Ankara
Kansanedustaja Ahmet Ünal Çeviköz on puhumassa rakennusalan korruptiosta, kun hän yhtäkkiä vaikenee ja tarkentaa katseensa seinällä olevaan televisioon.
”Voi hyvä Jumala, voi hyvä Jumala”, hän huokailee.
Ruudulla näkyy turkkilaisen uutiskanavan kuvia, joissa maanjäristyksen heikentämän rakennuksen reuna sortuu pelastustyöntekijöiden niskaan. Betonimurskaa putoilee ja pelastajat katoavat rojun sekaan.
Voi hyvä Jumala.
Televisio Ahmet Ünal Çeviközin työhuoneessa näyttää kuvia maanjäristyksen tuhoista.
Turkissa pitäisi järjestää viimeistään kesäkuussa presidentin- ja parlamenttivaalit, mutta viime maanantaina sattunut, yli 20 000 ihmishenkeä vaatinut maanjäristys on pannut ainakin äänekkään politikoinnin ja näkyvän kampanjoinnin tauolle juuri kun se oli vasta alkamassa.
Poliitikkojen pitää luonnollisestikin näyttää, että heille tärkeintä on auttaa hädänalaisia ihmisiä ja vasta myöhemmin palata miettimään vaalistrategioitaan. Niin haluaa tehdä myös Çeviközin oppositiossa oleva Tasavaltalainen kansanpuolue CHP.
Turkin vanhimmalla puolueella, ensi syksynä sata vuotta täyttävällä Mustafa Kemal Atatürkin perustamalla CHP:llä on 600-henkisessä parlamentissa 135 kansanedustajaa. Heistä noin 90 on maanjäristysalueella koordinoimassa pelastustöitä ja ohjaamassa humanitaarista apua taivasalle joutuneille ihmisille.
Puolueen päämajaan on perustettu parinkymmenen hengen puhelinkeskus, jonne hätääntyneet kansalaiset voivat soittaa.
”Muistakaa käydä syömässä”, puoluevirkailija kuuluttaa mikrofoniin vapaaehtoisille, jotka istuvat kuulokkeet päässään ottamassa vastaan puheluita.
Tasavaltalaisen kansanpuolueen päämajaan perustettu puhelinkeskus.
Çeviköz kertoo, millaisesta katastrofista on kyse. Maanjäristys on tuhonnut rakennuksia 500 kilometrin pituudelta kymmenessä eri maakunnassa. Omat tuhonsa ovat Syyriassa, jossa on myös kuollut tuhansia ihmisiä.
”Alueella asuu 13,5 miljoonaa asukasta. Vielä on kyliä, joihin pelastustyöntekijät eivät ole edes päässeet paikalle”, hän kuvailee yksistään Turkin puolella olevaa tilannetta.
Çeviköz kertoo, että yhä tapahtuu ihmepelastumisia. Hän on juuri kuullut 20-vuotiaasta miehestä Elbistanissa, josta on saatu elonmerkki raunion uumenista. Toivoa vielä on!
Mutta pian huudot raunioista hiljenevät ja alkaa jälkihoito. Oppositiopoliitikkojen on palattava päätyönsä pariin: pelastamaan Turkin demokratia.
Kuusi oppositiopuoluetta on yhdistänyt voimansa niin sanotuksi Kuuden pöytä -ryhmäksi tavoitteenaan lyödä parlamenttivaaleissa AK-valtapuolue ja presidentinvaaleissa valtapuoluetta johtava presidentti Recep Tayyip Erdoğan.
20 vuotta Turkkia johtanut Erdoğan on keskittänyt itselleen valtaa niin paljon, että joidenkin arvioiden mukaan 85-miljoonaisella kansalla on viimeinen tilaisuus kääntää itsevaltainen järjestelmä takaisin demokratian tielle.
Hyvä-puolueen (İyi) varapuheenjohtaja Burak Akburak sanoo, että vaikka Turkin oppositiossa istuu kirjava joukko puolueita, tällä kertaa vaaleihin mennään yhteisellä ohjelmalla: on palautettava vallan kolmijako, oikeuslaitoksen riippumattomuus on turvattava, media on vapautettava ja kansalaisyhteiskunta saatava virkoamaan.
”Hän ei arvosta lakia eikä oikeutta. Valtaa on vain hänen lausumillaan sanoilla. Hän ajattelee omistavansa tämän maan ja kansalaiset ovat kuin työntekijöitä hänen yrityksessään”, Akburak sanoo.
”Hänellä” Akburak tarkoittaa Erdoğania. Useat haastateltavat eivät edes mainitse hänen nimeään, koska kaikki tietävät kuka on ”hän”, kun puheena on nyky-Turkki.
Turkin poliittista tilannetta on luonnehdittu synkäksi vuosikaudet ja maanjäristys on kietaissut monta uutta kerrosta toivottomuutta tilanteen päälle. Mutta maailmanhistoriassa on nähty monia esimerkkejä siitä, kuinka luonnonkatastrofit tai taloudelliset koettelemukset ravistelevat ihmisiä vaatimaan uutta alkua.
Suomen Turkin-suurlähettiläs Ari Mäki muistuttaa, että Turkin entinen ja edesmennyt pääministeri, CHP-puolueen Bülent Ecevit sai osakseen kovaa arvostelua vuonna 1999 tapahtuneen, ainakin 17 000 ihmishenkeä vaatineen maanjäristyksen huonosta hoitamisesta.
Kriitikoiden joukossa oli Erdoğan. Hän johdatti järistystä seuranneissa parlamenttivaaleissa 2002 oman Oikeus- ja kehityspuolueensa (AKP) vaalivoittoon ja loppu on ollut historiaa – joka myös on joskus loppuva.
”Kaikki on mahdollista”, sanoo Mäki tulevista vaaleista.
Hänen mukaansa kannatuskyselyt näyttävät tiukoilta, mutta niiden perusteella on vaikea tehdä liiallisia ennustuksia, ja maanjäristyksen vaikutusta ei ole vielä kyselyillä mitattu.
Suomen Turkin-suurlähettiläs Ari Mäki.
”Emme tiedä kyselyiden virhemarginaaleja samalla tarkkuudella kuin Suomessa. Monet ihmiset eivät uskalla vastata puhelimessa tuntemattomille kyselijöille ja usein noin 15–20 prosenttia sanoo, etteivät osaa sanoa”, hän toteaa.
Mäki kertoo lisäksi, että Turkissa on ainakin kuusi miljoonaa uutta äänestysikään tullutta nuorta. He eivät ole koskaan muita johtajia kokeneetkaan.
Aivan kaikki on mahdollista, sillä vaalien pitopäivääkään ei vielä tiedetä. Perustuslain mukaan ne on järjestettävä viimeistään 18. kesäkuuta. Erdoğan ilmoitti noin viikkoa ennen maanjäristystä, että vaalit pidetäänkin jo 14. toukokuuta, mutta nyt päivämäärä saattaa taas muuttua.
Epävarmuutta liittyy siihenkin, kenet nostetaan opposition yhteiseksi ehdokkaaksi. Tarkoituksena on varmistaa, etteivät äänet hajoa liian moneen laariin. Joidenkin puheiden mukaan oppositiossa olisi eripuraa ehdokkaasta.
Näin ei kuitenkaan ole, sanoo Çeviköz. Hänen mukaansa todennäköistä on, että CHP:n puheenjohtaja Kemal Kılıçdaroğlu asettuu Erdoğania vastaan ja opposition koneisto valjastetaan hänen taakseen.
Erdoğania on syytetty yleisesti siitä, että valtio heräsi liian myöhään maanjäristykseen ja paljon ihmishenkiä on menetetty vitkastelun takia. Jopa turkkilaisten arvostamat instituutiot, kuten armeija ja Punainen puolikuu, aloittivat pelastus- ja avustustyönsä myöhässä, sanovat Tulevaisuus-puolueen (Gelecek) edustajat Abdullah Başcı ja Ümit Yardım.
Heidän mukaansa vallan keskittyminen yhdelle miehellä on synnyttänyt tilanteen, jossa kukaan ei enää osaa tai uskalla toimia oma-aloitteisesti.
”Presidentillinen järjestelmä on tuonut mukanaan käskytysjärjestelmän, joka on passivoinut ihmisiä. Kaikki tuijottavat presidentin huulia ja odottavat sieltä tulevia sanoja”, Başcı sanoo.
Haastattelu keskeytyy, kun Başcı joutuu ottamaan vastaan puhelun.
Vaihteeksi hyviä uutisia. Hänen puolueensa väki ilmoittaa, että maanjäristysalueelle on saatu perustettua sadan säilytyskontin kokoinen hätämajoituskylä.
Tulevaisuus-puolueen (Gelecek) edustajat Abdullah Başcı (oik.) ja Ümit Yardım.
Kolmen oppositiopuolueen päämajoissa vierailu on hätkäyttävä kokemus. Kaikki puolueet ovat muuttuneet kuin avustusjärjestöiksi – paikkaamaan yleensä valtiokoneistolle kuuluvia tehtäviä.
Hyvä-puolueen Akburakin haastattelun alku viipyi hieman, kun hänen toimistoonsa oli tullut kotinsa menettänyt perhe Hatayn maakunnasta Syyrian rajalta. Perheen isä, 41-vuotias vakuutusvirkailija Mehmet Korman kertoi tilanteestaan seuraavaa:
”25 sukulaistamme kuoli. Yksi kaverini saatiin irti raunioista vasta, kun hänen jalkansa sahattiin irti”, Korman kertoi.
Akburak sanoo moneen otteeseen haastattelussa, että nyt on huono aika puhua politiikasta. Päivä haastattelun jälkeen hän soittaa ja haluaa vielä varmistaa, ettei kuulostanut liian poliittiselta kansallisen tragedian keskellä.
”Kun ihmiset kärsivät, ei ole aika puhua poliittisista liittoutumista. Meidän on ensin päästävä eroon tästä tuskasta”, hän sanoi.
Maanjäristysalueelta paenneen perheen isä Mehmet Korman pitää sylissään 2,5-vuotiasta tytärtään Birce Dünya Kormania. Perheen äiti Burcu Çağla Korman ja Hyvä-puolueen varapuheenjohtaja Burak Akburak seisovat ympärillä.
Monen turkkilaisen elämässä tuska ja puute olivat läsnä jo paljon ennen maanjäristystä. Turkin talous on ollut pitkään syvissä vaikeuksissa ja kymmenien prosenttien inflaatio on ajanut monet keskiluokkaisetkin kansalaiset ahdinkoon.
Begüm Baysefer
Ankarassa sijaitsevan toimistorakennuksen edessä genetiikka-alan yrityksessä teknisenä johtajana työskentelevä Begüm Baysefer, 35, imee ketjussa tupakkaa ja tuijottaa kännykkäänsä.
Nainen kertoo, että hän ei halua kommentoida politiikkaa, koska ”Silivrin vankilassa on nyt kovin kylmää”. Hän viittaa sutkauksellaan Istanbulissa sijaitsevaan vankilaan, joka tunnetaan poliittisista vangeistaan.
Bayseferin mukaan elintarvikkeiden ja energian hinnat ovat noin kaksinkertaistuneet, lomamatkoihin ei ole varaa ja vähäiset ylijäävät rahat pannaan tyttären tulevien opintojen säästötilille.
”Kädestä suuhun”, hän kuvaa perheen elämää.
Ankarassa toimivan leipomon työntekijät Ibrahim Yeşilkendir, 37 valmistaa hätäapuna leipää viime maanantain maanjäristyksen uhreille. Leivän hinta on monien muiden elintarvikkeiden tavoin noussut runsaasti Turkissa.
Samaa tarinaa kertoo autokorjaamon omistaja Özcan Mazlum, 55. Hänellä on työn alla vuosimallin 2011 Peugeot 508, jonka keula on mennyt onnettomuudessa romuksi.
”Joidenkin osien hinta on noussut 300 prosenttia ja työvoimankin hinta on noussut. Emme pysty palvelemaan edes vakioasiakkaitamme kunnolla. Vaikeaa on”, hän sanoo.
Mazlum kertoo äänestäneensä parikymmentä vuotta sitten Erdoğanin AK-puoluetta, mutta vaihtoi oppositioon, kun Erdoğan ryhtyi sekoittamaan politiikkaan islaminuskoa.
Autokorjaamon omistaja Özcan Mazlum pitää käsissään uutta vaihdelaatikkoa, jonka hän asentaa korjattavaan autoon.
Erdoğan tunnetaan miehenä, joka osaa lukea kansan – ja erityisesti oman äänestäjäkuntansa – tuntoja. Maaseudulla voi kuulemma arvata teiden kunnosta, onko kyseessä hallitusta vai oppositiota äänestävä kylä.
Tuoreiden kyselyiden mukaan vielä runsaat 40 prosenttia tukisi Erdoğania presidentiksi ja selittäjänä pidetään sitä, että presidentti on jakanut avokätisesti rahaa äänestäjille, minkä mahdollistaa Turkin vielä maltillinen valtionvelka.
Viime vuoden lopulla Erdoğan teki päätöksen, joka päästi yli kaksi miljoonaa ihmistä ennenaikaiselle eläkkeelle. Virkamiesten palkkoja on nostettu, opintotukia korotettu ja energiatukiaisia jaettu.
Zeynep Türkoğlu (vas.), Elif Türkoğlu ja Fatma Türkoğlu istuivat Kansallisen presidentillisen kirjaston kahvilassa.
Presidentin politiikka vetoaa esimerkiksi 48-vuotiaaseen kotirouvaan Fatma Türkoğluun, joka on tullut Ankaraan kahden lapsensa kanssa maanjäristyksestä kärsineeltä kotiseudultaan Malatyasta.
Türkoğlu sanoo, että Erdoğan on tehnyt parhaansa maanjäristyksen jälkeen, kun ottaa huomioon tuhojen valtavan laajuuden. Naisen mielestä hienoa on, että Erdoğan on vahvistanut Turkin puolustusteollisuutta ja nostanut maan teknologista tasoa.
Naisen tytär, yhdeksänvuotias Elif osallistuu oma-alotteisesti keskusteluun kehumalla Erdoğanin tapaa pitää yllä järjestystä.
”Hän on hyvä ottamaan kiinni pahoja ihmisiä ja varkaita”, tyttö sanoo hymy huulillaan.
Perhe on myös vaikuttunut paikasta, jossa haastattelu tehdään: Kansallisesta presidentillisestä kirjastosta. Erdoğan piti kolme vuotta sitten avajaiset kirjastolle, jossa on noin viisi miljoonaa kirjaa 120 000 neliömetrin lattiapinta-alalla.
Kansallisen presidentillisen kirjaston kattokupoli.
Kirjaston lähistöllä sijaitsee vieläkin mahtavampi rakennus, yhdeksän vuotta sitten Erdoğanin käyttöön valmistunut runsaan 1 100 huoneen presidentinlinna. Sen lattiapinta-ala on 150 000 neliömetriä, mikä vastaa noin tuhannen omakotitalon pinta-alaa.
Turkissa moni on huolissaan siitä, ettei 68-vuotias Erdoğan suostu lähtemään palatsistaan ennen kuin aika hänestä jättää. Hän on ajanut monia poliittisia vastustajiaan vankeuteen tai maanpakoon, ja oppositiota hermostuttaa, mitä tulevat vaalit tuovat tullessaan.
Tulevaisuus-puolueen edustajien mukaan opposition yhteisen presidenttiehdokkaan nimen julkistaminen pitää tehdä taitavalla ajoituksella, sillä edessä on myrsky.
”Hänellä on 200 000 internet-trollia, joille maksetaan palkkaa. Kun ilmoitamme ehdokkaamme, hallituksen mustamaalauskampanja alkaa välittömästi”, kansanedustaja Başcı kertoo.
Myös vaalien mahdolliseen ryöväämiseen pyritään valmistautumaan huolella. Turkissa on lähes 200 000 äänestyspaikkaa, ja CHP-puolue lupaa lähettää vaalitarkkailijoitaan niistä ainakin 80 prosenttiin ja muut oppositiopuolueet omiaan.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kertoo, että Erdoğan lienee valmis kaikkeen pysyäkseen vallassa.
”On syytä odottaa koko ajan kasvavaa kotimaista tilanteen manipulointia ja opposition uhkailua tai rajoittamista. Jokin radikaali ulkopoliittinen toimi voi myös toteutua koska vaan”, hän sanoo ja arvelee, että toimet voisivat koskea esimerkiksi Syyriaa tai Kyprosta.
Suurlähettiläs Ari Mäki muistuttaa, että turkkilaiset äänestävät hyvin ahkerasti ja vaalit nauttivat suurta arvostusta turkkilaisen demokratian legitimoijina.
Mäki muistelee, kuinka vuonna 2019 Istanbulin pormestarinvaaleissa opposition ehdokas Ekrem İmamoğlu löi AK-puolueen entisen puheenjohtajan Binali Yıldırımin,vaikka AK-puolue riitautti ensimmäisen kierroksen täpärän tuloksen.
İmamoğlu sai ensimmäisen voittonsa vain alle 14 000 äänen erolla. Keskusvaalilautakunta määräsi uusintavaalin, jolloin kansa lähti sankoin joukoin uurnille. Kakkosvaalissa İmamoğlu löi vastustajansa yli 800 000 äänen erolla.
”Ihmiset uskovat, että vaaleilla voi vaikuttaa asioihin”, Mäki arvioi.
Pormestari İmamoğlu on sittemmin joutunut vaikeuksiin. Hänelle annettiin viime joulukuussa yli kahden vuoden vankeustuomio vaalilautakunnan solvaamisesta. Häntä kiellettiin myös enää osallistumasta politiikkaan, mutta juttu jatkuu ylemmissä tuomioistuimissa.
İmamoğlu lausui tuomionsa jälkeen, ettei hän piittaa tuomioistuimen päätöksestä ja vuoden 2023 vaalien myötä koittaa loppu pimeyden ajoille Turkissa.
Tammikuussa häntä vastaan nostettiin uusi oikeusjuttu, korruptiosta.
Tasavaltalaisen kansanpuolueen päämajan edustalla liehuivat suruliput maanjäristyksen aiheuttaman katastrofin vuoksi.
