Ruotsin ja Turkin välit äityivät uuteen kriisiin – Nato-palapelissä se lienee silti vain yksi pala

Selvää on, etteivät viime päivien tapahtumat Ruotsissa auta tai nopeuta Suomen ja Ruotsin Nato-tietä. Kysymys on, miten vakavan kriisin ne aiheuttavat, kirjoittaa HS:n Nato-kirjeenvaihtaja Elina Kervinen.

Mielenosoittajat polttivat Ruotsin lipun Ruotsin konsulaatin edessä Istanbulissa sunnuntaiaamuna. Taustalla oli tapaus, jossa tanskalainen äärioikeistolainen poliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin Tukholmassa lähellä Turkin lähetystöä.

22.1. 21:27

Tanskalainen äärioikeistopoliitikko poltti muslimien pyhän kirjan Koraanin Tukholmassa.

Ruotsin lippu poltettiin seurauksena mielenosoituksessa Istanbulissa.

Kaakkois-Turkin Batmanissa tuhannet osoittivat mieltään, ja osa heilutti Koraaneja.

Siinä hyvin lyhyt tiivistys Ruotsin ja Turkin suhteiden uudesta roihahduksesta viikonloppuna.

Turkin puolustusministeri perui myös Ruotsin puolustusministerin vierailun Turkkiin, ja Turkin ulkoministeri ärähti mediassa.

Mielessä tuoreena oli myös aiempi selkkaus, jossa aktivistit roikottivat Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania esittävää nukkea jaloista kaupungintalon edustalla Tukholmassa.

Tuoreimpien käänteiden jälkeen Ruotsin ja Turkin suhteiden voi sanoa nopeasti äityneen hyvin räjähdysherkkään tilaan aralla hetkellä, Nato-prosessiin ollessa vielä kesken.

Turkki on Unkarin ohella toinen ainoista Naton jäsenmaista, jotka eivät vielä ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

Selvää lienee, etteivät tapaukset Ruotsissa nyt auta tai nopeuta Turkin ratifiointia. Kysymys on, miten vakavan kriisin ne aiheuttavat.

Kovin hyvältä ei näyttänyt sunnuntaina, kun suuttujana vuorossa oli Erdoğanin vaikutusvaltainen neuvonantaja, Fahrettin Altun.

Hän vertasi Dagens Nyheter -lehdelle antamassaan sähköpostihaastattelussa Koraanin polttamista Tukholmassa kristalliyöhön tapahtumiin natsi-Saksassa. Kristalliyö oli väkivallan aalto, joka kohdistui juutalaisiin marraskuisena yönä vuonna 1938.

Mitä Nato-asioihin tulee, Altun muistutti, että Kreikka viivytti Makedonian Nato-tietä vuosia maan nimen vuoksi ja Makedonian oli vaihdettava sitä päästäkseen jäseneksi.

Tähän mennessä Nato-tiellä on opittu, että presidentti Erdoğan on varsin arvaamaton.

Siksi on pitkälti arvailua, miten voimakas vaikutus Ruotsin ja Turkin välien roihahtamisella yhä pahemmin lopulta voi olla.

Tukholman yliopiston Turkki-tutkimuksen instituutin johtaja Paul T. Levin arvioi sunnuntaina Financial Times -lehdelle, että jos Erdoğan pysyy vallassa, voi ratifioinnissa olla kyse vuosista, ei kuukausista – ainakin elleivät muut Nato-jäsenet puutu peliin, apunaan kaikki mahdolliset kepit ja porkkanat vakuuttaakseen Ankaran.

Ruotsin poliitikot tasapainoilevatkin nyt hyvin hankalassa välissä yrittäessään pitää Nato-junan kulkemassa ja Turkin suopeana.

Sananvapauden rajat ovat Ruotsissa kuten Suomessakin hyvin laveat, ja mielenosoitusten estämisen kynnys on hyvin korkealla. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Koraanin polttaminen on tekona vastenmielinen ja laajalti loukkaava.

Kotiyleisö Ruotsissa on samalla yhä kriittisempi sen suhteen, ettei hallituksen tulisi nöyristellä Turkin edessä sen toistuvasti suuttuessa.

Pääministeri Ulf Kristersson muotoili Koraani-tapauksen jälkeen Twitterissä, että sananvapaus on perustavanlaatuinen osa demokratiaa. Se, mikä on laillista ei silti välttämättä ole sopivaa, hän jatkoi ja tuomitsi Koraanin polttamisen syvästi epäkunnioittavana tekona.

Kaikesta kuohunnasta huolimatta on hyvä muistaa, että protestit ja Turkin suuttuminen niistä on vain yksi pala isoa Nato-palapeliä ja Turkin viivytyksen taustoja.

Muita paloja saattavat olla esimerkiksi Erdoğanin sisäpoliittiset pyrkimykset ja Turkin halu hankkia hävittäjiä Yhdysvalloista. Paloihin voi lukeutua myös esimerkiksi Turkin halu pitää liittolaisten kritiikki aisoissa, jos se käynnistää väläyttelemänsä uuden maahyökkäyksen Pohjois-Syyriassa.

Lue lisää: Yhdys­valtalais­asian­tuntija: Turkki tuskin saa hävittäjiä, jos Nato-viivytys ei lopu

Lue lisää: USA:n ja Turkin hävittäjä­kauppa kietoutuu kiharaiseen vyyhtiin, jonka osa Suomen Nato-jäsenyys on

Protesteista suuttumisen voikin nyt nähdä myös Erdoğanille varsin sopivana, sillä se voi antaa kotiyleisön ja kannattajien silmissä syyn jatkaa Nato-viivytystä, jos Erdoğan haluaa niin tehdä.

Kysymys lienee, olisiko viivytystä jatkettu myös ilman viime aikojen tapahtumia.

Asiantuntijat ovat jo jonkin aikaa arvelleet, etteivät Suomen ja Ruotsin hakemukset etene Turkissa ennen maan vaaleja, jotka nyt on vahvistettu järjestettäväksi jo toukokuun puolivälissä.

Viimeistään nyt sitä voinee pitää aivan selvänä.

Lue lisää: Haavisto näki Turkin Nato-ratifioinnille kaksi aikaikkunaa, turkkilais­asiantuntija uskoo myöhäisempään

Seuraavaksi mietitään, miten hyytäviksi Turkin ja Ruotsin välit äityvät, kun vastaavia tapauksia mitä luultavimmin sattuu ja niistä jälleen suututaan Turkissa.

Entä miten Suomen tulisi tällöin suhtautua?

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) vakuutti viimeksi sunnuntaina STT:lle, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointi yhtä aikaa on tärkeää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat