Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tiistaina, että länsivaltojen tulee tehostaa ammusten vientiä Ukrainaan.
Hänen mukaansa nyt on meneillään ”logistinen kilpajuoksu” Venäjän kanssa.
”Kyllä tämä on haastavaa. Meillä on ongelma… mutta meillä on strategia sen ratkaisemiseksi”, Stoltenberg totesi Financial Times -lehden mukaan.
Naton puolustusministerien kokous on parhaillaan käynnissä Brysselissä.
Heti ammukset eivät ole Ukrainalta loppumassa, sanoo Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija John Helin.
”Tämän tyylistä puhettahan on kuultu sodan alkupäivistä lähtien.”
Helinin mukaan Stoltenbergin puheet liittyvätkin ennen kaikkea siihen, että länsimaiden asetuotanto pitää saada kasvuun mahdollisimman pian.
”Useat valtiot ovat käyttäneet merkittävän määrän sodan ajan varastoistaan Ukrainan tukemiseen”, Helin sanoo.
Nyt maiden pitää täyttää omat varastonsa sekä varmistaa, että Ukraina saa jatkossakin riittävästi ammuksia maansa puolustamiseen. Lisäksi useilla mailla on halu kasvattaa omia varastojaan.
Ukrainassa käytävä sota on muuttanut Naton aktiivisen puolustuksen tilaan ja vaikuttanut Euroopan maiden omaan puolustukseen, Helin sanoo.
Hänen mukaansa on hyvin vaikea ennalta arvioida, kuinka paljon eriluonteiset sodat vaativat ammuksia.
”Länsimaiden ammuslaskelmat ovat osoittautuneet alimitoitetuiksi.”
The New York Times uutisoi tammikuussa, että Yhdysvallat käyttää Israelissa ja Etelä-Koreassa sijaitsevia ampumatarvikevarastoja auttaakseen Ukrainaa täyttämään tykistöammusten tarpeen.
Itävaltalaisen sotilasasiantuntija Gustav Gresselin mukaan länsivallat ovat toimineet asevarustelun suhteen liian hitaasti ja lyhytnäköisesti. Gressel työskentelee European Council of Foreign Relations (ECFR) -ajatushautomossa.
Tuotannon kasvattaminen vie aikaa: yksinkertaisten ammusten tuotannon kasvattaminen noin vuoden, monimutkaisten ohjusten useita vuosia.
Gresselin mukaan useat maat eivät ole tehneet ajoissa päätöksiä ammusostoistaan, jotta aseteollisuudella olisi ollut aikaa mukauttaa toimintaansa.
Financial Times uutisoi helmikuun alussa, että aseiden tuottajilla on vaikeuksia toimitusketjujen kanssa ja pulaa raaka-aineista.
Puola, Tsekki ja Bulgaria investoivat ammustuotannon kasvuun heti sodan alettua. Pikku hiljaa monet maat ovat heränneet samaan, Gressel sanoo.
Hänen mukaansa Yhdysvallat kasvatti investointejaan aseteollisuuteen viime kesänä, ja sen tulokset alkavat pikku hiljaa näkyä.
”Meillä on rahat ja teknologia tähän. Tämä [aseteollisuus] ei ole rakettitiedettä. Se vain vaatii vaivannäköä.”
Ukrainan armeijan arvioidaan käyttävän enemmän kuin 5 000 tykistöammusta päivässä, mikä on sama määrä kuin pienempien Euroopan maiden ammustilaus vuodessa rauhanaikana, Financial Times kertoo.
Venäjän arvioidaan käyttävän nelinkertaisen määrän Ukrainaan verrattuna.
John Helinin mukaan Ukraina voi joutua säännöstelemään ammusten käyttöä, jos sodankäynti kovenee kevään aikana.
Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin sanoi tiistaina, että länsimaat keskittyvät Ukrainan joukkojen taktiseen koulutukseen, mikä voisi vähentää maan riippuvuutta tykistötulesta.
