Lauantaina kymmenet miljoonat ihmiset kokoontuvat uurnille Nigeriassa, jossa valitaan seuraaja viimeiset kahdeksan vuotta hallinneelle Muhammadu Buharille.
Muhammadu Buhar
Äänioikeutettuja on yli 93 miljoonaa. Nigeria onkin Yhdysvaltain ja Indonesian jälkeen maailman suurin presidenttijohtoinen demokratia – ja ottaa niitä väkiluvussa kiinni.
Nigerian väestö kasvaa nopeammin kuin muiden maailman suurimpien maiden. Kun vuonna 2010 kokonaisväkiluku oli noin 160 miljoonaa, nyt se on arviolta lähes 220 miljoonaa.
Lauantain vaalit ovat erittäin tärkeät paitsi Nigerialle myös Länsi-Afrikalle ja koko maanosalle. Viime vuosina monet Länsi-Afrikan maat ovat luisuneet yhä autoritäärisempään suuntaan ja ajaneet pois esimerkiksi eurooppalaisia rauhanturvaajia.
Nigerialta toivotaan onnistuneita vaaleja, jotka vakauttaisivat myös sen naapurustoa.
”Nämä ovat erittäin tärkeät vaalit, koska ne vaikuttavat koko alueen poliittiseen kehitykseen”, sanoo Viktor Adetula, kansainvälisten suhteiden ja kehitystutkimuksen professori Josin yliopistosta Plateaun osavaltiosta Keski-Nigeriasta.
”Olisi erittäin, erittäin huono asia, jos Nigeria ei onnistu hoitamaan tätä oikein. Monet maat katsovat Nigeriaa suunnannäyttäjänä.”
Nigerian vaalien jälkeen Afrikassa järjestetään kuluvan vuoden aikana neljättoista muut presidentin- tai parlamenttivaalit.
Nigeria lähestyy vaaleja ristiriitaisissa tunnelmissa. Ilmassa on yhtäältä innostusta, toisaalta huolta, kuvailee Adetula.
Presidenttikilpa on on poikkeuksellisen kova. Ehdokkaita on yhteensä 18.
Heistä ainakin kolmella uskotaan olevan mahdollisuudet voittoon. He ovat nykyisen valtapuolueen, kaikkien progressiivisten kongressin (APC) Bola Ahmed Tinubu, 70, pääoppositiopuolueen, kansojen demokraattisen puolueen (PDP) Atiku Abubakar, 76, ja työväenpuolueen Peter Obi, 61.
APC ja PDP ovat hallinneet Nigeriaa vuonna 1999 alkaneen demokratian jakson. Työväenpuolue Obin voitto olisi siis historiallinen.
Kansojen demokraattisen puolueen (PDP) Atiku Abubakar on yksi vaalien ennakkosuosikeista.
Nigerian riippumaton kansallinen vaalilautakunta (INEC) on varsin hyvin rahoitettu ja kehittynyt paljon viime vaaleista. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa on käytössä biometrinen tunnistus, jonka avulla ehkäistään vaalivilppiä.
Kehityksestä huolimatta vaaleja varjostaa suuri huoli turvallisuudesta.
Viime vaaleissa vuonna 2019 vaalikomissio päätyi siirtämään vaaleja turvattomuuden vuoksi vain tunteja ennen äänestyksen suunniteltua alkamista.
Tänä vuonna hallitus on vakuuttanut, että vaalipäivästä pidetään kiinni.
Adetulan mukaan Nigerian hallinto on luvannut kansalle jo kuukausien ajan varmistavansa, että vaalit ovat turvalliset.
”Mutta kysymys kuuluu: luottavatko ihmiset hallitukseen?”
Ihmisten luottamus on matalalla, Adetula kertoo. Monet Nigerian alueet kärsivät väkivallan kierteestä.
Koillisessa turvattomuutta aiheuttaa etenkin jihadistijärjestö Boko Haram, Kaakossa separatistit.
Suomessa on uutisoitu viime päivinä laajasti siitä, kuinka lahtelainen Simon Ekpa on väittänyt taistelevansa separatistisen Biafran itsenäisyyden puolesta ja käskenyt Kaakkois-Nigerian asukkaita boikotoimaan vaaleja.
Lue lisää: Suomi ja Nigeria ajautuivat erikoiseen diplomaattiseen kiistaan – taustalla lahtelainen aktivisti
Lisäksi paimentolaisten ja maanviljelijöiden väliset yhteenotot ovat ongelma useissa osavaltioissa. On myös yleistä rikollisuutta ja kidnappauksia. Monesti syyllisiä on vaikea selvittää, ja pelkoa levittävät ”asemiehet” ilman tarkempaa henkilöllisyyttä tai viiteryhmää.
Vaalien alla väkivaltaisuuksilla on tapana kiihtyä. Niin on käynyt myös nyt. Vaalilautakunnan tiloja on poltettu ja tuhottu. Ihmisiä ja myös ehdokkaita on tapettu.
Adetulan mukaan on mahdoton arvioida ennalta, saadaanko vaalit pidettyä rauhallisina vai riistäytyvätkö väkivaltaisuudet käsistä.
”Jos niin käy, siitä tulee erittäin veristä.”
Nigerialaisista jopa 90 prosenttia ajattelee, että maa on menossa väärään suuntaan, selviää Afrobarometerin kyselystä. Turvallisuuden lisäksi toinen keskeinen huoli on talous. Inflaatio on noussut pilviin.
Vaikeaa tilannetta kuvaa, että jopa väistyvän presidentin vaimo Aisha Buhari on pyytänyt BBC Pidginin haastattelussa nigerialaisia antamaan anteeksi sen, ettei presidenttipari lunastanut odotuksia.
Millaisia muutoksia vallan vaihtuminen tuo siis mukanaan nyt, kun Buharit väistyvät?
Luvassa tuskin on mitään järisyttävää. Kaikki pääehdokkaat ovat olleet tavalla tai toisella läsnä Nigerian politiikassa jo pitkään, professori Adetula huomauttaa.
”Kukaan ei ole uusi.”
Esimerkiksi PDP:n Abubakar on aiemmin toiminut varapresidenttinä ja pyrkiii presidentiksi nyt kuudetta kertaa. Valtapuolueen Tinubu on toiminut Lagosin entinen kuvernööri, joka on julistanut julkisuudessa, että Buhari nousi presidentiksi hänen ansiostaan. Myös työväenpuolueen Obi on entinen kuvernööri, Anambran osavaltiosta kaakosta.
Pääehdokkaiden lupaukset ja kampanjat ovat myös olleet keskenään samankaltaisia, Adetula kertoo.
”Kaikki ehdokkaat haluavat tietenkin puhua kaikista pääaiheista: turvallisuudesta, taloudesta, infrastruktuurista, koulutuksesta”, hän sanoo.
”Heidän välillään ei ole merkittäviä ideologisia eroja.”
Työväenpuolueen Peter Obi on ollut nuorten suosiossa ja johtanut monia vaalien alla julkaistuja mielipidemittauksia. Kuva helmikuun 11. päivänä järjestetystä vaalitilaisuudesta.
Poliittisten ideologioiden sijaan Nigerian presidentinvaaleissa korostuvat henkilöt. Perinteisesti tärkeitä ovat olleet ehdokkaiden kotipaikka, uskonto ja etninen ryhmä.
Moni äänestää oman seutunsa, uskontonsa ja etnisen ryhmänsä ehdokasta, mikäli mahdollista.
Erittäin karkeasti pilkottuna Nigeria jakautuu muslimeiden asuttamaan pohjoiseen ja kristittyjen asuttamaan etelään. Etnisiä ryhmiä on yli 250. Niistä suurimpia ja poliittisesti merkittävimpiä ovat hausat ja fulanit pohjoisessa, jorubat lounaassa ja igbot kaakossa.
Nigeria pyrkii rajoittamaan sitä, ettei valta valu liiaksi jollekin ryhmälle. Presidentiksi noustakseen ehdokkaan on paitsi saatava eniten ääniä myös voitettava puolelleen vähintään 25 prosentin kannatus ainakin kahdessa kolmasosassa maan 36 osavaltiosta ja pääkaupunki Abujasta.
Jos kukaan ei täytä ehtoja, järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä uusintakierros 21 päivän sisällä. Toistaiseksi näin ei ole käynyt kertaakaan Nigerian historiassa.
Tapana on ollut myös, että kaikilla muslimiehdokkailla on kristitty varapresidentti ja päinvastoin. Tänä vuonna perinteestä on lipsuttu, mikä on kiristänyt jännitteitä.
Vaali vaaleilta merkittävämmän ryhmän muodostavat nuoret äänestäjät. Jo nyt Nigerian äänioikeutetuista 37 miljoonaa on 18–34-vuotiaita.
Kyselyissä nuorten suosikki on ollut etenkin työväenpuolueen Obi, joka on johtanut monia vaalien alla julkaistuja mielipidemittauksia, osaa jopa suurella marginaalilla.
Mutta kyselyiden ongelmana on, että moni vastaaja ei ole varma kannastaan. Datayhtiö Stears yritti ennustaa epävarmojen äänestäjien päätöstä heidän profiiliensa ja muiden vastaustensa perusteella.
Arvio oli, että mikäli äänestys olisi lauantaina vilkasta, Obi voittaisi. Jos taas moni jäisi kotiin, kuten vuonna 2019, presidentiksi nousisi Tinubu ja APC jatkaisi Nigerian valtapuolueena.
Oikaisu 25.2.2023 kello 12.40: Tekstissä kirjoitettiin alunperin virheellisesti, että Nigeria olisi Yhdysvaltain jälkeen maailman suurin presidentillinen demokratia. Todellisuudessa Nigeria on vasta Yhdysvaltain ja Indonesian jälkeen maailman suurin presidenttijohtoinen demokratia.
