Haluan koskettaa suomalaisten sydämiä, ministeri sanoo hyvästellessään ja kiittäessään haastattelusta. Hän on Khadija Mohamed Almakhzoumi, Somalian ensimmäinen ympäristö- ja ilmastoministeri.
Tammi–helmikuun taitteessa hän saapui ensimmäiselle viralliselle valtionvierailulleen suomalaiskollegansa, ympäristöministeri Maria Ohisalon (vihr) kutsusta. HS tapasi Almakhzoumin Helsingissä keskustellakseen ilmastokriisistä.
Somalia on yksi niistä maista, joihin äärisäiden lisääntyminen on iskenyt rajuimmin. Tulvia ja kuivia kausia on ollut aina, mutta nyt molempia on enemmän kuin ennen.
Seuraavien seitsemän vuoden aikana ilmastonmuutos saattaa muuttaa jopa 90 prosenttia Somaliasta asuinkelvottomaksi, arvioi YK. Jo nyt ruokaturvattomuus koskettaa yli seitsemää miljoonaa maan alle 17 miljoonasta asukkaasta.
Luvut ovat synkkiä, ja kevään pelätään tarkoittavan kuudetta peräkkäistä epäonnistunutta sadekautta. Tuoreen ympäristöministerin puheista puuttuu silti aikamme ilmastokeskustelua leimaava toivottomuus.
”Jos olen rehellinen, näen Somalian tulevaisuuden valoisana”, hän sanoo.
”Ihmisillä on toivoa.”
Vaikka sisällissota jatkuu, asiat ovat viime vuosina parantuneet, Almakhzoumi kertoo. Ongelmia on silti paljon.
Kun Almakhzoumi nousi ministeriksi, ei koko ympäristöministeriötä ollut olemassa. Hänen piti perustaa se. Almakhzoumi luottaa etenkin tutkittuun tietoon, ja niinpä hän etsi ministeriöön sopivia asiantuntijoita. He kehittivät toimintamalleja ja laativat strategian seuraaviksi viideksi vuodeksi.
Tehtävä oli vaikea. Myös rahoitus puuttui.
”Mutta ollakseni rehellinen: olen tottunut vaikeuksiin”, Almakhzoumi toteaa tyynesti.
Almakhzoumi aloitti Somalian valtiolle työskentelyn vapaaehtoisena vuonna 2009 – samana vuonna Somalian sisällissodassa alkoi uusi vaihe, jossa vastakkain taistelevat pääosin valtion joukot ja jihadistijärjestö al-Shabaab.
Vuonna 2013 Almakhzoumi lähetettiin ainoana afrikkalaisnaisena suurlähettilääksi Irakiin. Irakin ja Somalian diplomaattiset suhteet olivat olleet poikki vuosikymmenen.
Hän avasi lähetystön ja ryhtyi elvyttämään välejä.
“Voit kuvitella, että naiselle siinä asemassa tehtävä ei ollut yksinkertainen.”
Naisena, aloittaa Almakhzoumi monet lauseensa, joissa hän kertoo, mitä haluaa tehdä, aikoo tehdä ja on jo tehnyt maansa puolesta. Vasta sen jälkeen hän jatkaa: ja ministerinä.
Somalian ympäristö- ja ilmastoministeri Khadija Mohamed Almakhzoumi ja avustaja Abdullahi Diriye Khalif vierailivat Suomessa.
Somalian ministeriön henkilökunta valmisteli puiden taimia ennen Mogadishussa aloitettua kampanjaa puiden istuttamiseksi keväällä 2013.
Myös ilmastokriisillä on valtava sukupuoleen liittyvä ulottuvuus, Almakhzoumi muistuttaa. Kuivuuden vuoksi esimerkiksi vedenhakumatkat pitenevät, mikä altistaa naiset seksuaaliselle väkivallalle ja muille vaaroille.
”Eikä siinä ole kaikki. Ongelmien sattuessa naiset ottavat vastuun perheen ruokkimisesta. Miehet jäävät ilman töitä.”
Siksi olisi tärkeää, että naisille opetettaisiin ympäristön kannalta kestäviä toimintatapoja esimerkiksi polttopuita hakatessa.
””Naiselle siinä asemassa tehtävä ei ollut yksinkertainen.”
Oikein hoidettuna ympäristö- ja ilmastoministerin paikka tulee olemaan tärkein ministerisalkku, Almakhzoumi uskoo.
”Kyseessä on kriisi, johon kaikki keskittyvät.”
Yhteisestä uhasta huolimatta eri maat lähestyvät ilmastonmuutosta hyvin eri kulmista. Se tuli esiin myös ilmastokokouksessa Egyptin Sharm el-Sheikhissä marraskuussa 2022.
Siellä ilmastonmuutoksesta eniten kärsivä maat vaativat rikkailta kauemmin saastuttaneilta mailta korvauksia ilmastotuhoihin. Suomi ja muu Eurooppa taas korostivat ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeuttamisen välistä tasapainottelua.
Somalian näkökulmasta kysymys tasapainottelusta on tarpeeton, suorastaan typerä. Se nostaa hymyn Almakhzoumin ja hänen avustajansa, teknisistä kysymyksistä vastaavan ilmastoasiantuntijan Abdullahi Diriye Khalifin huulille.
”Ei ole mitään, mitä hillitsisimme. Me emme osallistu päästöihin. Meidän mielessämme on sopeutuminen”, sanoo Khalif.
Väite voi kuulostaa liioitellulta, muttei ole sitä. Myös Suomessa keskustellaan välillä siitä, onko pienen maamme päästövähennyksillä mitään väliä. Suomi on kuitenkin kokoonsa nähden suuri saastuttaja, mutta Somalia ei.
Maailmanpankin viimeksi rekisteröimänä vuonna 2019 Suomen CO2-päästöt olivat 40 710 ja Somalian 690 kilotonnia. Suomen pitäisi siis leikata yli 98 prosenttia päästöistään, ja silloinkin yksi suomalainen kuluttaisi noin kolmen somalialaisen verran.
Sharm el-Sheikhissä Somalian ympäristöministeriön delegaatio sai huomata, että oman äänen esiin tuominen keskellä suurta kokousriehaa oli vaikeaa.
”Kaikki puhuivat eri maiden asioista, mutta kukaan ei puhunut Somaliasta”, Almakhzoumi kuvailee.
Mutta silloin he olivat vielä uusia. Ensi syksynä Dubaissa Somalian delegaatio aikoo olla valmis kertomaan, mitä ilmastonmuutos on tehnyt maalle.
”Ymmärsimme, että meidän on huudettava: katsokaa meitä. Ja sen me aiomme myös tehdä.”
Jotta tässä onnistutaan, on ministeriön myös itse saatava parempi kokonaiskuva siitä, mitä yhä arvaamattomampi ilmasto tekee maalle.
Almakhzoumi vieraili Suomessa Ilmatieteen laitoksella ja oli vaikuttunut Suomen mittausjärjestelmistä.
Hänen tärkeysjärjestyksensä kärjessä on saada myös Somaliaan varhaisvaroitusjärjestelmä.
”Nyt olemme sokeita”, hän kuvailee.
”Emme voi tietää, mitä tapahtuu. Saatamme herätä tulviin tai kuivuuteen.”
””Ymmärsimme, että meidän on huudettava: katsokaa meitä.”
Somalian turvallisuusjoukkojen jäseniä ajamassa hotelli Hayatin ohi Mogadishussa 20. elokuuta 2022. Al-Shabaabin 30 tuntia kestäneessä hotellin piirityksessä kuoli yli 20 ihmistä.
Sekä ministeri että avustaja purskahtavat hillittyyn nauruun, kun heiltä kysyy varhaisvaroitusjärjestelmän rakentamista koskevista käytännön vaikeuksista.
”Kaikkeen liittyy Somaliassa käytännön vaikeuksia.”
Niin. Toistaiseksi ilmasto ei ole edes ilmastoministerin mielestä Somalian hallituksen tärkein painopiste. Se ei voi olla.
”Ennen kuin turvallisuustilanne paranee, on paljon, mitä emme voi tehdä.”
Jihadistijärjestä al-Shabaab hallitsee yhä monia Somalian alueita ja estää valtion toiminnan alueilla. Aseellinen konflikti valtion ja al-Shabaabin välillä jatkuu.
Samalla ministeri myöntää suoraan, ettei valtiolla ole rahaa vastata esimerkiksi uhkaavaan nälänhätään.
Almakhzoumi sanoo, että al-Shabaab taltutetaan toivottavasti pian, ja ristii sormensa.
