Länsimaat haluavat tiettävästi, että niiden tarjoamat taistelupanssarivaunut saisivat Ukrainan muuttamaan strategiaansa Venäjää vastaan. Uutiskanava CNN kertoi tiistaina, että Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden viranomaiset toivovat Ukrainan katseen kääntämistä idästä Bahmutin pattitilanteesta etelärintamalle.
Se tarkoittaisi keskittymistä pienehkön kaupungin puolustustaistelun sijaan vastahyökkäykseen toisaalla. Pidemmällä tähtäimellä niin voisi uhata Venäjän valtaamaa niin sanottua maasiltaa, huoltoyhteyttä Etelä-Ukrainan halki Krimille.
Strategian muuttamisessa on järkeä, jos Ukraina vain saa sen toteuttamiseen tarpeeksi panssarivaunuja ja niitä tukevaa kalustoa, arvioi HS:lle tutkimusprofessori Robert E. Hamilton Yhdysvaltain maavoimien strategiantutkimusinstituutista (SSI). Hän on entinen eversti ja vastannut sotilasurallaan nimenomaan panssarivaunujoukoista.
Bahmut on ollut taistelujen keskipiste jo kuukausia, ja siitä on tullut Ukrainalle symbolisesti tärkeämpi kuin strategisesti. Kaupungin menettäminen kalvaisi ukrainalaisia, koska sen puolustamiseksi on vuodatettu niin paljon verta.
Hamilton ymmärtää, ettei Ukraina halua ottaa riskiä Bahmutin menettämisestä, mutta hänen mukaansa vastahyökkäys etelässä ei välttämättä vaadikaan merkittäviä joukkojen siirtoja idästä.
”Kunhan Ukraina saa riittävästi laadukasta kalustoa, kyllä sillä miehiä riittää.”
Robert E. Hamilton
Hän tarkoittaa erityisesti länsimaiden lupaamia taistelupanssarivaunuja – yhdysvaltalaisia Abramseja, brittiläisiä Challengereita ja saksalaisia Leopardeja – sekä yhdysvaltalaisia Bradley-miehistönkuljetuspanssarivaunuja.
Nykytiedolla niitä ei vielä ole tulossa tarpeeksi. Luvatuista panssarivaunuista saa kasaan hädin tuskin kaksi pataljoonaa, jos yhteen pataljoonaan osoitetaan runsaat 30 vaunua.
Määrän toki odotetaan kasvavan.
”Kahdella prikaatilla eli yhteensä kuudella pataljoonalla olisi jo huomattavasti suurempi merkitys.”
Länsipanssareita pidetään Ukrainan nykyistä venäläisvalmisteista kalustoa parempina, mutta niitä pitää osata käyttää taktisesti oikein, korostaa Hamilton.
”Venäjän hyökkäyksen alussa sanottiin, että panssarivaunut eivät ole hyödyllisiä nykysodassa, mutta ei se pidä paikkaansa. Venäläiset käyttivät niitä väärin. He eivät hyödyntäneet tiedustelujoukkoja vihollisen havaitsemiseen ja ajoivat kolonnana maanteillä ilman ilmatukea. Mikä tahansa asejärjestelmä on yksinään haavoittuva”, Hamilton sanoo.
”Hyvin käytetyt panssarivaunut voivat olla kaikkein kyvykkäin maahyökkäysvoima: ne yhdistävät liikkuvan tulivoiman sokkivaikutukseen: vauhdilla kohti vyöryvä panssarivaunu on jalkaväen näkökulmasta kauhistuttava asia.”
Länsipanssarien toimitus ja koulutus niiden käyttöön vie vielä viikkokausia. Silti nyt oli merkittävä hetki päättää entistä painavammasta aseavusta Ukrainalle, koska Venäjä on päässyt hiljattain hieman etenemään Bahmutin liepeillä Donbasin alueella ja aloittanut pienehköjä hyökkäysoperaatioita Zaporižžjan alueella Etelä-Ukrainassa, kirjoittaa John E. Herbst, Atlantic Council -ajatushautomon Euraasian-tutkimuskeskuksen johtaja ja Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs.
Herbstin mielestä panssarivaunut voivat mahdollistaa paitsi vastahyökkäykset Etelä- ja Itä-Ukrainan tasamailla myös puolustautumisen Venäjän uudelta suurhyökkäykseltä, jollaista Ukraina odottaa tämän vuoden aikana mahdollisesti Valko-Venäjän kautta pohjoisesta.
Vaikka kaikki puhuvat nyt panssarivaunuista, Herbst ei pidä niitä Ukrainan huutavimpana tarpeena.
”Pysäyttääkseen Moskovan nykyiset operaatiot Donbasissa ja Zaporižžjassa Ukraina tarvitsee ennen kaikkea pitkän kantaman tykistöä ja ohjuksia, joiden kantama olisi 300 kilometriä”, hän kirjoittaa Atlantic Councilin sivuilla keskiviikkona julkaistussa arviossaan.
SSI:n tutkimusprofessori Robert E. Hamilton ei uskalla ennustaa, miten todennäköisesti Ukraina voisi uudellakaan kalustolla katkaista Venäjän niin sanotun maasillan Etelä-Ukrainan läpi Krimille. Hän epäilee, että Venäjä uhraisi surutta ammuksia ja ihmishenkiä asemiensa pitämiseksi siellä, jolloin rintama uhkaisi vain jämähtää paikoilleen.
Hamilton ei pidä olennaisena kysymyksenä, voisiko Ukrainan strategian muutos saada Venäjän eskaloimaan sotaa esimerkiksi entistä runsaammilla iskuilla Ukrainan siviiliväestöä kohtaan.
”Venäjä on iskenyt siviilejä vastaan sodan ensimmäisestä päivästä lähtien. Se ei näytä syöneen ukrainalaisten motivaatiota tippaakaan, vaikka Venäjä niin ilmeisesti oletti.”
Sanomalehti The New York Times kertoi viime viikolla viranomaislähteidensä perusteella, että Yhdysvallat on alkanut harkita jopa auttavansa Ukrainaa hyökkäämään Krimille, jonka Venäjä valtasi jo vuonna 2014.
Länsimaat ovat Hamiltonin mielestä ottaneet liiankin todesta Venäjän vihjailut ydinaseiden käytöstä. Silti hän sanoo, että jos jokin voisi saada Venäjän turvautumaan taktiseen ydinaseeseen, se olisi Krimille kohdistuva Ukrainan menestyvä hyökkäys.
