Kaakkois-Turkissa ja Syyriassa tapahtui varhain maanantaiaamuna voimakas maanjäristys, joka oli alkuiltaan mennessä vaatinut jo yli 2 000 kuolonuhria.
Rakennusten raportoitiin romahtaneen yli 330 kilometrin pituiselta alueelta Syyrian Aleppon ja Haman kaupungeista Turkin Diyarbakiriin, joka on Kurdistanin pääkaupunki.
Järistyksen keskus sijaitsi noin 33 kilometrin päässä Gaziantepin kaupungista, ja sen syvyydeksi mitattiin hieman alle 18 kilometriä. Se tuntui Turkin ja Syyrian lisäksi Kyproksella, Egyptissä, Israelissa, Palestiinassa ja Libanonissa.
Järistys osui alueelle, jolla on useita eri viranomaistahoja ja jossa eri alueiden tilanteet ovat keskenään hyvin erilaisia.
Toni Alaranta
Turkin ja Syyrian hallintojen lisäksi Pohjois-Syyriassa on Turkin miehittämiä alueita, joissa valtaa käyttävät Turkin nimissä syyrialaiset oppositiovoimat, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kertoo. Avun organisoiminen alueelle voi niinikään olla monimutkaista.
”Hallintorakennelma on virallisesti syyrialaisten nimissä, mutta käytännössä Turkki tekee siellä kaikki päätökset – se on ikään kuin Turkin jatke”, hän sanoo.
”Eli on ikään kuin kolme erillistä viranomaistahoa”, tutkija summaa.
Lue lisää: Kahdessa maanjäristyksessä kuollut jo yli 3 000 ihmistä
Ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Niklas Saxen vahvistaa, että maanjäristyksen koettelema alue on laaja ja pitää sisällään keskenään hyvinkin erilaisia alueita.
”Turkissa ja erilaisilla [maanjäristyksen koskettamilla] alueilla tulee olemaan erilaisia asioita, jotka tekevät avunannosta haastavaa”, Saxen sanoo.
Niklas Saxen
Ensimmäinen huomioitava asia on poliittinen pirstaleisuus, Saxen kertoo. Aina, kun humanitaarista apua toimitetaan, on oltava aluetta hallitsevan tahon lupa avun antamiseen. Humanitaarisille järjestöille turvatakuut ja pääsy alueille ovat perusedellytyksiä.
Ensisijainen vastuu avun antamisesta on luonnollisesti niillä tahoilla, jotka aluetta hallitsevat. Viranomaisten lisäksi esimerkiksi Turkissa avustustyötä tekee jo tällä hetkellä Punainen puolikuu.
Vastaavasti Syyrian hallinto koordinoi apua omalla puolellaan. Pohjois-Syyriaan taas iso osa avusta tulee käytännössä Turkin puolelta tai paikan päällä jo olevista resursseista, Saxen kertoo.
”On sanomattakin selvää, että on huomattavasti haastavampaa toimia alueilla, joilla on aktiivista konfliktia ja montaa eri toimijaa. Se vaatii turvallisuutta, koordinointia ja pääsyä alueille.”
Haasteita voivat tuoda myös sääolosuhteet. Esimerkiksi Pohjois-Syyriassa lämpötila voi yöllä olla pakkasen puolella. Kodeistaan paenneet ihmiset tarvitsevat vaatteita, ravintoa ja nestettä. Samalla heille tarjotaan terveydenhuoltoa, ensiapua ja traumahoitoa.
"Jos katsoo loukkaantuneiden määrää, niin sehän on mittava, kaikki sairaalat ovat ihan täydessä kapasiteetissa ja usein ne sairaalat myös itse ovat voineet vaurioitua tai tuhoutua.”
Aikaikkuna ihmisten löytämiselle esimerkiksi rakennuksen raunioista on suhteellisen lyhyt, Saxen sanoo.
”Sen lisäksi on ihan logistisia haasteita”, Saxen jatkaa. Maanjäristykset voivat tuhota teitä ja siltoja. Vuoristoisille alueille voi olla hyvin haastavaa päästä ja tuhoutuneet rakennukset ja maanvyöryt voivat tukkia teitä.
”On jo hätäapua, että tiet saadaan auki ja toimimaan. Logistiikka on edellytys sille, että apua saadaan perille.”
Lue lisää: Erdoğan saattaa valmistella kuoliniskua Rojavan kurdialueelle Syyriassa
Turkin Diyarbakirissa etsittiin eloonjääneitä maanjäristyksen aiheuttamista raunioista.
Syyriassa työskentelevä Kirkon ulkomaanapu kertoo HS:lle avustavansa maanjäristyksen uhreja Pohjois-Syyriassa. Järjestöllä on Syyriassa maatoimisto, ja se on tehnyt alueella paljon työtä koulutuksen parissa.
”Meillä on kanava ja pääsy [alueille]. Toimipaikkoina meillä on Aleppo, Idlib ja Hama, ja meillä on sopimukset, että voidaan niillä alueilla toimia”, Kirkon ulkomaan avun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen kertoo.
Avustustöiden ensivaiheessa järjestö yrittää järjestää uhreille erityisesti vaatetusta ja suojaa kylmyyttä vastaan.
Järvisen mukaan ensivaiheen avun jälkeen apua tullaan kohdistamaan siihen, että lasten koulunkäynnin jatkaminen mahdollistuisi mahdollisimman nopeasti.
”Siellähän toimii aika hyvin tällainen apukoordinaatio, jota ministeriöt johtavat. Kukin järjestö toimii omien vahvuuksiensa mukaan.”
Järjestön toimisto on Damaskoksessa, mutta sen lisäksi heillä on maan sisäisiä aluetoimistoja, joita he pystyvät avustustoiminnassa nytkin hyödyntämään.
”Emme tarvitse mitään erityisiä avustuskäytäviä.”
Järistyksen tuhoja löytyy erityisesti kaupunkien köyhiltä alueilta, joissa heikkokuntoiset rakennukset ovat sortuneet. Lisäksi sähkön- ja vedenjakelu ovat perusinfrastruktuuria, joka voi vaurioitua järistyksessä. Niiden korjaaminen mahdollisimman nopeasti on ensiarvoisen tärkeää.
Saxenin mukaan kaikkein pahiten vaikuttaa alustavien tietojen mukaan kärsineen Turkin alue, tosin hän painottaa, että tilanne elää yhä. Myös Syyriassa maanjäristyksestä kärsinyt alue on hyvin laaja.
Myös Toni Alaranta muistuttaa, että tilanne elää ja uhrimäärä kasvaa. Hän ennustaa, ettei avustustöistä tule helppoja.
”Siellä on satanut lunta ja on aika kylmä tällä hetkellä.”
Pelastustyöntekijöitä maanantaina Syyrian Hamassa.
