Nicaraguan diktaattori Daniel Ortega on hiljentänyt maansa toisinajattelijat vuosi vuodelta törkeämmin ottein. Keskiviikkona tapahtui yllättävä käänne.
Valtio vapautti 222 poliittista vankia, tiedottamatta asiaa ensin omaisille. Se on valtaosa maan tiedossa olevista poliittisista vangeista. Nicaragualaismedioiden julkaisemien nimilistojen perusteella vapauttamatta jäi vielä 39 poliittista vankia.
Asiasta uutisoivat muun muassa espanjalainen sanomalehti El País ja nicaragualaistoimittajien verkkomedia Despacho 505. Vapautetut vangit ovat muun muassa poliitikkoja, toimittajia ja kansalaisyhteisöjen johtajia.
Nicaraguan johto ei kuitenkaan puhunut vapautuksesta, vaan karkotuksesta. Nicaraguan parlamentti kokoontui välittömästi muuttamaan Nicaraguan kansalaisuutta säätelevää lakia. Yksimielisesti parlamentti julisti vapautetut vangit maanpettureiksi ja riisti heiltä kansalaisuuden.
Karkotetut vangit lennätettiin välittömästi Managuan lentokentältä Dullesin kansainväliselle lentoasemalle Yhdysvaltoihin. Kone saapui perille torstai-iltana Suomen aikaa. Kentällä saapujia vastassa oli sekä perheenjäseniä että aktivisteja.
Uutistoimisto AP:n mukaan Yhdysvallat oli neuvotellut vankien vapauttamisesta Nicaraguan johdon kanssa. Vankien joukossa oli yksi Yhdysvaltain kansalainen.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken kutsui vankien vapauttamista tiedotteessaan ”rakentavaksi askeleeksi kohti ihmisoikeusrikoksiin puuttumista”. Hän totesi myös, että teko avaa oven vuoropuhelulle Yhdysvaltain ja Nicaraguan välillä tulevaisuudessa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Yhdysvallat on asettanut tiukkoja pakotteita Nicaraguaa vastaan. Ortegan hallinto on puolestaan veljeillyt yhä avoimemmin Venäjän kanssa, ja antanut Venäjän sijoittaa joukkojaan maahan.
Aktivistit pitelivät lentokentällä nimikylttejä vapautetuille vangeille.
Blinkenin mukaan Yhdysvallat tarjoaa karkotetuille nicaragualaisille laki- ja terveysapua. Korkea-arvoinen yhdysvaltalaisviranomainen on lisäksi todennut, että FBI ja muut valtion virastot ovat tarkastaneet ja tutkineet maahan saapuvat, kertoo espanjalainen sanomalehti EL País.
Daniel Ortega on hallinnut Nicaraguaa yhdessä vaimonsa Rosario Murillon kanssa vuodesta 2007. Ensimmäisen kerran hän toimi presidenttinä vuosina 1985–1990.
Nuoruudessaan hän oli sosialistisissi, joka vastusti sotilasdiktaattori Anastasio Somoza Debaylea ja osallistui sandinistien vallankumoukseen 1979. Viime vuosina Ortegan omat autoritääriset otteet ovat kuitenkin tehneet vuorostaan hänestä diktaattorin.
Jo noustessaan toiselle presidenttikaudelleen vuonna 2007 Ortegan perhe haali omistukseensa useita maan mediayhtiöitä, ja alkoi hallitsemaan maan virallista totuutta. Ensimmäisen vuosikymmenen ajan Nicaragua säilyi kuitenkin ulkoisesti yhtenä Latinalaisen Amerikan rauhallisimmista maista.
Kaikki muuttui huhtikuussa 2018, kun yliopisto-opiskelijoiden aloittamat protestit levisivät laajoiksi hallinnon vastaisiksi protesteiksi. Valtio tukahdutti mielenosoitukset rajulla väkivallalla ja vangitsi suuren joukon mielenosoittajia.
Sen jälkeen Ortegan hallinto on jatkanut kriittisten äänien tukahduttamista ajaen suuren joukon toisinajattelijoita maanpakoon. Ennen marraskuun 2021 Ortega vangitsi tai laittoi kotiarestiin suuren joukon poliitikkoja, jotka yrittivät asettua hänen vastaehdokkaikseen.
Ortega voitti vaalit, joilla ei ollut mitään tekemistä demokratian kanssa.