijät pääsisivät normi-ikää aiemmin eläkkeelle.

Hallituksella on uudistuksessa täkynä se, että pienimpien eläkkeiden tasoa on tarkoitus samassa yhteydessä korottaa. Pääministeri Elisabeth Bornen mukaan uudistus nostaa ainakin kahden miljoonan nyt minimipalkkaa saavan työntekijän tulevaa eläkettä. Eläkkeen taso olisi 85 prosenttia minimipalkasta eli nykytasolla 1 200 euroa, mikäli työvuosia on riittävästi.

Ranskassa on kaikkiaan 42 erillistä eläkejärjestelmää, mikä tekee kokonaisuudesta vaikeaselkoisen. Hallituksen tavoitteena on yhtenäistää järjestelmiä.

Eläketurvakeskuksen tekemä vertailu kertoo, että Ranskan 62 vuoden eläkeikä alkaa olla EU:ssa poikkeuksellisen matala.

Eläkejärjestelmiin perehtynyt yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta sanoo elinajanodotteen pidentymisen kasvattavan eläkemenoja, mikä on luonut Ranskassa painetta uudistukseen.

Ranskassa ei ole Suomen ja muiden pohjoismaiden tavoin varauduttu eläkemenojen kasvuun rahastoimalla varoja etukäteen. Eläkkeet rahoitetaan noin 80-prosenttisesti eläkemaksuin, ja loppuosa katetaan valtion verotuloilla.

Useat maat ovat päätyneet nostamaan eläkeikää elinajanodotteen pidentyessä. Monissa maissa, kuten Suomessa, eläkeikä on sidottu elinajanodotteen kehitykseen.

Suomessa eläkeikä on joustava, mikä tarkoittaa, että eläkkeelle voi jäädä nyt ikärajojen 64–68 vuoden välillä. Ikärajat nousevat asteittain: esimerkiksi vuosina 1962–64 syntyneet voivat jäädä eläkkeelle aikaisintaan 65-vuotiaina ja olla halutessaan työelämässä 70-vuotiaiksi.

EU:ssa monet maat ovat tehneet päätöksiä eläkeiän nostamisesta 67 vuoteen lähivuosina. Useissa maissa on käytössä erilaisia varhaiseläkejärjestelmiä, jolloin todellinen eläkkeellesiirtymisikä on alempi.

ETK:n Vidlundin mukaan OECD:n vertailu työnjättöiästä osoittaa, että Ranskassa todellinen eläkeikä on alle 61 vuotta, mikä on alle OECD:n keskitason. Vertailuvuonna 2020 todellinen eläkeikä Suomessa oli miehillä 63 vuotta ja naisilla hieman sitä enemmän.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat