Brasilian ja Argentiinan yhteis­valuutta sai asian­tuntijat epäuskon valtaan: ”Vitsi”, ”fantasiaa”, ”ajanhukkaa”

Kyse lienee ennen kaikkea Brasilian halusta palata mahdollisimman näkyvästi Latinalaisen Amerikan johtomaaksi.

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva (vas.) ja Argentiinan presidentti Alberto Fernández halasivat Buenos Airesissa maanantaina.

26.1. 2:00 | Päivitetty 26.1. 7:10

Reaktiot olivat hämmästyneitä, kun Brasilia ja Argentiina paljastivat viikonvaihteessa suunnittelevansa yhteisvaluuttaa. Kaavailujen mukaan se voisi laajentua muidenkin Latinalaisen Amerikan maiden käyttöön.

Ensitietojen perusteella ajatus kuulosti samalta kuin euro, tarkoituksena haastaa dollarin ylivalta Amerikan mantereella. Vasemmistolaisten presidenttien Luiz Inácio Lula da Silvan ja Alberto Fernándezin kaulailu Buenos Airesissa kertoi, että Etelä-Amerikan mahtikaksikon välit ovat muutenkin lämpimimmät vuosikausiin.

Silti puhe yhteisvaluutasta kuulosti kunnianhimoisen sijaan pähkähullulta, etenkin Brasilian näkökulmasta.

Miksi kytkeä valuuttansa ja rahapolitiikkansa itseään pienempään Argentiinaan, joka on jatkuvasti ongelmissa velkojensa kanssa?

Brasilian kehityspankin entinen johtaja Luiz Carlos Mendonça de Barros kutsui koko juttua Twitterissä ”vitsiksi”. Vapaakauppaa edistävän Council of the Americas -järjestön varapuheenjohtaja Eric Farnsworth kommentoi sitä uutistoimisto Reutersille ”fantasiaksi”. Brasilialais-argentiinalainen ekonomisti Fabio Giambiagi piti keskustelua Deutsche Wellen mukaan ”ajanhukkana”.

Taiteilija Sergio Díaz kommentoi Argentiinan peson syöksykurssia elokuvajulisteesta tutulla tappajahailla, joka nousee Yhdysvaltain dollarin setelistä.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on räätälöinyt Argentiinalle runsaan 60 vuoden aikana peräti 21 velkajärjestelyä. Tätä nykyä Argentiina on IMF:lle velkaa 44 miljardia dollaria. Se ei saa lainaa vapailta rahoitusmarkkinoilta.

Viime vuonna Argentiinan inflaatio oli 94,8 prosenttia, nopeinta yli 30 vuoteen. Brasilian inflaatio sen sijaan on hitaampaa kuin Yhdysvalloissa tai euroalueella.

Argentiinan peson arvo on sukeltanut, koska keskuspankki on painanut lisää rahaa paikatakseen valtion budjettivajetta. Argentiinalaisilla on tapana käyttää kaikki saamansa pesot heti, ennen kuin niiden arvo ehtii laskea, ja säästää käteistä dollareina.

Lue lisää: Argentiinalaiset laskeutuvat jalkapallojuhlistaan ahdinkoon, joka saa suomalaisten inflaatio- ja korkohuolet näyttämään naurettavilta

Brasilian valtiovarainministeri Fernando Haddad rauhoittelikin pikaisesti tulkintoja yhteisvaluutasta. Hän sanoi, että kyse olisi kansainvälisen kaupankäynnin yksiköstä, joka ei korvaa kuluttajien käyttämiä kansallisia valuuttoja. Kyse olisi siis puhtaasti sähköisestä valuutasta, jonka arvo olisi sidottu esimerkiksi kultakantaan.

Asiantuntijat epäilivät silti tämänkin mielekkyyttä.

”Maat siis kerryttäisivät varantoja tässä yhteisvaluutassa esimerkiksi dollarien ohessa. Okei, mutta entä jos ne haluaisivat käyttää sitä valuuttaa ostaakseen ja myydäkseen muille alueille?” – – Pitäisi määrittää VAIHTOKURSSI”, päivitteli professori Nelson Marconi Fundação Getulio Vargas -tutkimuslaitoksen liikehallintokoulusta Twitterissä.

”Meillä on jo tarpeeksi ongelmia ilman uuden luomista. Naapurien korkeampi inflaatio, päätösvallan menettäminen korkotason määrittämisessä, vaihtokurssit ja rahapolitiikan sitominen... Toivottavasti hallitus ei lähde tähän.”

Euron kaltainen yhteisvaluutta Latinalaisessa Amerikassa siintää siis aikaisintaan hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa.

Argentiinan valtiovarainministeri Sergio Massa sanoi uutistoimistojen mukaan, että kyse on ensimmäisestä askeleesta pitkällä tiellä. Hän muistutti, että Euroopalta kesti 35 vuotta euron luomisessa.

Sattumalta onkin kulunut juuri 35 vuotta siitä, kun Argentiina ja Brasilia sopivat luovansa yhteisvaluutan nimeltä gaucho – se tarkoittaa perinteistä karjapaimenta tai laajemmin ruohotasankojen asukkaita. Hanke kuitenkin kuopattiin vähin äänin. Myös Brasilian edellinen presidentti Jair Bolsonaro väläytteli yhteisvaluuttaa kautensa alussa, mutta tuskin kukaan otti sitä tosissaan.

Lähteet Brasilian hallinnosta kertoivat Financial Timesille, että tälläkin kertaa nimi olisi jo valmiina: sur, joka tarkoittaa espanjaksi etelää. Ilmeisesti nimi olisi sama Brasiliassa, vaikka portugaliksi etelä on sul.

Puhe yhteisvaluutasta lienee tällä haavaa enemmän symboliikkaa kuin tärkeä tavoite. Vuodenvaihteessa Brasilian presidentiksi palannut Lula vaalii Latinalaisen Amerikan yhteisyyttä ja haluaa nostaa maansa profiilia kansainvälisissä päätöspöydissä, joista hänen laitaoikeistolainen edeltäjänsä vetäytyi.

Bolsonaro vei Brasilian pois Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden järjestöstä (Celac) moittien sitä liian lepsuksi seudun vasemmistodiktatuureja Kuubaa, Nicaraguaa ja Venezuelaa kohtaan.

Lula toi Brasilian ensi töikseen takaisin järjestön riveihin. Hän osallistui Buenos Airesissa myös Celac-huippukokoukseen, joka alkoi tiistaina.

Brasilian uusi aktiivisuus palauttaa sen luonnollisesti johtorooliin, sillä brasilialaisia on noin puolet Etelä-Amerikan asukkaista ja noin kolmasosa Latinalaisen Amerikan ja Karibian asukkaista.

Lulan vierailu Buenos Airesissa edusti muutenkin paluuta normaaliin.

Brasilian presidenteillä on ollut tapana tehdä ensimmäinen virkamatkansa ulkomaille aina Argentiinaan, suurimpaan naapurimaahan ja kauppakumppaniin. Bolsonaro kuitenkin rikkoi perinteen suuntaamalla neitsytmatkallaan Chileen.

Yhteisvaluuttapuhe saattoi olla myös pieni lahja vasemmistolaiselta presidentiltä toiselle. Epäsuosittu Fernández sai näin edes jotain innostavaa kerrottavaa matkalla kohti lokakuun presidentinvaaleja Argentiinassa.

Brasilia lupasi lisäksi myöntää Argentiinalle tuontilainaa, jonka tämä takaisi raaka-aineilla, kuten viljalla tai öljyllä. Lula ja Fernández puhuivat Reutersin mukaan myös Argentiinan maakaasun toimittamisesta Brasiliaan putkella, jonka rakentamisen rahoittaisi Brasilian kehityspankki.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat