Putinin puhe ei yllättänyt, mutta sisälsi myös huolestuttavia tietoja, Aleksanteri-instituutin johtaja sanoo

Putinin puheessa toistuivat tutut teemat lännestä, joka pyrkii tuhoamaan Venäjän, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro sanoo.

21.2. 17:52

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti tiistaina kansakunnan tilaa käsittelevän linjapuheensa. HS seurasi lähes kaksi tuntia kestänyttä puhetta hetki hetkeltä.

Lakisääteistä puhetta ei pidetty viime vuonna lainkaan.

Puhe ei yleislinjaltaan sisältänyt kovinkaan yllättäviä asioita, Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro sanoo. Esimerkiksi suuria sotatilannetta koskevia ilmoituksia ei tullut.

Markku Kangaspuro

Sen sijaan puhe sisälsi jo tuttuja puheita Venäjän tuhoamaan pyrkivästä lännestä ja Ukrainan väitetystä natsihallinnosta.

”Putin vieritti syytä sodan alkamisesta, Ukrainan varustautumisesta Venäjää vastaan ja Minskin sopimuksen täyttämättä jättämisestä lännen syyksi.”

Puheessa korostui myös Venäjän kristilliskonservatiiviseksi esitetty arvomaailma, jonka länsi on Putinin mukaan hukannut. Näillä arvopuheilla Putin pyrkii vetoamaan paitsi venäläisiin, myös Euroopan kansallismielisiin konservatiivipiireihin sekä globaaliin etelään, jossa kristillisiä perhearvoja puolustavalla lähestymistavalla on kaikupohjaa, Kangaspuro kertoo.

Lue lisää: ”Olemmeko me orjianne?” – Länsimaiden yritykset painostaa maailma Venäjää vastaan ovat kääntyneet itseään vastaan

Puhe oli osaltaan yritys vastata venäläisten huoliin kasvavassa talousahdingossa, Aleksanteri-instituutin johtaja sanoo.

”Tuli monenlaista lupausta sekä sotaan osallistuneita että heidän perheitänsä kohtaan ja Venäjään laittomasti liitettyjen ukrainalaisalueiden asukkaiden tilanteen parantamiseksi”, Kangaspuro luettelee.

”Niillä selkeästi pyrittiin rauhoittelemaan kansalaisten mielialoja ja luomaan tulevaisuuden uskoa.”

Hän korostaa, ettei Venäjän talous missään tapauksessa ole romahtanut eikä kärsinyt sellaisia ongelmia kuin pakotteita asetettaessa uskottiin tapahtuvan.

”Mutta totta kai ne ovat vaikuttaneet. Jokainen varmaan Venäjällä ymmärtää, että koko tämä tilanne, Venäjän eristäytyminen ja sanktiot, tietysti iskevät heidän tulevaisuuden näkymiinsä”, Kangaspuro toteaa.

Putin esiintyi Venäjän poliittiselle eliitille. "Epäystävällisiä" maita, kuten Suomea, edustavia tiedotusvälineitä ei päästetty paikan päälle.

Venäjän eristäytyminen lännestä taas näkyi puheessa tavalla, joka kääntyi ikään kuin peilikuvaksi siitä keskustelusta, jota lännessä on käyty liiallisesta keskinäisriippuvuudesta Venäjän kanssa.

”Putin sanoi, että oli virhe 90-luvulla noudattaa läntisten neuvonantajien ohjeita ja lähteä integroimaan Venäjän taloutta”, hän sanoo.

Resurssien suuntaaminen länteen ei Putinin mukaan hyödyttänyt Venäjää.

Nyt Venäjän tulisi tästä virheestä oppineena lähteä rakentamaan tasavertaisempia ja enemmän sitä itseään hyödyttäviä kumppanuuksia.

Putin myös kritisoi länteen rahansa vieneitä oligarkkeja.

Huolestuttavana ja mahdollisesti puheen suurimpana uutisena Kangaspuro pitää sitä, että Putin ilmoitti Venäjän lopettavan strategisia ydinaseita koskevan uuden Start-sopimuksen noudattamisen. Venäjä ei kuitenkaan kokonaan vetäytyisi sopimuksesta.

”Mitä se sitten tarkoittaakaan”, Kangaspuro sanoo.

”Se on globaalistikin huono uutinen.”

Putinin puhe näkyi kadulla näytöltä Sevastopolissa, Venäjän laittomasti vuonna 2014 itseensä liittämällä Krimin niemimaalla.

Vielä vuonna 2021 Yhdysvallat ja Venäjä onnistuivat sopimaan Start-sopimuksen jatkamisesta. Nyt Putin ilmoitti vastustavansa läntisten organisaatioiden tarkastuksia venäläisissä ydin- ja puolustuslaitoksissa ja pitävänsä sitä nykyoloissa ”absurdina teatterina”.

Linjapuheessaan Venäjän presidentti esitti myös lupauksen siitä, että kaikki tulevat vaalit käytäisiin lakeja noudattaen. Lupaus koskisi siis myös keväällä 2024 käytäviä presidentinvaaleja.

Kangaspuro kuitenkin muistuttaa, että Putin ajoi vuonna 2020 läpi perustuslakiuudistuksen, joka nollasi hänen presidenttikautensa, ja niiden lopputulos hallinnon kuristusotteessa olisi ilmiselvä.

”Tilanteessa, jossa Venäjä on lähes sotatilassa, kaikki vapaan tiedonvälityksen mahdollisuudet on nitistetty ja keskustelu sodasta on kriminalisoitu, niin ei voida puhua tilanteesta, jossa vaaleja voitaisiin nimittää vaaleiksi siinä mielessä kuin ne meillä ymmärretään” Kangaspuro luonnehtii.

Hänen mukaansa vaaleista tulee lähinnä seremoniallinen vahvistus vallan jatkumiselle.

”Mikäli sinne asti päästään”, hän lisää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat