Erdoğanin Nato-jarrutukselle ei löytynyt Ankarassa juuri ymmärrystä, kunnes vastaan tuli Ruotsissa asunut mies

Turkissa kadunmiehet ryöpyttävät presidentti Erdoğania vallanhimosta ja valtapelistä Nato-kiistassa. Upin tutkija Henri Vanhanen uskoo kuitenkin, että Ruotsiin liittyy Turkissa paljon negatiivisia tuntemuksia.

Eyup Cirik kokkasi paistotasolla kokoretsia, turkkilaista perinneruokaa katukeittiössä Ankarassa torstaina.

10.2. 19:20

Ankara

Lampaan ja vuohen sisälmykset sydämistä keuhkoihin ja haimasta munuaisiin tirisevät rasvaisella paistotasolla, kun perinneruoka kokoretsia kokkaavat Eyup Cirik ja Soner Göndelen palvelevat kiireisen katukeittiönsä asiakkaita Turkin pääkaupungissa Ankarassa.

Turkissa on nyt maansuru, ja monen päällimmäiset ajatukset ovat maanantaina sattuneiden maanjäristysten tuhansissa kuolonuhreissa. Siitä huolimatta Ankarassa on yllättävän vaivatonta saada ihmiset puhumaan muustakin, kuten kansainvälisestä politiikasta.

Cirik ja Göndelen kuuluvat niihin turkkilaisiin, joiden mielestä meneillään on suuren luokan vedätys ja poliittinen peli, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan jarruttaa Suomen ja etenkin Ruotsin liittymistä sotilasliitto Natoon.

”Meidän asiakkaistamme varmasti 90 prosenttia tukee Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. Itse olen sellainen, että ajattelen kaikesta täsmälleen päinvastoin kuin Erdoğan. Jos hän tukisi jäsenyyksiä, olisin varmaankin niitä vastaan”, sanoo Cirik, 45, ja naurahtaa päälle.

”Jos Erdoğan kääntyy oikealle, me käännymme vasemmalle”, säestää 49-vuotias Göndelen.

Göndelenin mielestä Erdoğan on vallanahne mies, jota motivoi yksi asia ylitse muiden: raha.

”Antakaa hänelle rahaa, ja hän panee turpansa kiinni. Tällä hetkellä hän odottelee itselleen rahaa maanjäristysavusta. Hän osaa ottaa kaiken irti joka kriisistä”, uskoo Göndelen.

HS haastatteli Ankarassa toistakymmentä ihmistä Suomen ja Ruotsin Nato-taipaleesta. Otanta ei ole tieteellinen eikä 85-miljoonaista kansaa missään prosentuaalisessa mielessä edustava. Vastauksista saa kuitenkin tuntumaa siihen, miten jotkut nykyturkkilaiset suhtautuvat maataan pitkään ja aina vain itsevaltaisemmin hallitsevaan Erdoğaniin.

Vaikka haastateltavia oli melko helppo löytää, muutama kieltäytyi, koska he halusivat välttää vaikeuksia.

”Olen ammatiltani asianajaja, ja toivon myöhemmin pääseväni tuomariksi. En halua vaarantaa tulevaisuuttani. Meillä ei ole todellista sananvapautta”, perusteli nuori nainen haluttomuuttaan puhua.

Suoran vastauksen antoi yksitoista ihmistä. Vastanneista vain yksi ajatteli, että Erdoğan toimii oikein pitäessään Suomea ja Ruotsia vielä Naton odotushuoneessa. Yleistä oli arvelu, että Erdoğanin toimet selittyvät hänen halullaan pysyä vallassa myös toukokuussa pidettävien presidentin- ja parlamenttivaalien jälkeen.

Can Ongay

Geologian insinööri Can Ongay, 34, esimerkiksi ei keksinyt ainuttakaan syytä jarruttaa Suomen ja Ruotsin pääsyä Natoon.

Näetkö jotain eroa näiden kahden maan välillä?

”En yhtään mitään. Olisi ihana päästä käymään Suomessa ja Ruotsissa”, hän sanoi.

Ongay totesi, ettei Naton laajeneminen ole asia, josta hän olisi aiemmin kenenkään kanssa puhunut. Asia ei hetkauta hänen kavereitaan eikä sukulaisiaan, hän sanoi.

Ruotsin jykevästi aidatun Ankaran-suurlähetystön edustalla oli torstaina hiljaista. Vartiokopin äärellä näkyi vain yksi kadun kulkija, jolla oli sattumoisin paljonkin ajatuksia Ruotsista ja maan Nato-haluista. Hän halusi myös sanoa ne erittäin sujuvalla ruotsin kielellä.

Levent Oral, 55, kertoi asuneensa 23 vuotta Göteborgissa ja tehneensä siellä sekalaisia töitä ravintoloissa ja rakennuksilla. Hän palasi Turkkiin kymmenen vuotta sitten ja sanoi olleensa ihmeissään Ruotsin viimeaikaisista tapahtumista.

”Koranbränning, det kan man inte görä!”

Ruotsissa pitkään asunut Levent Oral kertoi järkyttyneensä siitä, että Ruotsissa poltettiin Koraani mielenosoituksessa.

Oral sanoo järkyttyneensä siitä, että Ruotsissa poltettiin äskettäin Koraani Turkin-vastaisessa mielenosoituksessa. Hänen mielestään Ruotsin pitäisi säätää Suomen tavoin laki uskonrauhan rikkomisesta.

”On selvää, että Suomen ja Ruotsin tulee päästä myöhemmin Natoon. Suomi on nyt vähän lähempänä. En ole Erdoğanin kanssa kaikesta samaa mieltä, mutta Nato-asiassa enimmäkseen olen”, Oral kertoi.

Oral ei ole suinkaan ainoa Erdoğanin tukija. Monissa kyselyissä noin 40 prosenttia turkkilaisista on ilmoittanut äänestävänsä istuvaa presidenttiä uudelleen valtaan toukokuussa.

Henri Vanhanen

Ulkopoliittisen instituutin eli Upin tutkija Henri Vanhanen vastaa puhelimeen Unkarista, joka on Turkin lisäksi ainoa toinen Nato-laajenemisen ratifiointia viivyttelevä maa. Vanhanen kävi tämän viikon alussa myös Turkissa instituutin johtajan Mika Aaltolan kanssa.

He halusivat Vanhasen mukaan kuulla, miten turkkilaiset tutkijat ja ulkoministeriön edustajat suhtautuvat Nato-kiistaan sekä ymmärtää Turkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategisia painopisteitä.

Hänen mukaansa monia turkkilaisia tuntuvat aidosti suututtaneen Ruotsissa järjestetyt mielenilmaukset, joissa on Koraanin polttamisen lisäksi roikotettu Erdoğanin näköistä nukkea.

”Puhutaan, että tämä on vain Erdoğanin vaalipeliä, mutta ihmiset loukkaantuvat ihan oikeasti tällaisista asioista. Jos me suomalaiset haluamme, että meidän näkemyksiämme Venäjä-peloista ymmärretään, niin pitää meidänkin ymmärtää muita”, Vanhanen toteaa.

Upin kaksikon matkasta nousi Suomessa pieni kohu, kun joidenkin kansanedustajien mielestä erityisesti Aaltolan katsottiin pyrkineen vaikuttamaan Suomen ulkopolitiikkaan tai jopa itse osallistuneen sen tekemiseen. Vanhasen mielestä kyseessä oli tuiki tavallinen tutkijamatka, jonka aikana tavattiin kymmenkunta asiantuntijaa ja virkamiestä.

Lue lisää: Upin neuvottelu­kunnan tuleva puheen­johtaja keskustelusta Mika Aaltolan kanssa: ”Roolit pitää olla selvät”

Vanhasen mukaan turkkilaiset antoivat ymmärtää, että Ruotsiin liittyy nyt paljon negatiivisia ajatuksia. Monet niistä liittyvät siihen, miten Ruotsissa suhtaudutaan uskonnon kunnioittamisen lisäksi kurditerroristeihin.

”He tekivät pesäeroa Suomen ja Ruotsin välille ja antoivat ymmärtää, ettei Suomen suhteen olisi enää ongelmia. Ruotsilla on koettu olevan enemmän tehtävää lainsäädäntönsä kanssa”, Vanhanen kertoo.

Vanhasen mukaan Turkissa on uutisoitu esimerkiksi, että pääministeri Sanna Marin (sd) olisi estänyt Koraanien polttamisen Suomessa. Raporteissa ovat menneet suomalaisinstituutioiden roolit sekaisin, mutta joka tapauksessa ainakin virallinen media on kohdellut Suomea suopeasti ja Ruotsia kelvollisempana jäsenehdokkaana.

Tästä ilmiöstä esimerkkinä toimii sekin, että Turkin valtiollinen Anadolu-uutistoimisto kysyi tammikuisen Koraani-protestin jälkimainingeissa Twitterissä, mitä mieltä ihmiset ovat Ruotsin Nato-hakemuksesta. Suomeen suhtautumisesta ei kysytty mitään, ja Suomi mainittiin vain yhdessä asiaa taustoittavassa lauseessa.

Anadolun epätieteelliseen kyselyyn vastasi uutistoimiston mukaan vuorokaudessa noin 50 000 ihmistä, joista peräti 92,5 prosenttia olisi vastannut, että Turkin ei pidä ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Turkki on vaatinut sekä Ruotsia että Suomea luovuttamaan Turkkiin joitakin Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n ja niin sanotun gülenistiliikkeen jäseniä. Vanhasen mukaan Ruotsiin kohdistuu luovutusten suhteen enemmän painetta, koska maassa on paljon Suomea suurempi kurdivähemmistö.

Vanhanen kertoo yllättyneensä siitä, miten johdonmukaisesti ja yhteneväisesti hänen tapaamansa turkkilaiset asian näkivät: Suomi hyvä, Ruotsi ongelma. Hän sanoo turkkilaisten jopa vihjanneen, että Suomen kannattaisi olla aktiivinen ja ilmoittaa Turkille halustaan pyrkiä Natoon Ruotsista erillistä polkua.

"Eihän tämä siinä mielessä ole uutta, koska myös Erdoğan on tästä puhunut”, Vanhanen sanoo.

Hän viittaa Erdoğanin tammikuun lopulla antamaan kommenttiin, jossa presidentti totesi: ”Voimme antaa erilaisen viestin Suomesta, jos on tarpeen. Ruotsi tulee järkyttymään, kun viestimme eri lailla Suomesta.”

Erdoğanin puheet tulkittiin Suomessa niin, että Turkki voisi ratifioida Suomen jäsenyyden ensin ja jättää Ruotsin odottelemaan.

Vanhanen sanoo kuitenkin, että Erdoğanin sanomisiin on suhtauduttava varauksella, sillä Erdoğan itse ja Turkin hallituksen muut edustajat ovat viime vuoden keväästä alkaen antaneet välillä toiveikkaita viestejä Suomelle, mutta aina uudet viivästykset ovat pitäneet ratifiointia jumissa.

Kokkina työskentelevä Sevim Akın, 38, sanoo, ettei häntä kiinnosta politiikka lainkaan. Hän toteaa Turkin presidentistä Erdoğanista näin: ”En kestä nähdä häntä tai kuunnella häntä tai edes kuulla hänestä. Suljen kaiken sen ulkopuolelleni.”

Moni kadunmies ja nainen Ankarassa suhtautuu skeptisesti kaikkiin Erdoğanin tekemisiin.

Nelikymppinen naislääkäri ajattelee, että Suomi ja Ruotsi ovat joutuneet pelinappuloiksi Erdoğanin vallanhimoisessa pelissä. Hän vertaa tilannetta siihen, miten Erdoğan on aiemmin väitetysti käyttänyt maassa olevia miljoonia syyrialaispakolaisia EU:n kiristämiseen.

HS ei julkaise naisen nimeä turvallisuussyistä, sillä hän kertoi pelkäävänsä vaikeuksiin joutumista mielipiteidensä takia.

Lääkärin mukaan Erdoğan ei oikeasti piittaa muslimeista tai islamista, mutta Koraanin polttaminen toimii oivana keinona nostattaa kansan suuttumusta ja presidentin kannatusta.

”Kaikessa on kyse hänestä itsestään”, nainen sanoo.

Serkan Er, 42, ajattelee, että Suomi ja Ruotsi ovat ystävällisiä maita siksikin, että ne ovat luvanneet Turkin maanjäristyksen uhreille apua. Hänen mielestään maakaksikko pitäisi päästää yhtä aikaa sotilasliitto Natoon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat