Turkki puhui Suomen ja Ruotsin yhteisestä Nato-hakemuksesta – ulkoministeriö kiistää: ”Jokainen maa hakee jäsenyyttä yksin”

Ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu otti kantaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin Virossa keskiviikkona.

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu.

1.2. 11:17 | Päivitetty 1.2. 18:41

Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset ovat samassa asiakirjassa, eikä Turkki voi erottaa hakemuksia oma-aloitteisesti, Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu sanoi Tallinnassa keskiviikkona.

”Minun käsissä ei ole erottaa näitä kahta maata. Meillä on yksi asiakirja”, Çavuşoğlu sanoi.

”Tämä ei riipu Turkista, vaan näistä kahdesta maasta ja pääosin Natosta", Çavuşoğlu lisäsi.

Turkin ulkoministeri Çavuşoğlu saapui tiistaina Viroon vierailulle ja tapasi keskiviikkona muun muassa Viron ulkoministerin Urmas Reinsalun. Ulkoministerit pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden kello 10.40.

Çavuşoğlu totesi tiedotustilaisuudessa, että Turkilla on Suomen kanssa vähemmän ongelmia kuin Ruotsin kanssa. Hän kiitteli Suomea siitä, ettei Koraanin polttaminen olisi ollut Suomessa sallittua.

Jos Nato päättää erottaa hakemukset, Turkki käsittelee Suomen hakemuksen uudelleen, Çavuşoğlu sanoi.

Çavuşoğlu ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ovat viime päivinä väläytelleet mahdollisuutta, että Turkin parlamentti ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden eri aikaan.

Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa kommentoi Çavuşoğlun näkemystä siitä, että Suomi ja Ruotsi olisivat hakeneet jäsenyyttä samalla asiakirjalla kiistämällä, että olisi olemassa yhteinen hakemus.

”Jokainen maa hakee jäsenyyttä yksin”, Asunmaa sanoi HS:lle

”Suomi jätti oman hakemuksensa ja Ruotsi omansa. Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin yhteisjäsenyys.”

Çavuşoğlulta kysyttiin myös, ymmärtääkö hän Viron turvallisuushuolia.

”Ymmärrämme Viron ja kahden kandidaattivaltion huolen. Odotamme, että liittolaiset ja ehdokasmaat ymmärtävät Turkin huolen terrorismista”, hän sanoi.

Çavuşoğlun mukaan Natolle on kaksi uhkaa: Venäjä ja terrorismi.

Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa parantaisi Baltian maiden turvallisuutta oleellisesti. Etenkin Viroa olisi vaikea puolustaa, jos liittolaisten lentokoneet eivät voisi käyttää Suomen ja Ruotsin alueita.

Viron ulkoministeri Reinsalu vetosikin Turkkiin:

”Virolle on eksistentiaalinen kysymys, että Suomesta ja Ruotsista tulee joustavasti Naton täysjäseniä”, hän sanoi.

Reinsalu esiintyi myös välittäjän roolissa, sillä hän kertoi keskustelleensa edellispäivänä Ruotsin ulkoministerin kanssa. Reinsalu korosti lehdistötilaisuudessa, ettei pidä antaa provokaatioiden vahingoittaa strategisia suunnitelmia. Hän piti välttämättömänä, että Itämeren alueen puolustussuunnitelma laaditaan uudelleen Naton huippukokouksessa Vilnassa heinäkuussa.

Postimees-lehti pohti keskiviikon pääkirjoituksessaan, että Virolle toisi turvaa jo pelkästään Suomen jäsenyys.

"Viro on luonnollisesti paremmin puolustettavissa, jos yksikin kahdesta naapurista on Natossa, ja vielä suojatumpia olemme, jos siellä ovat niin Suomi kuin Ruotsi", Postimees kirjoitti.

Suomen liittyminen erikseen osoittaisi, ettei Venäjä hyödy pelistä eikä se ole Turkin tarkoitus, lehti kirjoitti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat