Voimakkaat vedenalaiset räjähdykset havaittiin Suomen mittausasemilla asti. Lähellä Tanskalle kuuluvaa Bornholmin saarta 26. syyskuuta 2022 tapahtuneet räjähdykset vaurioittivat Itämeren pohjassa kulkevia kaasuputkia.
Kahdessa Nord Stream -putkistossa havaittiin neljä vuotokohtaa.
Räjähdykset johtuivat ”törkeästä sabotaasista”, totesivat kaasuputkien vaurioita tutkineet Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo ja syyttäjäviranomaiset marraskuussa. Se ei kuitenkaan selvinnyt, kuka sabotaasista oli vastuussa.
Länsimaissa pääepäiltynä on pidetty Venäjää. Venäjän puolustusministeriö on puolestaan syyttänyt tapauksesta Britannian laivastoa.
Keskiviikkona yhdysvaltalaistoimittaja Seymour Hersh julkaisi blogikirjoituksessa väitteen, että yhdysvaltalaissukeltajat olisivat asentaneet räjähteet Norjan avustuksella. Valkoinen talo tyrmäsi väitteet tyystin. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov taas kehui blogikirjoitusta AFP:n mukaan ”syvälliseksi analyysiksi”.
Uransa alkuvuosikymmeninä kiitellystä ja palkitusta toimittajasta on tullut viime vuosina kiistanalainen ja myös salaliittoteorioiden levittämisestä syytetty henkilö.
Lue lisää: Millainen mies on Seymour Hersh, jonka Nord Stream -väitteestä Valkoinen talo älähti?
Julkisuuteen ei ole avattu todisteita, jotka varmistaisivat syyllisen. Ruotsalaisviranomaiset ovat tutkineet tapausta, mutta kieltäytyneet virallisesta yhteistutkinnasta Saksan ja Tanskan kanssa kansalliseen turvallisuuteen vedoten.
Saksalaiskanava Welt uutisoi helmikuun alussa, ettei saksalaistutkijoilla ole toistaiseksi todisteita, jotka osoittaisivat Venäjän olevan räjähdysten takana.
”Tätä ei voida tällä hetkellä todistaa, tutkimus on käynnissä”, valtakunnansyyttäjä Peter Frank totesi.
Hänen mukaansa saksalaiset arvioivat parhaillaan rikosteknisesti muun muassa vesi- ja maaperänäytteitä.
””Räjäyttäminen ei ole niin monimutkainen operaatio.”
”Sota-ajan mysteeri”, luonnehti The New York Times kaasuputkien kohtaloa.
Patrik Hulteström
Ikuiseksi mysteeriksi saattaa jäädä myös syyllinen, arvioi entinen taistelusukeltaja ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Patrik Hulteström HS:lle.
Hulteströmin mukaan putkien räjäyttäminen on teknisesti huomattavasti helpompaa kuin syyllisen selvittäminen.
”Räjäyttäminen ei ole niin monimutkainen operaatio. Uskon, että on paljon valtioita, jotka kykenisivät siihen.”
Syyllisen selvittämistä vaikeuttaa muun muassa se, ettei kukaan tiedä, koska räjähteet asennettiin paikoilleen. Se on voinut tapahtua ”päivä, viikko, kuukausi tai vuosia ennen räjähdystä”, Hulteström kuvailee.
Tilannetta mutkistaa, että alue on vilkkaasti liikennöity. Sen läpi kulkee useita aluksia päivittäin.
Alueen mailla on käytössään tutkajärjestelmät, mutta tutka ei kerro, mikä tai kenelle kuuluva alus on kyseessä, Hulteström muistuttaa. Monissa aluksissa on transponderi, jonka avulla niiden tunnistetiedot ovat julkisia. Halutessaan transponderin voi kuitenkin kytkeä pois päältä tai sen lähettämiä tunnistetietoja voi peukaloida.
Hulteström ei pidä kovin todennäköisenä yhdysvaltalaistoimittajan väitettä siitä, että yhdysvaltalaissukeltajat olisivat asettaneet räjähteet presidentti Joe Bidenin pyynnöstä.
”Sanoisin, että se on todella, todella epätodennäköistä”, hän tarkentaa. ”Mutta en halua spekuloida syyllisellä, koska minulla ei ole asiasta aavistustakaan.”
Myös Valkoinen talo on kuitannut nimettömän lähteen paljastuksiin perustuvan blogikirjoituksen ”täydeksi fiktioksi” ja Norjan ulkoministeriö ”hölynpölyksi”.
Hulteström ei näe syytä siihen, että sabotaasiin olisi käytetty sukeltajia. Se olisi hänen mukaansa vaikeuttanut operaatiota, sillä räjähteet olisi voitu asettaa paikoilleen myös kauko-ohjatusti.
Hulteström ei usko, että saamme tietää totuutta.
”Mutta en sano, ettei niin käy koskaan. En tiedä, mitä todisteita tutkinnoissa on paljastunut.”
””Voi olla, että on täysin selvillä, mitä tapahtui.”
Tutkimussukeltaja Juha Flinkman uskoo, että Nord Stream -tutkinnoissa on selvinnyt ainakin jotain. Hän muistuttaa, että tutkinnoista ovat vastanneet sotilasviranomaiset kaikessa hiljaisuudessa.
Se, ettei löydöksistä ole uutisoitu, ei siksi tarkoita, etteikö mitään olisi selvinnyt.
Juha Flinkman
”Voi olla, että on täysin selvillä, mitä tapahtui, mutta asiaa ei syystä tai toisesta haluta kertoa.”
Myös Flinkman näkee tutkinnoissa vaikeuksia. Putkien räjähdykset ovat todennäköisesti vaikuttaneet merivirtauksiin niin, että merenpohjaan jääneet jäljet esimerkiksi mahdollisista sukellusveneiden telaketjuista ovat kadonneet.
Vaikka käytetyt räjäytysaineet selviäisivät tutkinnoissa, ei se riitä todistamaan syyllistä, sillä tärkeimmillä toimijoilla on käytössään myös toistensa valmisteita.
Erityisen vaikeaksi voi muodostua syyllisen syytteeseen saattaminen. Vaikka asiantuntijat pääsisivät tutkinnoissa yhteisymmärrykseen todennäköisestä syyllisestä, ei näyttö välttämättä riitä oikeudessa.
”Suurilla pelaajilla on tapana kiistää kylmän rauhallisesti kaikki, eikä siihen välttämättä ole nokan kopauttamista.”
Näin kävi vastikään tutkinnoissa, jotka selvittivät, kuka ampui alas Itä-Ukrainan yllä lentäneen matkustajakoneen kesällä 2014. Kansainvälisen rikostutkinnan (JIT) mukaan koneen – ja sen kyydissä olleet 298 ihmistä – pudotti Itä-Ukrainan kapinallisalueelta laukaistu Buk-ilmatorjuntaohjus.
Helmikuussa 2022 kansainvälinen tutkijaryhmä löysi ”vahvoja viitteitä” siitä, että presidentti Vladimir Putin oli henkilökohtaisesti hyväksynyt kyseisen ohjusjärjestelmän lähettämisen separatisteille Itä-Ukrainaan. Löydökset eivät kuitenkaan riittäneet uusien epäiltyjen syytteeseenpanoon, ja tutkijaryhmä ilmoitti lakkauttavansa tutkinnat.
