Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti tänään, että Venäjä keskeyttää osallistumisensa Uusi Start -sopimukseen.
Uusi Start -sopimus on Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen sopimus, jonka tarkoituksena on määrittää, kuinka paljon kummallakin maalla voi olla hallussaan mannertenvälisiä strategisia ydinaseita. Uusin viisivuotinen sopimus solmittiin maiden välillä vuonna 2021.
Suurlähettiläs ja ulkoministeriön asevalvonnan johtava asiantuntija Jarmo Viinanen ei lähde arvioimaan, minkälaisia konkreettisia seurauksia Venäjän päätöksellä on.
Hänen mukaansa päätös kertoo ennen kaikkea luottamuksen menettämisestä.
Jarmo Viinanen.
Vaikka maiden välit ovat ennenkin olleet huonossa kunnossa, kummallakin maalla on ollut aiemmin intressi pitää ydinaserajoitesopimus voimassa, Viinanen sanoo.
”Nyt näyttää siltä, että Venäjä ei enää välitä. Ukrainan sotaa käytetään syynä sille, että heidän ei tarvitse enää välittää ydinasevalvonnastakaan.”
Uusi Start -sopimus on ainoa ydinaseita konkreettisesti rajoittava sopimus, minkä takia se on hirveän tärkeä, Viinanen sanoo.
Viinasen mukaan myös sen symbolinen arvo on iso. Yhdysvalloilla ja Venäjällä on ollut yli 50 vuotta jonkinlainen ydinaserajoitesopimus voimassa.
”Vaikka sopimus on kahden maan välinen, sillä on laajempi koko maailman vakautta edistävä funktio. Se on erityisen tärkeä myös Euroopan turvallisuuden kannalta.”
Viinasen mukaan sopimus itsessään on lyhyt, mutta osio, jossa sovitaan siitä, miten kummatkin maat saavat valvoa toisiltaan saamaa tietoa ydinaseista on monta sataa sivua.
Kumpikaan ei lähtökohtaisesti luota toisiinsa, minkä takia juuri tiedon todentaminen on ollut erityisen tärkeää, Viinanen sanoo.
”Kumpikin maa haluaa rajoittaa ydinaseita, mutta myös varmistaa, että kumpikin maa toimii sopimuksen mukaan.”
Tiedonvaihto on ollut valtavaa. Venäjän edustajat ovat sopimukseen mukaan voineet todentaa tietoa paikan päällä Yhdysvalloissa ja yhdysvaltalaiset Venäjällä.
Viime aikoina tiedonvaihto maiden välillä on ollut takkuista, Viinanen sanoo.
Korona-aikana keskeytyi paikan päällä tapahtuva tiedon todentaminen. Yhdysvallat ilmoitti viime vuonna haluaan jatkaa tarkastustoimintaa, mutta Venäjä ei lopulta suostunut siihen.
Viinasen mukaan päätös tapahtui korkealla poliittisella tasolla.
Putinin ilmoituksessa on ennen kaikkea kyse pelottelusta, retoriikasta ja symboliikasta, sanoo ydinaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen tähtäävän ICAN Finland -järjestön (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) koordinaattori Kati Juva.
”Venäjää viestii maailmalle, ettei sitä kiinnosta maailman turvallisuus eikä kansainväliset sopimusjärjestelmät. Venäjää kiinnostaa vain ja ainoastaan sen oma mahti.”
Juva pitää mahdollisena mutta epätodennäköisenä, että Venäjä alkaisi lisäämään ydinaseitaan.
Uusien ydinaseiden rakentaminen on todella kallista ja käytännössä niistä ei ole mitään hyötyä, Juva sanoo.
”Niin yhdysvaltalaiset kuin venäläisetkin tietävät, että ydinaseiden tuhovoima on täysin ylimitoitettu”, Juva sanoo.
Kati Juva.
Hänen mukaansa ei ole merkitystä, onko maalla 300 vai 7 000 ydinkärkeä.
Jos valtio päättää lähettää kaikki 300 ydinkärkeään liikkeelle, tuhot olisivat niin valtavat sekä kohteelle että hyökkääjälle, ettei siinä olisi mitään järkeä, Juva sanoo.
Hän pitää suurimpana riskinä vahinkoa, jos Venäjä päättää kiireellä rakentaa uusia aseita.
”Vahingon riski lisääntyy niiden [ydinaseiden] olemassaolosta, ja siitä, että ne ovat hälytystilassa”, Juva sanoo.
Juvan mukaan valtion päämiehen mielenterveyden järkkyminen on toinen merkittävä riskitekijä.
Venäjän ydinasedoktriinin mukaan Venäjä voi käyttää ydinaseita, jos maan olemassaolo on vaarassa.
”Putin ei ole tyhmä. Hän tietää, että juuri ydinaseen käyttö vaarantaisi Venäjän olemassaolon”, Juva sanoo.
Putin painotti tiistaisessa puheessaan, että Venäjä ei vetäydy sopimuksesta, vaan toistaiseksi keskeyttää osallistumisensa siihen.
Maan ulkoministeriö tiedotti tiistai-iltana, että Venäjä noudattaa sopimusta keskeytyksestä huolimatta.
Nykyinen Uusi Start -sopimus umpeutuu kolmen vuoden kuluttua.
Viinasen mukaan tämän kaltaisten sopimusten neuvottelut kestävät yleensä vuosia.
Kummallakin maalla on aiemmin ollut vahva intressi pitää yllä sopimus, Viinanen sanoo.
”Nyt näyttää huonolta. Kummankin retoriikka on sellaista, että sanotaan, että halutaan, mutta niin kuin on nähtävissä, Venäjän toimet vievät tätä ihan toiseen suuntaan.”
