Bryssel
Euroopan unioni tekee taas perjantaina historiaa: se järjestää huippukokouksen sotaa käyvän maan eli Ukrainan kanssa ja lisäksi lähettää ison kokoonpanon edustajiaan Kiovaan, joka on muiden Ukrainan alueiden tavoin ollut Venäjän ohjusiskujen kohteena.
Yleensä huippukokous tarkoittaa EU-maiden valtiojohtajien kokoontumista, mutta Kiovaan matkustivat jo torstaina komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja noin kaksi kolmasosaa komissaareista. Suomalaiskomissaari Jutta Urpilainen (sd) ei ole mukana.
Huippukokouksesta ilmoitettiin pian sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli ennen joulua vieraillut menestyksekkäästi Yhdysvalloissa. Tuolloin oli vielä auki, tulisiko Zelenskyi samanlaiselle vierailulle Brysseliin.
Kuumottavin aihe neuvottelupöydässä on Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys. Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal kertoi aiemmin tällä viikolla Politico-verkkolehdessä, että Ukraina haluaa jäseneksi kahden vuoden sisään, mielellään vuoden 2026 alusta. Tämä nosti hiukset pystyyn useassa EU-pääkaupungissa.
Ukrainalaisia ei haluta lannistaa, mutta aikataulu on epärealistinen. Siitäkin huolimatta, että komission virkamiehet ovat hämmästyneitä siitä vauhdista, millä Ukraina on edennyt täyttäessään EU:n vaatimuksia nyt jäsenehdokasvaiheessaan. Ukraina haki jäsenyyttä vuosi sitten vähän sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt maahan.
Jäsenmaat toivovat, että EU:n edustajat hillitsisivät odotuksia neuvottelupöydässä Zelenskyin ja Ukrainan hallituksen kanssa. Ehdokasvaiheen jälkeen mahdollisesti alkavat jäsenyysneuvottelut voivat kestää vuosia.
EU-maita epäilyttää muun muassa se, että Ukraina oli jo ennen sotaa maineeltaan yksi Euroopan korruptoituneimpia maita. Zelenskyi on pyrkinyt hälventämään tätä epäluuloa käymällä voimalla korruptioepäilyjen kimppuun ja erottamalla korkeita virkamiehiä.
Huippukokous katsoo eteenpäin sodan jälkeiseen aikaan, vaikka mitään lupausta sodan päättymisestä ja mahdollisista rauhanneuvotteluista ei vielä ole. Zelenskyin marraskuussa esittämä kymmenkohtainen rauhansuunnitelma on kokouksessa esillä.
Yksi huippukokouksen keskeinen teema on Venäjän saattaminen vastuuseen hyökkäyksestään. Myös EU:ssa on käyty keskustelua siitä, mikä olisi malli, jonka avulla Venäjää vastaan voisi jonain päivänä ajaa syytettä hyökkäysrikoksesta.
Esillä on ollut lähinnä kaksi vaihtoehtoa: perustaa YK:n tuella kansainvälinen riippumaton rikostuomioistuin tai sitten ”hybridimalli” eli Ukrainan kansalliseen lainsäädäntöön perustuva erikoistuomioistuin, jonka tuomareiksi nimitettäisiin kansainvälisen yhteisön edustajia.
Kokouksen loppupäätelmissä on viittaus siihen, että EU ja Ukraina perustaisivat yhdessä Haagiin sijoitettavan tutkimuskeskuksen, joka vielä nykyistäkin systemaattisemmin keräisi todisteita Venäjän hyökkäysrikoksista.
Venäjän vastuuseen saattamiseen liittyy myös se, miten maa korvaa Ukrainalle aiheutetut tuhot.
EU on jäädyttänyt Venäjän keskuspankin ja venäläisoligarkkien varoja yhdessä G7-maaryhmän kanssa. Keskuspankin varoja on jäissä noin 300 miljardin euron ja oligarkkien varoja noin 19 miljardin euron edestä.
Koska suoraviivaiset takavarikot eivät oikein istu länsimaiseen oikeuskäsitykseen, EU:ssa on kuumeisesti mietitty, miten varat saataisiin hyötykäyttöön ja Ukrainan jälleenrakennukseen. Yksi ajatus on sijoittaa keskuspankin varat markkinoille ja käyttää tuotot Ukrainan hyväksi, jolloin itse valuuttavarannon voisi joskus ehkä palauttaa Venäjälle.
Unioni ja jäsenmaat ovat tukeneet Ukrainaa sotilaallisesti yhteensä noin 12 miljardin euron arvosta. Tästä noin 3,6 miljardia on mennyt EU:n rauhanrahaston kautta. Tuen jatkamiselle ei tämänhetkisessä tilanteessa ole vaihtoehtoa, mutta ukrainalaisilla on tietenkin toiveita, mitä avun pitäisi sisältää.
Taistelupanssarivaunujen jälkeen toiveeksi ovat nousseet hävittäjät, mikä jakaa EU-maita. Pelko sodan eskaloitumisesta hidasti panssarivaunupäätöksiäkin.
Lue lisää: Ukraina elättelee jo toiveita hävittäjistä – Saksa: Ei tule kuuloonkaan
EU:n neuvoston laskelmien mukaan EU:n ja jäsenmaiden yhteenlaskettu tähänastinen talousapu Ukrainalle lähentelee 50:tä miljardia euroa. Se jatkuu ja on vielä pientä verrattuna mahdollisen jälleenrakennuksen kustannuksiin.
