Lavrov päivitteli Venäjän vanhojen kavereiden takin­käännöstä

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov yritti tiedotustilaisuudessaan hahmotella jo sodanjälkeistä tulevaisuutta, mutta se onnistui vaivoin. Lavrov hämmästeli muun muassa Suomen jyrkkää suunnanmuutosta Venäjän-politiikassaan, kirjoittaa HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Jenni Jeskanen.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov piti tiedostustilaisuuden keskiviikkona Venäjän ulkoministeriössä Moskovassa. Ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova jakoi kysymysvuorot toimittajille.

18.1. 17:33 | Päivitetty 20.1. 18:14

Moskova

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov luotasi vuotuisessa tiedotustilaisuudessaan ulkoministeriössä keskiviikkona Venäjän suhteiden tilaa eri maiden kanssa ja niiden muuttumista kuluneena vuonna.

Ketkä ovat Venäjän kavereita vielä tänä vuonna ja mistä löytyisi uusia ystäviä viime vuonna menetettyjen tilalle?

Lavrov syytti länsivaltioiden valehtelevan, kun ne Ukrainaa auttaessaan sanovat, etteivät ole sodassa Venäjän kanssa. Ministerin mukaan Yhdysvallat on mobilisoinut Euroopan unionin ja Naton sotaan Venäjää vastaan Ukraina vain välikappaleenaan.

Hän väitti, että Venäjän tavoitteet ”sotilaallisessa erikoisoperaatiossa” eivät ole tuulesta temmattuja, vaan perustuvat aitoon huoleen Venäjän turvallisuudesta ja asemasta maailmassa, erityisesti lähiympäristössään.

Presidentti Sauli Niinistön tapaan Lavrov puhui ”naamioiden riisumisesta”, mutta viittasi sillä lännen sanktioihin Venäjää vastaan. Lavrovin mielestä lännen pakotteet ovat paljastaneet sen todelliset kasvot.

”Kun YK:n turvallisuusneuvostossa on monien vuosien aikana keskusteltu pakotteista kansainvälistä oikeutta rikkovaa maata vastaan, ovat länsivaltiot vakuuttaneet, että pakotteilla ei rangaista kansalaisia, vaan ne ovat hallituksia vastaan. Missä nämä lupaukset ovat nyt?”

Lavrov piti tiedotustilaisuutensa aluksi noin 20 minuuttia kestäneen puheen, minkä jälkeen paikalla olleet venäläiset ja ulkomaalaiset toimittajat saivat esittää kysymyksiä. Kysymysvuorot jakoi ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova.

Lavrov ei käsitellyt puheessaan Suomea. Suomen kuitenkin nosti esiin islantilainen radiotoimittaja Haukur Hauksson kysymyksessään.

”Puhuitte juuri siitä, miten länsi on riisunut naamionsa. Miten kommentoisitte presidentti Sauli Niinistön varsin suorapuheista lausuntoa uudenvuodenpuheessaan, jossa hän vertasi Venäjää julmaan natsihallintoon?” Hauksson kysyi.

Lavrov aloitti vastaamalla, että Suomi oli monien vuosien ajan malliesimerkki ystävällisistä suhteista maiden välillä. Lavrov sanoi, että sen vuoksi häntä onkin hämmästyttänyt vauhti, jolla Suomi on jyrkästi muuttanut retoriikkaansa.

”Ilmeisesti tämän takana on kannanmuutos tai sitten kanta on ollut aina Venäjän-vastainen, mutta vain naamioitu kauniilla lauseilla yhteiseurooppalaisen kodin tarpeesta ja tarpeesta järjestää huippukokous Helsingissä Etyjin perustamisen 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.”

Lavrov puhui Etyjin perustamisen 75-vuotisjuhlakokouksesta vuonna 2025, vaikka tuolloin tulee kuluneeksi vasta 50 vuotta Helsingissä vuonna 1975 pidetystä Etyk-kokouksesta.

Niinistön uudenvuodenpuhetta Lavrov kuvaili primitiiviseksi monologiksi.

”Harmi, että kaikki, mitä Euroopassa on luotu ja mitä Suomi on ollut monessa ponnisteluillaan johtamassa, tuhotaan nyt yhdessä yössä pitkälti itsensä Suomen toimesta.”

Lavrovin tiedotustilaisuuden aiheena oli ”venäläisen diplomatian toiminnan tulokset vuonna 2022”.

Hauksson oli kolmituntisen tilaisuuden aikana ainoa kysymysvuoron saanut pohjoismaalainen. Lavrov ja Zaharova kehuivat Islannin säästyneen EU:n jäsenyydeltä.

HS:n ei annettu esittää kysymyksiään, jotka oli pitänyt lähettää ministeriöön etukäteen.

HS olisi halunnut tietää, millaisena diplomaattisena onnistumisenaan Venäjä voi pitää Suomen ja Ruotsin kääntymistä Nato-jäsenyyden kannalle hyökkäyksen vuoksi vai onko kyseessä Venäjän näkökulmasta ennemminkin katastrofi.

Toinen kysymys käsitteli Suomen ja Venäjän huonontuneita suhteita: mitä Venäjä aikoo osaltaan tehdä, jotta suhteet Suomen ja Venäjän välillä lähtisivät paranemaan?

Euroopan maista myös Kreikan, Britannian ja Italian edustajille jaettiin kysymysvuoro. Lavrov harmitteli Italian muuttuneen ”hyvästä ystävästä” yhdeksi Venäjän johtavista vastustajista Euroopassa, mutta kehui pitävänsä edelleen italialaisista, maan kulttuurista ja elämänasenteesta.

Lavrov ei ollut puhuessaan aggressiivinen, vihamielinen tai uhkaileva, vaan asiallinen, paikoin jopa vitsikäs. Hän yritti katsoa jo sodanjälkeiseen tulevaisuuteen, mutta se onnistui vain vaivoin.

”Jonain päivänä sota loppuu. Me puolustamme joka tapauksessa edelleen totuuttamme. Mutta kuinka jatkaa elämää, sitä en voi vielä kuvitella. Kaikki riippuu Euroopan tekemistä johtopäätöksistä.”

Tarkennus 20.1. kello 18.14: Juttuun lisätty maininta siitä, että vaikka Lavrov puhui Etyjin perustamisen 75-vuotisjuhlakokouksesta vuonna 2025, tuolloin tulee kuluneeksi vasta 50 vuotta Helsingissä vuonna 1975 pidetystä Etyk-kokouksesta.

Muokkaus 18.1. kello 19.15: Juttuun on lisätty kysymykset, jotka HS olisi esittänyt ulkoministeri Sergei Lavroville.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat