”Älkää tunnustako Talebania älkääkä unohtako meitä”, afganistanilais­naiset vetoavat Suomeen tuoreessa raportissa

Nais­järjestöjen keskus­liitto julkaisi keskiviikkona raportin, jossa Suomelle annetaan konkreettisia toiminta­ehdotuksia Afganistanin naisten tukemiseksi.

Raportissa kuullaan myös naisia, jotka osoittavat kaduilla mieltään Talebania uhmaten. Kuvan naiset osoittivat mieltään oikeuksiensa puolesta Kabulissa marraskuun loppupuolella.

25.1. 9:41 | Päivitetty 25.1. 10:51

Elokuussa 2021 Yhdysvallat päätti vetää joukkonsa Afganistanista ja ääriliike Taleban nousi valtaan. Myös Suomen lähes 20 vuotta kestänyt läsnäolo maassa päättyi, ja Suomi vetäytyi kaoottisissa olosuhteissa muun kansainvälisen yhteisön kanssa.

Afganistanin kehitysyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan oli käytetty yhteensä noin 430 miljoonaa euroa. Niillä muun muassa koulutettiin naispoliiseja ja -toimittajia sekä parannettiin seksuaaliterveyttä. Naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen olikin julkilausutusti ollut pääsyitä sille, että Suomi lähti Afganistaniin.

Naisjärjestöjen keskusliiton keskiviikkona julkaisemassa selvityksessä afganistanilais­naiset kertovat, kuinka Suomen kriisinhallinta heidän mielestään onnistui ja miten Suomi voisi nyt auttaa.

Talebanin valtaannousun jälkeen Afganistanin naisten asema on romahtanut, vaikka ääriliike lupasi, ettei naisten oikeuksia kavennettaisi. Taleban on esimerkiksi rajoittanut naisten työntekoa ja liikkumista julkisilla paikoilla sekä kieltänyt näiltä yliopisto-opiskelun.

Selvitykseen haastatellut afganistanilaisnaiset arvostelevat Euroopan toimettomuutta, kun Yhdysvallat alkoi valmistella vetäytymistä ja erillissopimusta Talebanin kanssa.

”Teidän olisi pitänyt paljon vakavammin vaatia Yhdysvalloilta naisten oikeuksien valvomista, kun se käynnisti neuvottelut Talebanin kanssa”, eräs haastateltava sanoo.

Vetäytyessään vuonna 2021 Suomi keskittyi kansalaistensa sekä Suomen suurlähetystössä työskennelleiden afganistanilaisten evakuoimiseen.

Moni Suomen kanssa yhteistyötä tehnyt ihmisoikeuspuolustaja jäi vakavaan vaaraan. Suomi ei evakuoinut esimerkiksi Afganistanin naisihmisoikeuspuolustajia, -toimittajia ja -poliiseja, joiden toimintaa se rohkaisi, ja joista monia Taleban nyt vainoaa, raportissa kerrotaan.

Afganistanin naispuolisilla ihmisoikeuspuolustajilla ei ole ollut keinoa päästä Suomeen. Raportin tekijöiden mukaan heidän auttamisensa turvallisesti ulos maasta kuuluu kuitenkin myös Suomelle. Suomi voisi helpottaa heidän tilannettaan ottamalla käyttöön humanitäärisen viisumin.

Länsimaisen median ja päättäjien huomio kääntyi Afganistanista Ukrainan tilanteeseen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Afganistanin naiset vetoavatkin nyt sen puolesta, ettei heitä unohdettaisi.

Haastateltavat toivoivat myös, että Suomi veisi tietoa heidän tilanteestaan eteenpäin EU:n sisällä ja erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

”Älkää missään tapauksessa tunnustako Talebania vaan jatkakaa sen painostamista kaikin keinoin. Tukekaa naisia, jotta me voisimme jonain päivänä nousta uudelleen jaloillemme, ettei meidän tarvitsisi koko elämäämme vain pelätä”, erään haastateltavan viesti kuului.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat