Euroopan unionilta on tulossa uusia pakotteita Venäjää vastaan, ja nyt niihin kuuluu myös vientikielto osille, joita ukrainalaiset ovat löytäneet Venäjän käyttämistä lennokeista.
Näin lupasi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen Kiovassa pidetyn EU:n ja Ukrainan johtajien huippukokouksen jälkeen.
Kokouksen päätarkoitus oli osoittaa EU:n voimakas tuki sotaa käyvälle Ukrainalle. Maat julkaisivat kokouksen päätteeksi yhteisen julkilausuman, jossa EU muun muassa toistaa aiemman lupauksensa tukea Ukrainaa ”niin kauan kuin tarvitaan”.
Julkilausuma käy läpi myös EU-jäsenehdokasmaa Ukrainan askeleet kohti mahdollista EU-jäsenyyttä. Maalle ei ole luvassa pikakaistaa, mutta EU sanoo julkilausumassa pitävänsä Ukrainan edistysaskelia viime kuukausina ”huomattavina”.
Komissiolta tulee väliarvio jäsenyyden etenemisestä tänä keväänä.
EU:n kymmenettä pakotekokonaisuutta rakennetaan parhaillaan Brysselissä. Se tulee sisältämään vientikieltojen täsmennyksen lisäksi uusia henkilöihin ja yrityksiin kohdistuvia pakotteita.
Lisäksi Venäjältä tuotaville öljystä jalostetuille tuotteille on tulossa hintakatto. Se toimisi samoin kuin aiemmin öljylle asetettu 60 dollarin hintakatto: öljyä voi myydä edelleen maailmanmarkkinoille, mutta länsimaiset varustamot ja vakuutusyhtiöt eivät voi kuljettaa tai vakuuttaa kuin lasteja, jotka on myyty alle hintakaton.
Pakotekokonaisuus on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään Venäjän hyökkäyksen vuosipäiväksi 24. helmikuuta.
EU-komission puheenjohtaja von der Leyen, kaksi kolmasosaa komissaareista ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel saapuivat huippukokoukseen Kiovaan jo torstaina.
Kiovassa oli kokouksen aikana perjantaina kaksi ilmahälytystä, toinen juuri ennen kokouksen alkamista ja toinen iltapäivästä, uutistoimisto Reuters kertoo.
Kokousta isännöi Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi.
Kokouksen yksi aihe oli Venäjän saattaminen vastuuseen hyökkäyksestä ja sodasta.
EU ja Ukraina ilmoittivat perjantaina kannattavansa ajatusta Haagiin perustettavasta syyttäjänvirastosta, joka tässä vaiheessa tutkisi Venäjän hyökkäysrikoksia. Se on välivaihe ennen varsinaisen tuomioistuimen perustamista. Tuomioistuimen rakennetta joudutaan vielä selvittämään.
EU:n tarkoituksena on myös jatkaa entistä ponnekkaammin sen selvittämistä, miten Venäjältä jäädytettyjä varoja voitaisiin käyttää Ukrainan hyväksi.
EU on jäädyttänyt Venäjän keskuspankin ja venäläisoligarkkien varoja yhdessä G7-maaryhmän kanssa. Keskuspankin varoja on jäissä noin 300 miljardin euron ja oligarkkien varoja noin 19 miljardin euron edestä.
Ukraina on toistuvasti kertonut haluavansa EU-jäsenyyttä pika-aikataululla. Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal kertoi aiemmin tällä viikolla Politico-lehdessä, että Ukraina haluaa jäseneksi kahden vuoden sisään, mielellään vuoden 2026 alusta. EU-maissa tätä aikataulua pidetään epärealistisena.
Šmyhal totesi tiistaina, että kokous on ”erittäin tärkeä” Ukrainalle, joka haluaa liittyä Euroopan unioniin.
”Se, että huippukokous pidetään Kiovassa, on voimakas viesti sekä kumppaneille että vihollisille”, Šmyhal sanoi.
Oikaisu 3.2. kello 13.36: Nimiä kirjoitettiin Ukrainan lippuun Kiovassa torstaina. Artikkelin kuvatekstissä kerrottiin päiväksi aiemmin virheellisesti perjantai.
