Erdoğan yrittää nyt pelata itselleen vaalivoittoa kaikin keinoin, arvioi asiantuntija

Turkki aikaistaa vaalejaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksyminen siirtynee niiden yli hamaan tulevaisuuteen.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan puhui johtamansa AKP-puolueen ryhmäkokouksessa Turkin parlamentissa Ankarassa 4. tammikuuta.

24.1. 20:08

Kannatustaan viime vuosina menettänyt Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan näyttää panneen uuden vaihteen silmään pysyäkseen maan johdossa.

Hän ilmoitti sunnuntaina aikaistavansa kesäkuulle suunniteltuja vaaleja kuukaudella.

Lue lisää: Erdoğan vahvisti uuden, aikaistetun vaalipäivän

Heti perään maanantaina hän ilmoitti, että valtio antaa anteeksi kansalaisten velkoja kuten maksamattomien verojen myöhästymismaksuja. Aiemmin Erdoğan kertoi myös minimipalkan ja eläkkeiden korotuksista ja miljoonien turkkilaisten eläkeiän alentamisesta.

Mitä Erdoğan tällä hakee? Entä miten se vaikuttaa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin?

Ulkopoliittisen instituutin Turkin politiikkaan erikoistuneen tutkijan Toni Alarannan mukaan Erdoğan on epäilemättä laskenut, että hänen läpi ajamansa verohelpotukset ja muut uudistukset ehtivät nostaa hänen kannatustaan juuri sopivasti toukokuuhun mennessä.

”Muutokset alkavat nyt keväällä näkyä ihmisten arjessa ja hyödyttävät Erdoğania vaaleissa”, Alaranta sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alaranta

Oppositio taas joutuu kiireellä yhdistämään rivinsä yhden ehdokkaan taakse. Ehdokkaan pitäisi miellyttää niin liberaaleja kaupunkilaisia, kansallismielisiä maalaisia kuin kurdejakin. Turkkilaisäänestäjistä merkittävä osa on kansallismielisiä, myös oppositiossa, Alaranta sanoo.

”Oppositio joutuu miettimään tarkkaan, mitä kannattaa sanoa julkisuuteen. Jos tekee avauksia vaikka kurdien suuntaan, osa äänestäjistä saattaa hermostua ja valua valtapuolue AKP:lle.”

Ovensuukyselyiden paikkansapitävyyttä Turkissa on vaikea arvioida, mutta Erdoğanin kannatus näyttää viime viikkoina todella kääntyneen kasvuun, Alaranta sanoo.

Taktikointi on Erdoğanille ja hänen AKP-puolueelleen silti tärkeää. Presidentin suosio on laskenut vuosia, ja oppositio sai edellisissä vuoden 2019 paikallisvaaleissa merkittäviä voittoja. Oppositiopuolueet ovatkin vihjailleet, että Erdoğan on aiemmin lykännyt vaaleja, koska pelkää häviötä.

Turkin kurdeja edustavan puolueen HDP:n kansanedustajan Hişyar Özsoyn mukaan Erdoğan yrittää kaikin keinoin viilata vaalipäivästä omalle puolueelleen otollista. Miksi juuri toukokuu on Erdoğanin mieleen kesäkuun sijaan, sitä Özsoy ei pidä analysoimisen arvoisena.

”Voi olla, että hän yrittää varmistaa, että kaikki uskonnolliset konservatiivit ovat Turkissa eivätkä kesän pyhiinvaelluksella. Mutta kuukauden muutos sinne tai tänne, me olemme valmiina vaaleihin”, hän sanoo HS:lle.

”Totta puhuen minun puolueellani on isompiakin ongelmia. Meidän varamme on jäädytetty, johtajia pidätetty ja koko puolue saatetaan lakkauttaa.”

HDP:n kansanedustajan Hişyar Özsoy

Mikä sitten on Turkin vaalien merkitys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksille?

Jäsenyyden hyväksyminen näyttää vähintäänkin siirtyvän aikaistettujen vaalien yli hamaan tulevaisuuteen. Özsoyn mukaan Erdoğan venyttää mielellään asiaa vaalien yli jo siksikin, että Venäjä pysyy tyytyväisempänä.

”Hän yrittää myös edelleen saada mahdollisimman paljon myönnytyksiä, erityisesti Natolta ja Yhdysvalloilta. Kyse ei ole Suomesta ja Suomen toiminnasta.”

HDP:n kanta on, että jos suomalaiset haluavat liittyä Natoon, Suomen pitäisi saada liittyä.

”Kunhan ette ryhdy tekemään takahuoneissa likaisia sopimuksia kurdien hengistä.”

Pääoppositiopuolue CHP:n kansanedustajat eivät vastanneet heti HS:n haastattelupyyntöön, mutta kesällä puolueen kansanedustaja Ünal Çeviköz vakuutti HS:lle, että myös CHP kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Ulkopoliittisen instituutin Toni Alarannan mukaan Pohjoismaiden Nato-jäsenyydet eivät aiemmin juuri herättäneet mielipiteitä tavallisissa turkkilaisissa äänestäjissä, vaikka Erdoğan yritti pitää aihetta esillä. Ruotsin viimeaikaiset mielenosoitukset ja tempaukset tuntuvat kuitenkin nostavan aiheen tärkeyttä vaaleissa.

”Nyt aihetta on myllytetty. Turkin televisiossa pyöritetään kuvaa siitä, kuinka Tukholmassa marssitaan [terroristiseksi luokitellun kurdijärjestön] PKK:n lippujen kanssa. Se tiivistää kansallismielisten rivejä.”

Merkittävä osa Turkin mediasta on kytköksissä hallintoon. Erdoğan pääsee siis vaikuttamaan suoraan siihen, millaisia aiheita televisiossa pidetään esillä ja mistä näkökulmasta.

Vaalien aikaistaminen tuskin vaikuttaa merkittävästi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen, Alaranta sanoo.

”On toki entistä epätodennäköisempää, että tämä asia ratkaistaisiin Turkin päässä ennen vaaleja.”

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat