365 päivää. Se on kauan, joskin hyökkääjän tavoitteetkin olivat kaukaa haettuja: ”puhdistaa Ukraina natseista” ja ”vapauttaa Donbas”.
Miten tällaisen sodan voi voittaa vai onko voittajia lainkaan? Entä kuka on häviäjä?
”Venäjä ei ole saanut juuri mitään poliittisia tavoitteitaan läpi, eli se on suurempi häviäjä”, kiteyttää yhteiskuntatieteilijä John Helin HS:n Ukraina-studion erikoisjaksossa.
Helinin arvio lopputuloksesta ei kuitenkaan mairittele kumpaakaan osapuolta: kumpikaan tuskin ei nousee nykyisestä rintamasodasta voittajana.
”Minusta todennäköisimmältä näyttää jonkinlainen jäätynyt konflikti, jossa Ukraina ei tämän sodan puitteissa saa palautettua kaikkia alueita itselleen.”
Toisaalta Ukraina on jo voittanut ainakin poliittisesti, Helin sanoo. Venäjä ei saanut vallattua Kiovaa ja alistettua koko maata etupiiriinsä.
Nyt Venäjän valtausaikeissa ei puhuta enää Kiovasta vaan pikkukaupungeista ja kyläpahasista.
Tämäkin taktiikka saa aikaan rumaa jälkeä. Sen todistavat HS:n toimittaja Petteri Tuohinen ja kuvaaja Kalle Koponen, jotka olivat keskiviikkoaamuna Tšernihivissä matkalla kohti Valko-Venäjän rajamaita.
Sitä kautta venäläiset tunkeutuivat vuosi sitten naapurimaahansa panssareillaan.
”Tämä Tšernihivin kaupunki on hyvä esimerkki siitä, kuinka ukrainalaisten kova vastarinta toimi ja venäläiset pysäytettiin”, Tuohinen kertoo paikan päältä Ukraina-studiossa.
Kaksikko oli paikalla myös Butšan kaupungissa viime huhtikuussa, kun Venäjän verilöyly paljastui miehityksen jälkeen. Siviileitä oli tapettu kadulle kädet sidottuina.
Lue lisää: Butšalainen pappi kertoo, että venäläiset kielsivät ruumiiden hautaamisen
Koposen mielestä Butša oli osoitus paitsi Venäjän julmuudesta myös heikosta sotataidosta.
”He olivat ylittäneet rajan muutamaa päivää aikaisemmin tietämättä, että olivat menossa sotaan. Sitten kun alkoi mennä huonosti, ilmeisesti turhautuminen oli suurta.”
Tuohinen muistaa pohtineensa, mitä jos sama tapahtuisi Suomessa: entä jos Butša olisikin Porvoo tai Joensuu?
Tyrmistyneet asukkaat harhailivat huhtikuisessa Butšassa kadulla, jolla lojui Ukrainan tuhoamaa Venäjän kalustoa.
Butšasta kirkkomaalta paljastui venäläisten miehityksen jälkeen siviilien joukkohauta, josta tuli Venäjän Ukrainassa tekemien sotarikosten symboli.
Kolmesti Ukrainassa juttukeikalla ollut HS:n toimittaja Katriina Pajari korostaa, miten tärkeää kentällä on luottaa omiin silmiinsä.
”Pitää katsoa, mitä itse näkee. Paljon on ilmassa tietoa ja varsinkin tässä sodassa poikkeuksellista on ollut se, että tietoa tulee valtavia määriä ja valtavan nopeasti.”
Ulkomaalaisten toimittajien pitää hankkia lehdistölupa Ukrainan puolustusvoimilta, jotta pääsee läpi tiesuluista ja esimerkiksi jututtamaan sotilaita. Kuvaamista ja paikkatietojen jakamista on rajoitettu.
Viranomaiset järjestävät myös lehdistömatkoja, joilla tarjotaan ennalta valittuja haastateltavia. Tästä on kerrottava lukijoille läpinäkyvästi, Pajari toteaa.
”En ole itse havainnut, että sinänsä mikään tieto, mitä Ukraina välittää, olisi väärää, mutta totta kai värikynän mahdollisuus on.”
HS:n toimittaja ja kuvaaja kävivät syyskuussa Izjumissa, jossa kaivettiin auki joukkohautaa. Ukrainan viranomaiset puhuivat yli 400 ihmisen joukkohaudasta, mutta todellisuudessa paikalla oli yksi varsinainen joukkohauta, jossa oli 17 sotilaan ruumiit. Yksittäisissä haudoissa oli satoja ruumiita.
Lue lisää: Viranomaiset selvittävät sanoinkuvaamattoman hajun keskellä, mitä Izjumissa oikein tapahtui
Sodassa sankaritarinat ja toivo ovat välttämättömiä, mutta ne myös valtaavat tilaa realismilta.
Helin arvioikin, ettei Ukraina saa alueitaan takaisin nykyisellä avunannolla ja sen tahdilla. Yhdysvalloissa tuki ei ole rahasta kiinni, mutta uusi kalusto vaatii myös koulutusta.
”Ei kannata ainakaan lähitulevaisuudessa pidättää henkeään, että Krim vapautettaisiin.”
Molemmat osapuolet ovat hänen mukaansa nyt melko tasavahvoja, mutta hyökkääminen on niille vaikeaa. Helinin arvio tulevasta puolesta vuodesta on varsin lakoninen.
Venäjän keväthyökkäys jatkunee maaliskuulle. Ukraina ryhtyy vastahyökkäykseen myöhemmin keväällä tai kesällä. Sen jälkeen kumpikin väsyy ja tilanne alkaa jäätyä.
”On hyvin mahdollista, että tämä vaihe sodasta päättyy jonkinlaiseen molemmille epätyydyttävään tilanteeseen.”
Vaihtoehdot ovat siis konfliktin jäätyminen ja sitä seuraava uusi sota – tai yllätys.
”Jos Ukrainan kesähyökkäys meneekin paremmin kuin oletan, tilanne saattaa olla täysin erilainen.”
Azovin rykmentin taistelijat ampuivat haupitsilla kohti Venäjän asemia lähellä Bahmutia Donetskin alueella helmikuun 6. päivänä 2023.
