Bidenin Euroopan-vierailu on ollut Putinille kuin isku palleaan, ja puhe oli viimeinen niitti

Yhdysvaltain presidentti syytti sodasta poikkeuksellisen vuolaasti yhtä miestä, kirjoittaa HS:n Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.

”Tukemme Ukrainalle ei horju, Nato ei jakaannu, emmekä me väsy”, sanoi presidentti Biden Varsovassa.

21.2. 21:15 | Päivitetty 22.2. 6:53

Washington

Tämä ei ole mikään retorinen kamppailu suurvaltojen johtajien välillä, toppuutteli Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin neuvonantaja Jake Sullivan etukäteen.

”[Bidenin] puhetta ei järjestetty jonkinlaisen vastakkain­asettelun hakemiseksi.”

Ehkä ei, mutta ehkä kuitenkin.

Koko maailman katseet kääntyivät tiistaina Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajiin, kun molemmat pitivät samana päivänä odotetut suurpuheensa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti odotetusti länttä vähän kaikesta: sodasta, epävakauden luomisesta ja nykyisestä Yhdysvaltojen luomasta maailmanjärjestyksestä.

Biden itse piti lopulta puheen, jossa hän syytti sodasta toistuvasti vain ja ainoastaan Putinia huomiota herättävällä tavalla.

Koko Bidenin Euroopan-matka on ollut Putinille kuin isku palleaan, tarkoin suunniteltu sellainen.

Biden aloitti matkansa maanantaina tekemällä näyttävän yllätysvierailun Ukrainaan.

Kuvat levisivät vierailulta kuin kulovalkea. Molempien maiden presidentit edustivat rinta rinnan vakioasuissaan, Biden puvussa ja lentäjälaseissaan ja Volodymyr Zelenskyi armeijanvihreässä. Videoilla soiva ilmahälytys muistutti sodasta.

Biden kertoi uudesta 500 miljoonan dollarin aseapupaketista, mutta merkittävintä oli vierailun symbolinen arvo sodan vuosipäivän kynnyksellä.

Viesti oli selvä: Yhdysvallat on edelleen all in, tuki Ukrainalle on horjumaton.

Biden ja Zelenskyi syleilivät toisiaan, kun he vierailivat sodassa kaatuneiden muistomerkillä Kiovassa maanantaina.

Samaa viestiä Biden jatkoi puheellaan Varsovassa tiistai-iltana.

”Tukemme Ukrainalle ei horju, Nato ei jakaannu, emmekä me väsy”, hän sanoi. ”Putin tulee epäonnistumaan pyrkiessään pelkurimaisesti valtaan ja valloituksiin.”

Biden rakensi alusta alkaen selvää vastakkainasettelua Putinin kanssa. Hän mainitsi toistuvasti Putinin nimeltä ja muistutti, mikä kaikki on mennyt pieleen ja mihin kaikkiin virheisiin tämä on sortunut.

Biden puhui pitkästi myös sotilasliitto Natosta ja viidennen artiklan voimasta.

”Hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Se on pyhä vala. Myös Putin tietää sen”, Biden sanoi.

”Putin kuvitteli, että Nato suomettuu. Sen sijaan hän on natottanut Suomen”, Biden sanoi. ”Ja Ruotsin”, hän sanoi pienen tauon jälkeen.

Osan sanoistaan Biden kohdisti suoraan venäläisille. Hän muistutti, ettei sota Ukrainassa ollut välttämättömyys.

”Länsi ei koskaan suunnitellut hyökkäystä Venäjälle. Putin valitsi tämän sodan”, Biden sanoi kuin vastaukseksi Putinin syytöksiin vain kahdeksan tuntia aiemmin.

Hän tuntui hetkittäin jopa puhuvan kuin suoraan Putinille esimerkiksi muistuttaessaan, että tämä voisi koska tahansa lopettaa sodan hyvin yksinkertaisesti.

Mitään muuta loppua sodalle hän ei nähnyt.

”Ukrainasta ei koskaan tule voittoa Venäjälle.”

Jos Bidenin Euroopan-matka oli viesti Putinille ja Ukrainalle, se oli viesti myös kotiin.

Amerikkalaiset eivät ole enää yhtä halukkaita tukemaan Ukrainaa kuin aikaisemmin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan enää 48 prosenttia täysi-ikäisistä amerikkalaisista tukee aseiden lähettämistä Ukrainaan. Toukokuussa luku oli 60.

Edustajainhuoneessa on nykyisin republikaanienemmistö, ja osa republikaaneista vastustaa lisärahoitusta. Myös Bidenin vierailu Ukrainassa kirvoitti kritiikkiä.

”Minä ja monet muut amerikkalaiset miettivät, että onpa hän todella huolestunut rajoista toisella puolella maailmaa. Silti hän ei ole tehnyt mitään turvatakseen oman rajamme”, sanoi Floridan kuvernööri ja republikaanipuolueen mahdollinen presidenttiehdokas Ron DeSantis.

Toistaiseksi ei kuitenkaan vaikuta siltä, että rahoitus olisi todella jäämässä kongressiin jumiin.

Ukrainassa ja monissa liittolaismaissa oli ehkä toivottu Bidenin puheesta jonkinlaisia viittauksia aiempaa järeämpään sotilasapuun.

Sellaista ei kuultu. Biden ei puheessaan maininnut F-16-hävittäjiä, joita Ukraina on toistuvasti pyytänyt.

Presidentti on kuitenkin pyörtänyt puheensa aiemminkin. Alun perin Biden sanoi, ettei Yhdysvallat veisi taistelupanssarivaunuja Ukrainaan, mutta hyväksyi ne kuitenkin viime kuussa.

Seuraavaksi katseet kääntyvät kolmanteen suurvaltaan, Kiinaan.

Viikonloppuna Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken totesi, että Kiina valmistautuisi aseistamaan Venäjää. Kiina on kiistänyt tämän.

The Wall Street Journal puolestaan kertoi tiistaina, että Kiinan presidentti Xi Jinping suunnittelisi vierailua Venäjälle lähikuukausina.

Kiinan ja Venäjän lähentyminen entisestään – aseviennistä puhumattakaan – olisi Yhdysvalloille ja Ukrainalle huono uutinen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat