Venäjän uutta suurhyökkäystä on uumoiltu jo pitkän aikaa. Useat tahot ovat arvioineet, että Venäjä ajoittaisi uuden merkittävän hyökkäyksen sodan vuosipäivän tuntumaan, joka on 24. päivä helmikuuta.
Siihen on vajaat kaksi viikkoa aikaa.
Lue lisää: Tutkija arvioi spekulaatioita Venäjän uudesta suurhyökkäyksestä: ”Ei ole mitään todisteita”
Sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö suhtautuu varauksella Ukrainan arvioihin uuden suurhyökkäyksen ajankohdasta. Käihkön mukaan Venäjä on kuitenkin selvästi hyökkäyskannalla.
”On selkeää, että hyökkäys on alkanut. Ukraina on arvioinut, että Venäjä hyökkäisi samalla voimalla kuin vuosi sitten, kun hyökkäyssota alkoi. Niin massiivisesta hyökkäyksestä ei kuitenkaan ole mitään viitteitä”, Käihkö sanoo.
Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti syyskuussa osittaisen liikekannallepanon. Käihkön mukaan Venäjä kouluttaa parhaillaan arviolta 100–150 000 syksyllä mobilisoitua sotilasta. Hän pitää selvänä, että koulutuksessa olevat joukot asemoidaan jonnekin.
”Osa näistä joukoista on jo tullut Ukrainaan. Kyllähän Venäjällä on nyt käytössään paljon pelimerkkejä, joita he yrittävät käyttää siitä yksinkertaisesta syystä, että tämä sota ei ole tähän mennessä sujunut Venäjän kannalta kovinkaan hyvin”, Käihkö sanoo.
”On silti epätodennäköistä, että hyökkäyssodan vuosipäivään mennessä Venäjä saisi jotain merkittävää aikaiseksi.”
Arviot hyökkäyssodan osapuolten tappioista ovat olleet epävarmoja, sillä luotettavia lukuja kaatuneista on ollut mahdoton saada. Ukrainalaisviranomaisten mukaan venäläissotilaita on kaatunut jopa yli tuhat vuorokaudessa.
Vaikka luvut eivät ole luotettavia tai puolueettomia, Käihkö muistuttaa, että myös ukrainalaissotilaita kaatuu päivittäin.
”Vaikka suuria läpimurtoja puolin tai toisin ei tapahtuisikaan, on muistettava, että ihmisiä kuolee, materiaalia tuhoutuu ja ammuksia kuluu. Se on tämänkaltaisessa kulutussodassa merkittävä piirre.”
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Käihkö kuvailee loppusyksyn ja talven aikaista tilannetta rintamalla eräänlaiseksi kilpajuoksuksi osapuolten välillä.
”Nyt näyttää siltä, että Venäjä on nappaamassa aloitetta ja pääsemässä ensimmäisenä käyntiin. Tilanne on uusi siinä mielessä, että pitkään ajateltiin, että aloite on Ukrainalla. Varmasti myös Ukraina pyrkii hyökkäämään mahdollisimman pian.”
Käihkö pitää Ukrainan vastahyökkäystä ajankohtaisena siinä vaiheessa, kun ukrainalaisjoukkoja on koulutettu riittävästi. Toisaalta tämä vaatii Käihkön mukaan sitä, että Ukrainalla on siinä vaiheessa jäljellä paitsi joukkoja, jotka käyvät hyökkäykseen, myös ammuksia.
”Aika näyttää, milloin sellainen tilanne sitten tulee eteen.”
Vaikka Venäjä näyttääkin hieman aktivoituneen hyökkäyksessään, Käihkö ei pidä todennäköisenä, että kumpikaan sodan osapuoli saavuttaisi suuria läpimurtoja.
Hän muistuttaa, että esimerkiksi Hersonissa on pitävät puolustuslinjat, jonka vuoksi Venäjän läpimurtomahdollisuudet ovat heikot. Lisäksi hyökkäyssodan molemmilla osapuolilla on kerrottu olevan pulaa ammuksista.
Kun kaikki tämä otetaan huomioon, on vaikea nähdä, että Venäjä ryhtyisi merkittävään hyökkäykseen vuosipäivän alla.
”Venäjä voi toki tehdä jotain muuta, mutta jos hyökkäys jatkuu niin, että vuorokaudessa edetään muutama sata metriä, läpimurrosta ei voi puhua”, Käihkö sanoo.
Suurhyökkäyksestä ei ole merkkejä myöskään Yhdysvaltain keräämissä tiedustelutiedoissa, Käihkö huomauttaa.
”Yhdysvaltain tiedusteluvalmius on todella hyvä, parempi kuin ukrainalaisilla ja venäläisillä. Jos he eivät ole huolissaan tilanteesta, voidaan tulkita, että ehkä suurta syytä huoleen ei toistaiseksi ole.”
