Lontoo
Britannia on alkanut taas tiivistää suhteitaan kahteen johtavaan EU-maahan eli Ranskaan ja Saksaan.
Suhteet ehtivät kärsiä vuosien ajan Britannian EU-eron eli brexitin johdosta. Brexit-päätös ja sitä seuranneet vaikeat ero- sekä kauppaneuvottelut söivät aikaa ja intoa muuhun yhteistyöhön.
Lokakuussa aloittaneen konservatiivipääministerin Rishi Sunakin hallitus on kuitenkin alkanut lämmitellä välejä niin Ranskaan kuin Saksaankin.
Osittain kyse on brittijohdon uudesta linjasta: Sunak on edeltäjiään halukkaampi yhteistyöhön. Taustalla vaikuttaa kuitenkin myös Venäjän käymä hyökkäyssota. Euroopan isoilla mailla on entistä vahvemmat ja sananmukaisesti elintärkeät kannustimet toimia yhdessä.
Maaliskuun alkupuolella Sunak matkustaa Pariisiin Ranskaan presidentin Emmanuel Macronin vieraaksi.
Sunak ja Macron ovat toki keskustelleet aiemminkin ja tavanneet muun muassa Egyptissä COP27-ilmastokokouksen yhteydessä viime marraskuussa. Pariisin-neuvottelut ovat kuitenkin lajissaan ensimmäiset moneen vuoteen brittipääministerin ja Ranskan presidentin välillä.
”Kyseessä on ensimmäinen Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan välinen [vastaavan tason tapaaminen] sitten vuoden 2018”, pääministerin tiedottaja kertoi.
Esillä tulee olemaan Britannian ja Ranskan yhteistyön syventäminen monilla aloilla. Näitä ovat muun muassa turvallisuus- ja puolustusyhteistyö, ilmastonmuutos- ja energia-asiat sekä talous ja maahanmuutto.
Vahvistamattomien mediatietojen mukaan myös kuningas Charles on vierailemassa maaliskuussa Ranskassa. Ranskan-vierailusta tulisi näin Charlesin ja Camilla-kuningatarpuolison ensimmäinen virallinen valtiovierailu.
The Daily Telegraph -lehti uutisoi tammikuussa, että kuninkaallinen vierailu on briteille keino vahvistaa brexitin jälkeisiä suhteita Ranskaan. Downing Streetin tiedottajat eivät kuitenkaan halunneet vahvistaa HS:lle, onko kuningas lähdössä Pariisiin ja siellä mahdollisesti samoihin aikoihin kuin pääministeri Sunak.
Arvostettu lontoolainen ajatuspaja Chatham House arvioi kesällä 2020, että brexit ei välttämättä syö E3-ryhmän – eli Britannian, Ranskan ja Saksan – diplomaattisia yhteisponnisteluja.
Näkemyksenä oli, että brexit ei vie eurooppalaisen yhteistyön tarvetta. Lisäksi isot maat osaavat pitää yhteyttä ilman EU-kehikkoakin.
Brexitin yhä vieläkin kesken oleva jälkihoito on kuitenkin viilentänyt välejä. Britannia ja Ranska ovat kiistelleet muun muassa kalastuksesta. Myös kestoaihe eli laiton siirtolaisuus Kanaalin yli Ranskasta Britanniaan kiristää suhteita.
Sunakin edeltäjät Boris Johnson ja Liz Truss eivät myöskään olleet erityisen innokkaita lämmittelemään välejä.
Kun pääministerikampanjaa viime elokuussa käyneeltä Trussilta kysyttiin, että onko Macron ystävä vai vihollinen, vastasi Truss, että saa nähdä, ”jury” on asiaa miettimässä. Truss tarkoitti vastauksensa todennäköisesti vitsiksi, mutta heitto ehti silti herättää paljon kielteistä huomiota. Pääministerinä Truss jätti leikinlaskun sikseen ja kutsui Macronia ystäväksi.
Sunak sen sijaa on kielenkäytöltään diplomaattisempi. Sunakilla on brexit-ongelmien hoitamiseen edeltäjiään ratkaisukeskeisempi linja. Truss ja Johnson pyrkivät usein miellyttämään konservatiivipuolueen brexit-siipeä.
Chatham House -ajatuspaja arvioi äskettäin, että Sunakin hallitus ei koe hyötyvänsä poliittisesti siitä, että EU-suhteet ovat huonolla tolalla. EU:n ja Britannian välisiä henkilöristiriitojakaan ei enää ole.
Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin Sunak tuntee jo niiltä ajoilta, kun miehet olivat vielä maittensa valtiovarainministerejä. Scholz ja Sunak ovat tavanneet muun muassa G7-maiden ja G20-maiden kokousten yhteydessä.
Saksan liittokansleri Olof Scholz ja Britannian pääministeri Rishi Sunak keskustelivat viime marraskuussa G20-maiden johtajien huippukokouksen yhteydessä Indonesiassa Balilla.
Britannian ja Saksan linja Ukrainan avustamisen suhteen on ollut hyvin erilainen.
Britannian on ollut yksi Ukrainan isoja aseellisia ja taloudellisia tukijoita alusta lähtien. Saksa taas vitkutteli pitkään Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen lähettämispäätöksen kanssa ennen kuin Scholz lopulta teki asiassa toivotun ratkaisun.
Saksan empiminen on pantu Britanniassakin visusti merkille.
Saksan ja Britannian kahdenväliset suhteet ottivat kuitenkin jo tammikuun alussa ison harppauksen eteenpäin, kun ulkoministeri James Cleverly isännöi saksalaiskollegaansa Annalena Baerbockia Lontoossa.
Cleverly ja Baerbock käynnistivät Britannian ja Saksan vuosittaiseksi aiotun ”strategisen dialogin”, jonka tavoite on syventää maiden yhteistyötä.
Britannian ulkoministeri James Cleverly isännöi Saksan ulkoministeriä Annalena Baerbockia Lontoossa Lancaster Housessa tammikuun alussa.
”Britannia ja Saksa ovat läheisimmät kumppanit, ja käymme yhteisten haasteiden kimppuun vahvan suhteemme pohjalta”, Cleverly sanoi tapaamisen jälkeen.
Ulkoministerit sopivat yhteistyön lisäämisestä muun muassa Ukrainan tueksi sekä ilmastonmuutosta vastaan.
Tammikuinen kokous herätti henkiin myös Britannian ja Saksan välisen kulttuuriyhteistyöelimen, joka perustettiin jo vuonna 1958, mutta joka ei ole kokoontunut sitten vuoden 1993.
Kulttuurivaltuuskunnan tehtävä on muun muassa vaalia ruohonjuuritason suhteita.
Brexitiä on arvosteltu siitä, se on aiheuttanut kitkaa kauppasuhteiden lisäksi kulttuurisuhteisiin. Britannian ja EU-maiden välinen kulttuuri- ja opiskelijavaihto on vaikeutunut sen jälkeen, kun Britannian jätti EU:n ja samalla vapaan liikkuvuuden ja yhteismarkkinat.
