Supon Pelttari The Washington Postille: Venäjä yritti yllättävän vähän vaikuttaa Suomen Nato-hakemukseen

Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo lehden haastattelussa, että maailma on nyt Venäjän tiedustelupalveluiden kannalta erilainen.

Antti Pelttari on Suojelupoliisin päällikkö.

19.2. 10:45

Karkotukset, pidätykset ja aiempaa vihamielisempi ilmapiiri ovat heikentäneet Venäjän tiedustelupalveluiden toimintaa länsimaissa, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanomalehti The Washington Postin haastattelussa.

”Maailma on Venäjän tiedustelupalveluille nyt aika erilainen”, sanoo Pelttari, jota yhdysvaltalaislehti kutsuu ”vakoojapomoksi”.

Pelttari sanoo haastattelussa yllättyneensä siitä, kuinka vähän Venäjä yritti vaikuttaa tai tiedustella Suomen Nato-hakemuksen jättämisen aikaan keväällä 2022.

”Keväällä oli merkillepantavan hiljaista”, Pelttari sanoi.

Tiedustelujohtajat arvioivat artikkelissa, että Venäjä on saattanut arvioida kansan tuen Nato-jäsenyyksille olleen niin yksituumainen, että olisi ollut turha yrittääkään muuttaa kansalaismielipidettä.

Lue lisää: Supon Pelttari FT:ssa: Yllättävää, ettei Suomen Nato-hakemuksesta ole vielä seurannut Venäjän kostotoimia

Pelttarin ja muiden lehden haastattelemien eurooppalaisten tiedustelujohtajien mukaan Venäjä on pyrkinyt kompensoimaan vakoojiensa kiinnijäämisiä panostamalla aiempaa enempää kybervakoiluun. Sen vaikutukset ovat jääneet vaatimattomiksi.

Esimerkiksi tässä kuussa Liettuan ukrainalaisille turvapaikanhakijoille on lähetetty kalastelusähköposteja ja väärennettyjä viestejä, joissa paikallinen Ukrainan suurlähetystö muka kutsuu ihmisiä asepalvelukseen.

Tarkoitus on luultavasti kylvää epäsopua ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden yhteisöihin, jutussa haastateltu liettualainen tiedustelujohtaja arvioi.

Venäjä on pyrkinyt käyttämään hyväkseen myös lisääntynyttä rajanylitysliikennettä. Venäjän hyökkäyssota on ajanut yli kahdeksan miljoonaa ukrainalaista turvapaikanhakijoiksi Eurooppaan.

Vaikka Venäjä onnistunee löytämään joukosta kontaktihenkilöitä, heillä ei ole suurlähetystöjen suojaa, kontakteja eikä koulutusta, kuten ammattivakoojilla.

Venäjä on onnistunut edelleen hankkimaan tärkeää tietoa luovuttavia kontaktihenkilöitä esimerkiksi Saksasta. Venäjän illegaaleja eli peitehenkilöllisyyksien turvin toimivia vakoojia on jäänyt viime vuoden aikana kiinni Norjassa ja Brasiliassa. Näiden verkostojen kokoa Euroopassa on vaikea arvioida, tiedustelujohtajat kertovat The Washington Postille.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat