Saksa syntyy uudestaan hitaasti ja kipeästi murskattu tabu kerrallaan

Liittokansleri Olaf Scholz kertoi keskiviikkona, että tavoitteena on lähettää Ukrainaan nopeasti kaksi panssarivaunupataljoonaa.

25.1. 17:33 | Päivitetty 25.1. 19:09

Berliini

Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin ilmoituksessa vapauttaa Leopard 2-taistelupanssarivaunut Ukrainaan ei ollut dramatiikan häivääkään, kun hän kertoi asiasta Saksan liittopäivillä keskiviikkona.

Ei ripaustakaan voitonriemua, vaikka monet kommentaattorit ovat ehtineet jo arvioida, että Scholzin voitoksi on luettava se, että Yhdysvallat lähettää Abrams-panssarivaunuja Ukrainaan.

Se oli vahvistamattomien tietojen mukaan Scholzin vaatima vastine Saksan Leopard 2 -päätöksestä.

Leopardeista ehti kasvaa symboli. Paine Saksaa kohtaan oli niin kova niin kansainvälisesti kuin Saksassa – myös Saksan hallituksen sisällä – että mikä tahansa muu päätös kuin viedä niitä ja sallia muille niiden vienti Ukrainaan olisi ollut yllättävä.

Scholz painotti erityisesti sitä, että Saksa ei toimi yksin. Kaksi Leopard 2 -pataljoonaa kootaan kansainvälisenä yhteistyönä. Saksa lähettää asevoimiensa varastoista 14 panssarivaunua.

Se painotus on tärkeä viesti saksalaisille, vahvistus siitä, että Saksan identiteetti Euroopassa ja periaatteet eivät muutu. Saksa ei tee sotilaallisia aloitteita yksin, enää koskaan, saksalaiset haluavat ajatella.

Liittolaisten parissa Saksan päätöksenteon hitaus alkoi jo näyttää siltä, että Saksa tosiasiassa toimii yksin, päinvastoin kuin sanoo, jarruttamalla muita.

Keskiviikkona Scholz painotti jälleen sitäkin, että Saksa ei ajelehdi muiden painostuksen mukaan. Se oli vastaus hitaudesta syyttäneille.

Hänen puheestaan kuulsi se, että hän kuuntelee tarkasti myös niitä saksalaisia, jotka pelkäävät Venäjän reagoivan aggressiivisesti Saksan aseapupäätöksiin.

Hän pyysi saksalaisia luottamaan itseensä ja hallitukseensa, että se vie Saksaa oikeaan suuntaan.

Ukrainan tapahtumia katsomalla voisi päätellä, että Venäjän raaka hyökkäyssota on jatkunut ja saanut yhä kovenevia kierroksia riippumatta Saksan tukitoimista Ukrainalle, mutta Saksassa monet kokevat asian toisin.

Saksan kipuilussa näkyy historian painolasti. Scholz on ikäpolvea, joka on opetettu ajattelemaan, että Eurooppaan ei tule sotaa, jos Saksa ei sitä aloita.

Se on ikäpolvi, joka muistaa toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet, jolloin pommitusten jäljet vielä näkyivät Saksassa ja sodan arvet tuntuivat monin tavoin. He muistavat ja tunsivat sodan aloittajan syyllisyyden ja häpeän.

Sama poliitikkopolvi oppi uskomaan, että lähentyminen Venäjän kanssa ja talouden kytkökset Venäjän ja lännen välillä takaavat rauhan Eurooppaan.

Saksan puoluekentän äärilaidat vasemmalla ja oikealla ovat nyt yhdistyneet myötäilemään Venäjää. Scholzia yritettiinkin keskiviikkona lyödä vyön alle niin laitaoikealta kuin -vasemmalta sanomalla, että hän hylkää Willy Brandtin perinnön.

Kylmän sodan ajan demariliittokansleri Brandt on puolueen henkisiä oppi-isiä ja tuli tunnetuksi liennytyspolitiikasta suhteessa Neuvostoliittoon.

Saksan opposition kristillisdemokraateissa sekä hallitukseen kuuluvissa vihreissä ja liberaaleissa historian ajatuskehikoista on kuluneen vuoden aikana päästetty irti.

Scholzin hitaus on turhauttanut ja ihmetyttänyt myös monia hänen ikäpolveensa kuuluvia saksalaisia. Vaikuttaakin siltä, että Scholz on pelännyt tekevänsä virheitä, jotka johtavat tilanteen pahenemiseen ja sodan laajenemiseen.

Saksassa Ukrainaan lähetettävät aseet on jaotellaan usein ”puolustusaseisiin” ja ”hyökkäysaseisiin”, vaikka monet asiantuntijat pitävät tätä jakoa keinotekoisena.

Toisaalta myös Yhdysvallat, jolla on Ukrainan tukemisessa johtoasema, on välttänyt viemästä Ukrainaan asejärjestelmiä, joilla voisi hyökätä syvälle Venäjän puolelle.

Leopard 2 -taistelupanssarivaunut ovat "hyökkäysaseita”, ja siksi päätös niiden viennistä rikkoi tabun. Se oli yksi monista tabujen murtumisista Saksassa sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen.

Ensimmäinen Venäjän viime vuonna aloittaman hyökkäyssodan jälkeen Saksassa murrettu tabu oli aseviennin aloittaminen ylipäätään. Monen yhä raskaamman ja tehokkaamman asejärjestelmän kohdalla henkisiä rajoja on ylitetty uudestaan ja uudestaan.

Nyt Saksa syntyy hitaasti uudelleen ja muuttuu maaksi, joka irtautuu historian painolastista ja keskittää katseensa nykyhetkeen. Monille se tekee kipeää.

Siksi panssarivaunukysymys on jakanut saksalaisia. Erityisesti Scholzin omassa puolueessa, Saksan sosiaalidemokraateissa, Leopard-päätös on näihin päiviin asti ollut vaikea, ja demaripoliitikot ovat toistelleet julkisuudessa, että Saksa ei saa ryhtyä sodan osapuoleksi.

Scholz aloitti puheensa liittopäivillä huomauttamalla, että irtautuminen Venäjän kaasuriippuvuudesta ei ole halvaannuttanut Saksaa, toisin kuin kesällä ennustettiin.

Oikeistopopulistien syksyllä ennustamasta ”vihan talvesta” ei ole merkkejä. Saksassa pärjätäänkin tilanteeseen nähden melko hyvin. Ennustettua lamaakaan ole näkyvissä.

Maineestaan huolimatta Saksa on myös toimittanut Ukrainaan valtavan määrän sotilasapua. Saksa on osoittanut pystyvänsä uudistumaan – hitaasti mutta varmasti, niin kuin suuret laivat kääntyvät.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat