Pekka Toveri: Nyt annettavilla aseilla Ukraina jää alakynteen

Kristi Raikin mukaan Saksan toiminta vaikuttaa siltä, että se uskoo yhä jonkinlaiseen kompromissiin Venäjän kanssa.

Ukrainan armeijan tykistöpatteristo asemissa Koillis-Ukrainassa Kupjanskin seudulla.

20.1. 20:41

Yhdysvaltain lentotukikohdassa Ramsteinissa Saksassa järjestetystä aseapu­kokouksesta ei saatu päätöstä Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen lähettämisestä Ukrainaan.

Useat Euroopan maat ovat olleet halukkaita viemään omia Leopardejaan Ukrainaan.

Vientiin tarvitaan aseiden valmistajamaan Saksan lupa. Ramsteinin kokouksesta odotettiin päätöksiä, mutta näin ei käynyt.

”Tänään emme voi vielä sanoa, milloin päätös Leopard-vaunuista tehdään ja mikä se päätös on”, Saksan puolustusministeri Boris Pistorius totesi kokouksessa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö arvioi, että Saksa yhä pelkää sodan eskalaatiota.

Venäjän hyökkäyksen alussa Euroopassa ja Yhdysvalloissa ei oltu halukkaita antamaan Ukrainalle raskaita aseita, koska pelättiin, että se eskaloisi sotaa.

Monta punaista viivaa on kuitenkin sen jälkeen jo ylitetty. Yksi niistä on Britannian ilmoitus toimittaa Ukrainalle 14 Challenger 2 -taistelupanssarivaunua.

Lue lisää: Britannia lähettää ensimmäisenä länsimaisia taistelu­panssari­­vaunuja Ukrainaan

On arvioitu, että Ukrainan menestys rintamilla ja heidän kykynsä käyttää saamiaan aseita tehokkaasti ja ammattimaisesti on edesauttanut aselahjoituksia.

Käihkön mukaan on myös huomattu, että sota ei ole eskaloitunut, vaikka aseita on annettu.

Hälyttävin tilanne hänestä olisi se, jos sota lukkiutuisi asemasodaksi raskaiden aseiden puutteessa.

”Silloin tuki on [eskalaatio-]riskin arvoista. Etenkin jos nähdään, että aika palvelee enemmän vahvempaa Venäjää kuin heikompaa Ukrainaa”, Käihkö sanoo.

International Center for Defence and Security -ajatushautomon apulaisjohtaja Kristi Raik pitää Saksan toimintaa todella kummallisena.

Hänen mielestään on vaikea ajatella, että kyse olisi eskalaatiopelosta, koska Saksa on jo antanut paljon aseistusta Ukrainalle.

”Vaikuttaa siltä, että Saksa yhä uskoo jonkinlaiseen kompromissiin Venäjän kanssa.”

Raikin mukaan Saksa ei ole valmis ottamaan ulkopoliittista johtajuutta Euroopassa, vaikka se sitä tavallaan haluaisi.

”Tällaisella jahkailulla on huono vaikutus Saksan asemaan Euroopassa.”

Erityisesti Venäjän naapurimaat haluaisivat viedä raskaita taistelupanssarivaunuja Ukrainaan.

Puolan ulkoministeri Zbigniew Rau sanoi perjantaina Ramsteinin kokouksen jälkeen Twitterissä, että ukrainalaiset maksavat lännen epäröinnistä hengellään.

Useat maat kertoivat tällä viikolla merkittävistä aseapupaketeista Ukrainaan.

Yhdysvallat ilmoitti uudesta 2,5 miljardin dollarin eli noin 2,3 miljardin euron aseavusta. Suomi teki päätöksen puolustustarvikelähetyksestä, jonka arvo on noin 400 miljoonaa euroa. Se on toistaiseksi suurin aseapupaketti, jonka Suomi lähettää.

Käihkön mukaan tällä viikolla tehdyt aseapupäätökset ovat merkittäviä ilman Leopardejakin.

”Ehkä on herätty siihen, että pitkittynyt sota on sekä Ukrainalle että maan tukemiseen sitoutuneille maille kallista”, hän sanoo.

Käihkön mukaan osa aseavusta on mahdollista saada nopeastikin käyttöön.

Hänen mukaansa päätökset on jo tehty muun muassa rynnäkköpanssarivaunuista, jotka ovat terävintä kärkeä, ja niitä saadaan käyttöön kevään tai alkukesään mennessä. Sama pätee Ukrainalle luvatussa uudessa ilmatorjunnassa, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan riippuu Venäjästä ja maiden voimatasapainosta, miten pitkälle jo luvatut aseet riittävät.

”Ukrainan tavoitteena on vapauttaa alueitaan ja työntää Venäjä pois sen miehittämiltä alueilta.”

Puolustusvoimien pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri pitää myös tällä viikolla annettua aseapua merkittävänä, mutta toteaa, että näillä aseilla Ukraina jää vielä alakynteen Venäjään verrattuna.

Toverin mukaan olisi sotilaallisesti järkevää antaa Ukrainalle Leopard 2 -tyylisiä järeitä taistelupanssarivaunuja, jos halutaan, että Ukraina saa takaisin Venäjän miehittämiä alueita.

”Venäläisillä on ollut kuukausia aikaa kaivautua syvälle, tehdä useita linnoitusketjuja, miinoittaa alueita ja rakentaa panssariesteitä. Näillä vaunuilla se [Venäjän] puolustus olisi mahdollista murtaa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat