Lontoo
Britannian pääministerillä Rishi Sunakilla tulee torstaina tehtävässään sata päivää täyteen.
Merkkipaalu ei ole sinänsä kummoinen. Edeltäjä Liz Truss ei kuitenkaan yltänyt edes puoleen tästä.
Konservatiivijohtajien kova vaihtuvuus kertoo Britannian epävakaista poliittisista tunnelmista.
Sunakia on pidetty asiajohtajana toisin kuin edeltäjiä Liz Trussia ja Boris Johnsonia. Asiajohtajuus ei kuitenkaan merkitse sitä, että Sunakin sata päivää olisivat olleet menestys.
Sunak sai muun muassa tammikuussa sakot kuvattuaan liikkuvassa autossa sosiaaliseen mediaan videon, jossa oli ilman turvavyötä. Tämä oli virhearvio, jota voi pääministeritasolla vain ihmetellä. Sunakin huolilista on pitkä ilman omia mokiakin:
Yksi: maailman valuuttarahasto IMF ennusti äskettäin, että Britannia vajoaa tänä vuonna taantumaan toisin kuin muut johtavat taloudet. Jopa hyökkäyssotansa takia eristetyn Venäjän talouden ennustetaan kasvavan brittitaloutta enemmän. Korkea inflaatio taas näkyy ruokalaskuissa sekä palkkakiistoina ja lakkoina.
Kaksi: Sunakin konservatiivipuolueen suosio matelee noin parisenkymmentä prosenttiyksikköä alempana kuin työväenpuolueen. Äänestäjien mielestä oppositiojohtaja Keir Starmer olisi Sunakia parempi pääministeri, kertoo You Gov -yhtiön tuore mittaus.
Kolme: Britannian virallisesta EU-erosta eli brexitistä tuli kuluneeksi tammikuun lopussa tasan kolme vuotta. Bloombergin mukaan brexit maksaa Britannialle vuodessa sata miljardia puntaa eli noin 113,8 miljardia euroa.
Myös kansalaisten brexit-tyytymättömyys kasvaa.
UnHeard-verkkosivuston teettämän mittauksen mukaan maa on muuttunut dramaattisesti sitten vuoden 2019. Lähes jokaisessa vaalipiirissä on petytty brexitiin.
Kyselyssä oli mukana 632 vaalipiiriä. Niistä kaikissa paitsi kolmessa enemmistö katsoo nyt, että EU-ero oli väärin.
Uskollisimmat brexitin kannattajat eli brexiteerit löytyvät yhä Bostonin alueelta Englannin itärannikolta. Bostonin äänestäjistä peräti 75,6 prosenttia kannatti EU-eroa kesän 2016 kansanäänestyksessä.
Bostonin pikkukaupunki Englannissa on Britannian brexit-henkisintä aluetta.
Sunak itsekin kampanjoi EU-eron puolesta eli kuuluu alkuperäisiin brexiteereihin. Siitä huolimatta hän on ollut edeltäjiään joustavampi etsimään sopua yhä kesken oleviin brexit-kiistoihin.
The Times -lehti uutisoi keskiviikkona, että EU ja brittihallitus olisivat löytämässä sovun Pohjois-Irlannin tullikiistaan. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi kuitenkin keskiviikkona tiedotustilaisuudessa Brysselissä, että mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu.
Von der Leyen kuvaili kuitenkin suhdetta Sunakiin ”erinomaiseksi” ja neuvotteluja ”erittävin rakentaviksi”. Se on paljon enemmän kuin mitä komissiolla on ollut usein aiemmin brittivastapuolesta sanottavaa.
Sunakin onnistuminen mitataan lopullisesti Britannian seuraavissa parlamenttivaaleissa. Ne järjestetään todennäköisesti ensi vuonna, mutta viimeistään tammikuussa 2025.
Mittausten mukaan Sunakin konservatiivipuolue on lähes varma häviäjä. Valtaan noussee Starmerin työväenpuolue.
Konservatiivipuolueen entinen johtaja ja entinen ulkoministeri William Hague yritti kuitenkin valaa puoluetovereihinsa uskoa äskeisessä The Times -lehdessä. Haguen mukaan olennaista on se, löytyykö Sunakin konservatiiveilta samanlaista voitonnälkää kuin John Majorin joukoilta vuonna 1992.
”Tällä en tarkoita halua tulla ruokituksi. Pitää olla samanlainen nälkä kuin yöllä saalistavalla kissalla, täydellinen fokus ja määrätietoisuus ja lihakset valmiina toimintaan. Ei voi olla kuin kissa patterin kyljessä ruokittavana”, Hague kirjoitti.
Yleinen tunnelma on, että konservatiiveista ei ole enää saalistavaksi kissaksi.
Lähes kolmentoista vuoden putki konservatiivipääministerejä alkaa olla monelle äänestäjälle tarpeeksi. Poliittinen heiluriliike kulkee työväenpuolueen suuntaan.
Keir Starmerin labour tekee nyt kaikkensa, jotta puolue ei tuhoa itse omia mahdollisuuksiaan. Tämä näkyy muun muassa niin, että Starmer varoo ottamasta kantaa poliittisesti tulenarkoihin kysymyksiin.
Sunakilla taas on ollut vaikeuksia profiloitua vahvaksi johtajaksi ja pääministeriksi, jolla on selkeä oma näkemys. Pääministeriä painaa myös Johnson-ongelma.
Sunakin neljäs huoli onkin, että entinen pääministeri Boris Johnson esiintyy yhä julkisuudessa poliittista painoarvoaan suurempana hahmona. Johnson on profiloitunut etenkin Ukrainan tukijana.
Konservatiivien äänestäjäkunnassa on yhä heitä, jotka toivovat Johnsonin paluuta. Realistista tämä ei ole – ainakaan lähitulevaisuudessa – mutta jo pelkkä ajatus syö Sunakin painoarvoa.
Entinen pääministeri Boris Johnson vieraili Ukrainassa jälleen tammikuun lopussa. Johnson ja Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi puhuivat yliopisto-opiskelijoille Kiovassa.
