Opettajat ovat venäjänkielisiä, oppilaat ovat venäjänkielisiä ja vararehtori Julia Strukovan äidinkieli on venäjä, mutta hän pitää juhlapuheen viroksi.
”Riippumatta kielestä, jota puhumme, tai passista, joka meillä on, jäämme Viron asukkaiksi. Meidän on kunnioitettava maata, jossa asumme. Osoitamme rakkauttamme opiskelemalla ja puhumalla viron kieltä.”
Maardun peruskoulun salissa juhlistetaan Viron 105-vuotispäivää. Maardu on Tallinnan itäpuolella sijaitseva pikkukaupunki, jonka asukkaista vironkielisiä on alle viidennes ja valtaväestö puhuu venäjää. Kuin Itä-Virumaa Tallinnan kupeessa. Enemmistö sanoo kyselytutkimuksissa, ettei edes osaa viroa.
Lapset ovat juuri kajauttaneet Viron kansallislaulun ensimmäisen säkeistön. Toisen ja kolmannen säkeistön he kuuntelivat stereoista. Juhlapuhetta alaluokkalaiset tuskin ymmärsivät, mutta tilaisuuden viesti on selvä.
Ne jotka opiskelevat hyvin maan virallista kieltä, palkitaan.
”Artjom Furs.”
Valkeaan paitaan pukeutunut poika kävelee salin eteen aplodien saattelemana. Rehtori Vassili Muhhin kättelee, ojentaa kunniakirjan ja suklaalevyn. Furs palaa hymyillen ekaluokkalaisten riviin. Muut kurkottelevat katsomaan, mitä hän sai.
1B:n oppilas Jelisaveta Trots sai kunniakirjan viron opinnoista Viron 105-vuotisjuhlassa helmikuun lopussa venäjänkielisessä Maardun peruskoulussa.
Rituaali toistuu 103 kertaa juhlapäivän aikana. Niin moni saa kunniakirjan edistymisestä viron kielessä.
Oppilaiden lisäksi yli puolet opettajista sekä rehtori opiskelevat viroa koulussa. Osa käy yksityiskursseilla. Heitäkin odottavat kokeet. Tuloksista riippuu työpaikan jatko.
Kunnallisten ja valtion koulujen opetuksen pitää muuttua vironkieliseksi asteittain vuoteen 2030 mennessä, ensimmäisillä ja neljänsillä luokilla ensi vuonna.
Venäjänkielistä koulujärjestelmää on vaivalloisesti virolaistettu kolmen vuosikymmenen ajan, mutta Venäjän hyökkäyssodan alettua viime vuonna parlamentti päätti opetuskielen muutoksesta lain voimalla samaan tapaan kuin Latviassa.
Virossa muutos koskee yli 31 500:aa oppilasta ja 2240:tä opettajaa, joiden kielitaito ei vielä vastaa vaadittua tasoa.
Maardun peruskoulu on ollut venäjänkielinen alkaen rakennusvuodesta 1964. Ensi vuonna alkaa siirtyminen vironkieliseen opetukseen.
Venäjänkielistä koulujärjestelmää lopetetaan Virossa ja Latviassa osana neuvostoimperiumin perinnön purkua. Samasta syytä poistetaan neuvostomonumentteja ja kielletään Venäjän valtion televisiokanavia. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi ne on alettu nähdä mahdollisena kanavana, joka altistaa vihollisvaltion vaikutustoiminnalle.
Enää ei kuulostella venäjänkielisten tuntoja samaan tapaan kuin vielä patsasmellakoiden ja kyberiskujen jälkeen 2007, jolloin Virossa järjestettiin ahkerasti kaksikielisiä keskusteluohjelmia ja yleisötilaisuuksia. Tai Venäjän kaapattua Krimin ja sodan alettua Itä-Ukrainassa 2014, minkä jälkeen Viron yleisradioyhtiöön perustettiin venäjänkielinen televisiokanava ETV+.
Nyt valtio asettaa rajoja. Liike-elämässä suunta on sama.
Tallinnan päärautatieasemalla ei ole pian puoleen vuoteen kuultu venäjänkielisiä kuulutuksia. Ne ovat kadonneet myös ostoskeskuksista ja tavarataloista.
Venäjänkieliset tiedotukset sisäisessä radiossa lopetettiin heti suurhyökkäyksen vuoksi Tallinnan lisäksi Riian ja Helsingin tavarataloissa. Ne on korvattu englanninkielisillä, johtaja Marge Türner viestittää Tallinnan Stockmannilta.
Kaupalliset kaapelitelevision tarjoajat ehtivät poistaa Venäjän valtiollisia kanavia peruspaketeistaan vähän ennen kuin ne kiellettiin vuosi sitten.
Vironkielisten koulujen vanhempainilloissa kyseenalaistetaan venäjän tuntien mielekkyyttä. Se on monissa kouluissa yhä pakollista toisena vieraana kielenä.
Neuvostomonumentit ovat vuosikymmeniä jakaneet mielipiteitä. Virolaiset ja latvialaiset antoivat niiden olla, koska ymmärtävät niiden merkityksen esivanhempien muistopaikkana monille venäjänkielisille.
Nyt neuvostoaikaisia sotilashautoja muistomerkkeineen on siirretty kaupunkien paraatipaikoilta hautausmaalle, mutta vasta viime vuonna Viron hallitus perusti työryhmän kartoittamaan monumentit koko maasta.
Punamonumentteja löytyi 322, joista työryhmä suosittelee poistettavaksi 244, samansuuntaisesti kuin Latviassa.
Parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan rakennuksissa ja monumenteissa ei saa olla vihaa lietsovia, miehitysvaltaa, hyökkäystoimia, kansanmurhaa, ihmisyyden vastaisia rikoksia tai sotarikoksia oikeuttavia symboleita. Maaliskuussa presidentti Alar Karis palautti lain parlamenttiin täsmennettäväksi.
Kiistely jatkuu siitä, kuinka pitkälle symboleiden poistossa voi edetä: lietsooko vihaa myös Estonia-teatterin kattomaalaus neuvostosotilaineen ja punalippuineen? Entä viisisakarainen punatähti stalinismin aikaisen talon tornissa?
Viron kartta Maardun peruskoulun käytävällä.
Kansallissymboleita viron kielen luokassa.
Maardun peruskoulun julkisivu on neuvostoaikaista harmaata silikaattia. Sisältä koulu on kuin koristeltu sini-musta-valkoiseksi Viroksi: katoista roikkuu paperisia kansalliskukkia, ruiskaunokkeja, seinillä lentelevät paperiset kansallislinnut, haarapääskyt. On lippuja ja vaakunoita, sekä virolaisen kirjallisuuden näyttely.
Seinillä on vironkielisiä sanoja kuvaselityksin. Ruokalassa sanan ”jahu” vieressä on jauhoa, ”riis” vieressä riisinjyviä ja ”kaerahelbed” vieressä kaurahiutalepaketti.
Kaikesta yrityksestä huolimatta koulun vironopettajat pitävät siirtymistä vironkieliseen opetukseen liian nopeana ja jyrkkänä.
”Kokemukseni mukaan lapset haluavat opiskella viroa, mutta muutoksen pitäisi tapahtua asteittain”, sanoo vironopettaja Marlen Luga.
Läheskään kaikilla oppilailla ei ole motivaatiota pinnistellä viron hyväksi.
”He sanovat, että vanhempani ovat pärjänneet venäjäksi. Miksen minä pärjäisi”, sanoo Julia Strukova.
Vironopettajat vievät lapsia Tallinnaan Kadriorgin puistoon ja elokuviin, pois Maardusta paikkoihin, joissa he näkevät viroa puhuvia ihmisiä.
Venäjänkielinen koulujärjestelmän puoltajia on vuosien saatossa leimattu Venäjän-mielisiksi, ja aihe on politisoitunut. Muutoksen aikataulua on lykätty monta kertaa ennen viime vuonna säädettyä lakia.
Maardun peruskoulun rehtori Vassili Muhhin kävi 1970-luvulla koulua Viron Ämarissa, jossa ei opetettu viroa. Nyt hän valmistautuu viron korkeimman C1-tason testiin.
Rehtori Muhhin arvostelee vironkieliseen opetukseen siirtymistä varovasti, vaikka pitää tavoitetta epärealistisena.
”Suuri osa koulun opettajista läpäisee C1-kielitestin edistyneiden tasolla ja osaa puhua, mutta opettaminen viroksi on eri asia, eikä sitä opi vuodessa”, Muhhin kommentoi. Kaikki oppilaat eivät pärjää vironkielisessä opetuksessa. Tukihenkilöt lähtevät koulusta ensimmäisen tilaisuuden tullen, Muhhin ennakoi.
Pulaa on kielen vaihtoa tukevasta oppiaineistosta ja ennen kaikkea opettajista.
Opettajainhuoneen kahvipöydässä katseet kääntyvätkin nuoreen vironopettajaan Marlen Lugaan. Jatkaako hän?
”Otan vastaan tarjouksia. Tässäkin koulussa tarjottiin ensimmäistä luokkaa”, Luga sanoo.
Opettaja Marlen Luga opetti kansallisia symboleita 1B:n oppilaiden viron tunnilla itsenäisyyspäivän kunniaksi helmikuun lopulla.
Opetusministeriö perustelee siirtymistä vironkieliseen opetukseen oppilaiden liittämisellä vironkieliseen arvo- ja informaatioyhteisöön sekä venäjänkielisten nuorten jatko-opiskelu- ja uramahdollisuuksien parantamisella.
Peruskoulun päätteeksi alle puolet venäjänkielisten koulujen oppilaista osasi viroa keskitasolla, B1. Myös Viron tavaramerkissä, pisa-kokeissa, venäjänkielisten koulujen oppilaiden taidot olivat noin vuoden jäljessä vironkielisistä. Kielikylpyluokilla tulokset ovat olleet parempia.
1.B:n lapset huutelevat kilvan vastauksia, kun vironopettaja Marlen Luga kysyy haarapääskyn värejä.
”Must.”
”Valge.”
Välillä joku sanoo värin venäjäksi, mutta silloin opettaja käskee katsomaan lunttilappua seinällä.
Kun ekaluokkalaisilta kysyy, missä he puhuvat viroa, vastaus on yleensä sama kuin Jelisaveta Trotsilla ja Artjom Fursilla:
”Pääasiassa täällä koulussa”, sanoo Jelisaveta.
”En vielä puhu, vain täällä luokassa”, sanoo Artjom.
Täytyykö viroa osata?
”Kyllä, koska haluan mennä Tallinnaan”, sanoo Artjom.
1 B:n oppilas Artjom Furs väritti lippua viron tunnilla. ”Osaan jo lukea viroksi”, hän sanoo ja lukee seiniltä vironkielisiä sanoja latinalaisilla aakkosilla.
1B:n oppilas Jelisaveta Trots viron tunnilla. ”Opiskelin viroa jo esikoulussa”, hän sanoo.