Unkari liehittelee Venäjää ja otti ”taas askeleen kohti diktatuuria” – Voiko Suomi enää luottaa sen Nato-ratifiointiin?

Asevoimista erotetaan kenraaleja ja everstejä, joihin pääministeri Viktor Orbánin Fidesz-puolue ei luota. Unkari ottaa tutkijan mukaan etäisyyttä Natoon ja lähentyy Turkkia.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán osallistui Naton huippukokoukseen Madridissa kesäkuussa.

24.1. 2:00 | Päivitetty 24.1. 7:50

Unkarin pitkään jatkama viivyttely Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien vahvistamisissa on Turun yliopiston dosentin Heino Nyyssösen mielestä kiusantekoa, jolla pääministeri Viktor Orbán pyrkii näpäyttämään Suomea siitä, että maa on kohdellut Unkaria aiemmin kriittisesti oikeusvaltiokehityksestään.

Mediahuomio on Suomessa ja erityisesti Ruotsissa kohdistunut viime aikoina siihen, miten Turkki saataisiin hyväksymään maakaksikon jäsenyyshakemukset. Samanaikaisesti Unkarin päätös odottaa yhä syntymistään, vaikka Unkarin hallitus olisi voinut tehdä päätöksen nopeasti jo aikoja sitten.

Turun yliopiston dosentti Heino Nyyssönen

”En ole nähnyt tässä minkäänlaista järjellistä syytä, vaan pikemminkin tässä Orbán haluaa antaa jonkinlaisen näpäytyksen suomalaisille. Olen puhunut jopa koulukiusaamisesta”, sanoo Nyyssönen.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin dosentti ja tutkija Katalin Miklóssy puolestaan ajattelee, että viivyttely on osoitus siitä, miten ”todella jäätävät” välit Unkarilla ja Suomella on. Hänen mielestään Suomi tai Ruotsi eivät ole kuitenkaan kohdelleet Unkaria sen kriittisemmin EU:ssa kuin muutkaan maat.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin dosentti ja tutkija Katalin Miklóssy

Miklóssyn mielestä pääsyy vitkastelulle on siinä, että Orbán katselee yhtä aikaa useaan ilmansuuntaan ja moneen toimijaan.

”Perimmäinen syy on tämä Venäjä-kortti, Unkarin omat kansalliset intressit suhteessa EU:hun ja sitten Turkki”, Miklóssy sanoo.

Venäjä-kortilla Miklóssy tarkoittaa Orbánin myötäsukaisia suhteita Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. EU:n kanssa Unkarilla taas on ollut kiistoja oikeusvaltion tolasta ja korruptiosta jo vuosikaudet, ja Turkki on maa, johon Unkari haluaa pitää hyviä suhteita esimerkiksi asevoimien kehittämiseksi.

Kumpikin tutkijoista on sitä mieltä, että Unkarin päätös asiassa on yksinomaan Orbánin käsissä.

”Kaikki riippuu siitä, haluaako Orbán sitä vai ei”, sanoo Miklóssy.

Nyyssönen muistuttaa, että Orbánin johtamalla Fidesz-puolueella on parlamentissa murskaenemmistö, minkä lisäksi Unkarin oppositio olisi jo pariinkin otteeseen ollut valmis vahvistamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Unkarin hallituksen taholta on lupailtu ratifiointeja aina uudella aikataululla: syyskuussa, lokakuussa, vuoden 2022 loppuun mennessä, tammikuussa, helmikuussa…

”Ymmärrykseni mukaan Unkarin ratifiointi on valmis joulukuun aikana”, totesi esimerkiksi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) marraskuun alussa.

Nyt on lupailtu, että asiaa aletaan käsitellä 20. helmikuuta Unkarin parlamentissa.

”Uskon sen sitten, kun näen”, Nyyssönen sanoo ratifioinnista.

Miklóssyn mukaan Fideszin valta on niin ehdotonta Unkarissa, että puolue voisi hoitaa ratifioinnit valmiiksi vaikka tunnissa.

”Vähän niin kuin Turkki lypsää Yhdysvalloista aseistusta, Unkari käyttää tätä korttia mahdollisimman monien intressien ajamiseen. Ja sitten Unkari vilkuilee vähän Turkin takaa, koska Turkki on Unkarille tärkeämpi kuin Suomi tai Ruotsi”, Miklóssy sanoo.

Pääministeri Viktor Orbán (edessä keskellä) uuden parlamentin avajaisistunnossa Budapestissä toukokuussa. Fidesz sai tukipuolue KDNP:n kanssa 68 prosenttia parlamenttipaikoista.

Unkarissa uutisoitiin viime viikon lopulla, että maassa oltaisiin erottamassa satoja upseereita asevoimista, jopa everstejä ja kenraaleja. Nyyssösen mukaan uutiset kertovat siitä, miten nyky-Unkarista on opittu kuulemaan ”ylhäältä tulevasta sanelupolitiikasta lyhyellä varoitusajalla”.

Unkarissa esitettyjen kriittisten arvelujen mukaan maassa on käynnissä poliittinen puhdistus, jossa hankkiudutaan eroon liian Nato-myönteisistä upseereista. Puolustusministeriö puolestaan on perustellut eläköitymisen kautta tehtäviä erottamisia asevoimien modernisoinnilla.

”Tapa jolla tämä on tehty ei poista epäilyjä poliittisista puhdistuksista”, sanoo Nyyssönen.

Miklóssyn mielestä upseerikunnan potkut ovat jossain määrin osa vuonna 2016 alkanutta asevoimien reformia, jota alettiin kiihdyttää sen jälkeen, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan viime vuonna.

Hänen mukaansa on totta, että upseerikunnassa on kielitaidotonta ja vanhentuneilla taidoilla varustettua väkeä ja siinä mielessä kyseessä on osa projektia, jolla henkilöstöä modernisoidaan aivan kuten kalustoakin.

Mutta pääsyy etenkin huippu-upseerien, kuten kenraalien, erottamisille on Miklóssyn mukaan siinä, että Orbán haluaa ottaa etäisyyttä Natoon ja varmistaa, että asevoimien ykkösjohto on Fidesz-puolueelle uskollinen.

”Päällystöä on ollut armeijakunnan johdossa jo 1990- ja 2000-luvuilla vasemmistoliberaalin hallituksen aikoina. Heihin ei poliittisesti luoteta”, Miklóssy sanoo.

Miklóssyn mukaan Fidesz-pyrkii varmistamaan myös sen, että jos asevoimia tarvitaan jonain päivänä hallituksen vastaisten mielenosoitusten taltuttamiseen, ne olisivat valmiita ottamaan käskyt vastaan. Mielenosoitukset voisivat alkaa esimerkiksi tyytymättömyydestä korkeisiin hintoihin. Joulukuussa Unkarin vuosi-inflaatio laukkasi 24,5 prosentissa.

Miklóssyn mielestä Unkari ottaa asevoimia puhdistaessaan ”taas askeleen eteenpäin kohti diktatuuria”, kuten se on tehnyt vähän kerrassaan Orbánin valtakaudella, joka alkoi vuonna 2010.

”Varmistetaan, että väkivaltakoneisto on ehdottomasti Fideszille lojaali. Ihmeellistä on, että tämä on EU-maa. Kuin Prinsessa Ruusunen EU on herännyt tähän 12 vuoden unen jälkeen. Herännyt sellaiseen Unkariin, johon ei voi enää ulkopuolelta merkittävästi vaikuttaa”, Miklóssy sanoo.

Unkarissa järjestettiin äskettäin niin sanottu kansallinen konsultaatio, jonka lopputulemana väitettiin, että kansasta 97 prosenttia vastustaisi Venäjää vastaan asetettuja EU-pakotteita.

Tutkijoista molemmat pitävät konsultaatiota teatterina, jolla kansalle yritetään syöttää Fidesz-puolueen maailmankatsomusta ja perustella muista EU- ja Nato-maista poikkeavaa Venäjän-politiikkaa. Konsultaatioissa oleviin johdatteleviin kysymyksiin vastaa vain pieni osa kansasta.

”Nämähän ovat ihan pelleilyä ja muistuttavat jostakin Neuvostoliitosta suurin piirtein”, sanoo dosentti Nyyssönen.

Miklóssyn mukaan erikoista Unkarin politiikassa on myös se, että maa jatkaa venäläisen energian ostamista ja kieltäytyy lähettämästä aseapua Ukrainalle.

”Joka käänteessä siinä takana on myös se, että Unkari valmistautuu jo sodanjälkeiseen aikaan. Unkari pyrkii ylläpitämään niin hyvät suhteet Venäjään kuin mahdollista ja sitten se olisi etulyöntiasemassa sodan jälkeen. Orbán katsoo sitä pitkän kaavan kehityksenä”, Miklóssy sanoo.

Venäjä saattaa jonain päivänä muistaa lämmöllä myös niitä Nato-maita, jotka seisoivat tulppana Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien tiellä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat