München
Yksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välejä kiristäneen vakoilupalloepisodin vakavista seurauksista oli se, että Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken perui vierailunsa Kiinaan. Kiinakin suuttui siitä, että Yhdysvallat puhkaisi sen pallon ohjuksella.
Nyt kiistaa on kuitenkin liennytetty. Yhdysvaltojen ja Kiinan kanava vuoropuhelulle on auki, mikä on erittäin tärkeää Ukrainassa käytävän sodan eskaloitumisen estämiseksi.
Blinken tapasi lauantaina Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä Euroopan-kiertueella olevan Wang Yin, Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean korkean ulkopolitiikan johtajan. Tosin ennen tapaamista entinen ulkoministeri ja nykyisen ulkoministerin pomo Wang ehti haukkua turvallisuuskonferenssin lavalla amerikkalaisten reaktion ilmapalloon hysteeriseksi.
Lue lisää: Eläydytäänpä Kiinan tunnelmiin: vakoilupallosaaga tuntuu epäreilulta – ja nololta
Yksi lännen suurimmista huolista on Kiinan ja Venäjän syvenevä yhteistyö. Siksi Münchenin turvallisuuskokouksen kiinnostavimpiin kysymyksiin kuului, millainen viesti länneltä lähti sekä kulisseissa että julkisissa puheenvuoroissa Kiinaan ja Kiinan kautta Moskovaan.
Julkisesti ei vielä ole oikein käsitystä, miten vahva ote Kiinalla on Venäjästä. Kiinan kuitenkin arvioidaan lisäävän tukeaan Venäjälle. Jotta Kiina vielä harkitsisi, sitä muistutetaan monin tavoin siitä, miten merkittävä hinta olisi välien katkeamisesta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.
Siitä Kiinaa voi kiittää, että se on puuttunut Venäjän ydinaseuhkailuun.
Yhdessä autoritaariset Kiina ja Venäjä kampeavat liberaalin maailmanjärjestyksen sääntöjä sivuun. Käynnissä on lännen ja idän blokkien väkevä taistelu vallasta ja liittolaisuuksista. Areenoita on monta Taiwanista Afrikan mantereen kautta Latinalaiseen Amerikkaan.
Lännen mahdollisimman yhtenäinen viesti Kiinaan on tärkeä juuri nyt, sillä Wang vierailee Euroopan-turneensa päätteeksi Moskovassa valmistelemassa Vladimir Putinin ja Xi Jinpingin tapaamista.
Yhden osan lännen viestistä Blinken sanoi ääneen: jos Kiina aseistaa Venäjää sen hyökkäyssodassa Ukrainassa, sillä on kovat seuraukset.
Samaan aikaan sekä Yhdysvaltojen että Kiinan julkinen viesti toisilleen oli Münchenissä se, ettei kumpikaan halua uutta kylmää sotaa.
Kiina tuo esille ajatusta siitä, että Ukrainaan pitäisi alkaa neuvotella rauhaa. Sota rintamalla ei kuitenkaan ole vielä sellaisessa vaiheessa, että Ukrainaa kiinnostaisi neuvotella. On eri asia, miten suurvallat keskenään tilannetta tunnustelevat.
Lännen ja Kiinan vastakkainasettelu on kova, eikä Xin tapaa hoitaa suhteita Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin voi kuvata onnistuneeksi. Kiinan äärimmäinen pandemiapolitiikka maksoi paitsi sisäpoliittisesti myös ulkopoliittisesti, kun länsi katkoi tuotantoketjujensa Kiina-riippuvaisuuksia. Taiwanin jännitteet ovat lisänneet lännen ja Kiinan loittonemista toisistaan.
Kiinan diplomatiassa alkoi uusi vaihe, kun Xi sai sinetöityä ennen joulua itselleen vallan kolmanneksi viisivuotiskaudeksi. Jos aikaisemmin Kiinan diplomatian ääni olivat Kiinan arvostelijoiden kimppuun käyvät susisoturit, Wang oli liikkeellä rakentavammassa hengessä.
Wangin kierros Euroopassa on laaja. Ennen Münchenin turvallisuuskonferenssia hän tapasi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Pariisissa ja kävi myös Italiassa.
Maanantaina Wang vierailee Unkarissa, mikä muistuttaa jälleen kerran siitä, millainen murheenkryyni pääministeri Viktor Orbán on muulle Euroopalle. Unkari on EU-pöydissä blokannut monia unionin keskeisiä Kiina-linjauksia kumarrellessaan idän suuntaan.
Kiina muistaa taas, miten paljon sen talouskasvu on riippuvainen lännestä. Ilman toimivia kauppasuhteita Xi ei pysty lunastamaan Kiinan keskiluokalle tekemiään lupauksia vaurastumisesta – ja oikeuttamaan siten hallinnon kovat otteet ja demokratian puuttumisen.
Jos Kiina haluaa korjata välejään Eurooppaan, se ei tue Venäjää sodassa. Tähän ei kuitenkaan ole mitään syytä luottaa.