Saksa ruoskii itseään Ramstein-kokouksen jälkeen – ”Historia katsoo meitä, ja Saksa on epäonnistunut”

Sunnuntaina Olaf Scholz ja Emmanuel Macron juhlistavat Saksan ja Ranskan perivihollisuuksien hautaamista. Heidän pitäisi ottaa tukevammin vastuu ajasta, jossa Eurooppa elää nyt, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Hanna Mahlamäki.

Mielenosoittajat vaativat perjantai-iltana Saksan liittokanslerinviraston edustalla ”leopardien vapauttamista”.

21.1. 16:17

Berliini

Saksassa käynnistyi perjantaina äänekäs itseruoskinta, kun selvisi, että Saksa ei tehnyt päätöstä Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen viennistä Ukrainaan Ramsteinin kokouksessa, missä länsi sopi aseapupaketeistaan Ukrainalle.

Kritiikki kohdistuu liittokansleri Olaf Scholziin.

Saksan liittopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Marie-Agnes Strack-Zimmermann ei säästellyt sanojaan. Hän sanoi ZDF-kanavan haastattelussa, että Scholzin pitäisi selittää, miksi Saksa ei vastaa liittolaisten ehdotuksiin.

”Tämä kommunikointi on katastrofi. Jos kansleri ei sitä [Leopardien vientiä] halua, hänen pitää selittää. Hänen pitää selittää se meille, hänen pitää selittää se ihmisille ja ennen kaikkea ukrainalaisille. Tämä on häpeällistä”, Strack-Zimmerman sanoi.

Leopardien vientiin tarvitaan Saksan lupa, ja monet Saksan liittolaismaista ovat kertoneet halustaan viedä niitä Ukrainaan. Ukraina tarvitsisi niitä yrityksessään ottaa takaisin Venäjän valtaamia alueita.

Puolustusministeri Boris Pistorius sanoi uskovansa, että asiasta tulee pian päätös, mutta hän ei tiedä millainen se on.

Pistoriuksen ja Scholzin sosiaalidemokraatit ovat painottaneet tälläkin viikolla sitä, että Saksasta ei saa tulla ”sodan osapuoli”.

Strack-Zimmermannin mukaan ajatus siitä, että sota eskaloituisi Leopardien takia, ei ole kestävällä pohjalla. Saksahan on jo vienyt tai viemässä Ukrainaan muun muassa panssarihaupitseja ja tykeillä varustettuja rynnäkköpanssarivaunuja.

”Historia katsoo meitä”, sanoi Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin perjantaina Ramsteinissa. Kun häneltä kysyttiin, tekeekö Saksa tarpeeksi, hän vastasi, että Saksa on tehnyt paljon mutta kaikki voisivat tehdä enemmän.

Diplomatian kielellä Austin ei olisi kovin paljon suoremmin voinut Saksaa kritisoida. Strack-Zimmermann jatkoi lausetta: ”Historia katsoo meitä, ja Saksa on valitettavasti epäonnistunut”.

Olaf Scholz ja Emmanuel Macron lounastapaamisessa Élysée-palatsissa lokakuussa 2022.

Nyt katse kääntyy seuraavaksi Pariisiin, missä Scholz edustaa sunnuntaina Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa Élysée-sopimuksen 60-vuotisjuhlapäivänä.

Scholz marssittaa Ranskan pääkaupunkiin koko Saksan hallituksen käymään kahdenvälisiä keskusteluja ranskalaiskollegoiden kanssa. Päivän huipennuksena molemmat valtionjohtajat pitävät puheensa Sorbonne-yliopiston edustalla.

Saksan ja Ranskan ystävyyden lukitsevan Élysée-sopimuksen allekirjoittivat presidentti Charles de Gaulle ja liittokansleri Konrad Adenauer Élysée-palatsissa 22. tammikuuta 1963.

Toisen maailmansodan päättymisestä oli kulunut 18 vuotta, ja sopimus päätti Saksan ja Ranskan sukupolvien ajan jatkuneen perivihollisuuden, jonka takia Euroopassa oli kuollut miljoonia ihmisiä.

Nyky-Euroopassa sitä on vaikeaa kuvitella, mutta se oli suuri askel maille yhä tuolloin.

Saksan ja Ranskan lähentyminen toi virtaa Euroopan yhdentymisprosessille, joka oli alkanut Rooman sopimuksella ja Euroopan talousyhteisön perustamisella vuonna 1957.

Ranskan ja Saksan yhteistyö ei ole ollut Ukrainan sodan aikana saumatonta. Tammikuun alussa ne ilmoittivat peräkkäisinä päivinä uusista panssaroitujen ajoneuvojen vienneistä Ukrainaan.

Sitä pidettiin Saksassa huolestuttavana merkkinä yhteistyön puutteista. Nyt Scholzilla ja Macronilla onkin näytön paikka.

Ilman heidän edeltäjiensä johdolla saavutettua, Saksan ja Ranskan käynnistämää yhdentymistä Eurooppa näyttäisi nyt joltain aivan muulta. Miltä se näyttää heidän aikanaan – ja heidän jäljiltään?

Yhdysvalloilla on suurempi rooli Ukrainan ja myös Euroopan puolustamisessa kuin sen tarvitsisi olla. Historian katse seuraa sunnuntaina Scholzia ja Macronia: Heidän pitäisi ottaa tukevammin vastuu ajasta, jossa Eurooppa elää nyt.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat