Harpsund
Suomen presidentti Sauli Niinistö esitti keskiviikkona uuden kuvauksen Suomen ja Ruotsin Nato-tiestä.
”Käsi kädessä mennään siinä määrin kuin se on omissa käsissämme. Mutta Turkilla ja Unkarilla on ratifiointi omissa käsissään emmekä me voi sille mitään”, Niinistö sanoi Harpsundissa Ruotsin pääministerin kesäasunnolla järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos Turkki ja Unkari ratifioivat ensin Suomen, mutta eivät Ruotsia, Suomesta tulee Naton jäsen ennen Ruotsia.
Keskiviikkona Niinistö tapasi Harpsundissa Ruotsin ja Norjan pääministerit, jotka kaikki korostivat, että Suomi ja Ruotsi täyttävät kaikki Naton jäsenyyteen vaadittavat kriteerit ja ovat matkalla kohti sotilasliittoa joko yhtä aikaa tai peräkanaa.
Turkin ja Unkarin ratifioinneista riippuu, miten tulee käymään.
Niinistö sanoi keskiviikkona, että hän ”ei tiedä, mitä Turkki ajattelee juuri nyt”.
”On ehkä vain yksi mies maailmassa, joka tietää sen”, Niinistö sanoi viitaten Turkin presidenttiin.
Turkista on tullut viime aikoina rohkaisevia merkkejä, kun Ruotsi ja Suomi on kutsuttu takaisin neuvottelupöytään. Lisäksi Turkin Ruotsin-suurlähettiläs Yönet Can Tezel kehui Dagens Nyheterin haastattelussa Ruotsin panosta Turkin maanjäristystuhojen avustustöissä.
”Kun jotain tällaista tapahtuu, sitä katsoo asioita eri näkökulmasta. Joskus me riitelemme pikkuasioista. Nato-kysymys on väliaikainen, ja se tulee ennemmin tai myöhemmin varmasti ratkeamaan”, hän sanoi lehdelle.
Nato-kysymyksen ratkeamiseen uskovat myös Suomen ja Ruotsin valtionjohtajat, jotka näkevät, että Naton heinäkuussa järjestettävään Vilnan-huippukokoukseen mennessä molemmat maat olisivat Naton jäseniä.
Mahdollista on, että Suomesta tulee jäsen ennen Ruotsia.
Suomelle näyttää olevan tärkeää osoittaa, että se ei hevillä haluaisi jättää Ruotsia jälkeen.
Niinistö esimerkiksi käytti Ruotsissa verbiä ”tulee” puhuessaan Suomen Nato-jäsenyydestä.
Suomi ei siis mene Natoon, vaan Suomesta tulee Naton jäsen, jos ratifioinnit saadaan.
Sanavalinta korostaa asetelmaa, jossa Suomi hoitaa Nato-jäsenyyteen vaadittavan lainsäädännön kuntoon, minkä jälkeen Suomesta prosessinomaisesti tulee Naton jäsen, kunhan ratifioinnit ovat maalissa.
Ehkä Niinistö haluaa sanavalinnallaan alleviivata, että Suomi ei ole jättämässä Ruotsia yksin Naton ovensuussa, vaan että kyse on prosessista, joka ei ole Suomen käsissä.
Presidentin käsissä on kuitenkin allekirjoitus, joka vaaditaan Suomen Nato-lainsäädännön hyväksymiseksi. Siksi ruotsalaismedia kysyi Niinistöltä myös presidentin allekirjoituksen aikataulusta.
Niinistö voisi teoriassa viivyttää allekirjoitustaan kolme kuukautta, mutta antoi ymmärtää tekevänsä sen käytännössä heti eduskunnan lainsäädäntötyön jälkeen eli niin pian kuin mahdollista.
Ruotsissa on viime päivinä keskusteltu paljon Suomen ja Ruotsin uudesta Nato-tilanteesta, jossa Suomesta mahdollisesti tulee Naton jäsen Ruotsia.
Tilanne on herättänyt myös huolia, sillä maat korostivat niin pitkään ja voimakkaasti kulkevansa käsi kädessä ja liittyvänsä Natoon samanaikaisesti.
Lue lisää: Ruotsalaiskirjailija Alex Schulman Suomen Nato-päätöksestä: Tuntuu kuin paras ystävä olisi hylännyt
Siksi eritahtisuus nousi esille myös Harpsundissa, jossa Ruotsi järjesti turvallisuuskokouksen Suomen ja Norjan kanssa. Mukana olivat myös maiden ulko- ja puolustusministerit.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre sekä Niinistö esiintyivät kansainvälisen median edessä pienessä mökissä, jossa Harpsundin lehdistötilaisuudet on tapana järjestää.
Kaikki kolme valtionpäämiestä uskoivat, että Ruotsista ja Suomesta tulee sotilasliiton jäseniä Naton Vilnan-huippukokoukseen mennessä.
Kaikki myös korostivat, miten hyvää turvallisuuspoliittista yhteistyötä kolme Pohjoismaata tekevät jo nyt. Nato-jäsenyys tulee vain parantamaan tuota yhteistyötä, joka olisi korkealla tasolla myös ilman jäsenyyttä.
Ulf Kristersson herätti huomiota viikonloppuna Financial Timesille antamassaan haastattelussa, jossa hän sanoi Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tulevan ongelmallisemmaksi, jos maat menevät Natoon eri tahtia.
Lue lisää: FT: Ruotsin Kristersson varoittaa Nato-hakemusten erottamisesta
Nyt Suomen ja Ruotsin valtionjohtajat kuittasivat kysymyksen korostamalla yhteistyön laatua ja syvyyttä, joka vain paranee Nato-jäsenyyksien myötä.
Viesti oli se, että kävi Nato-aikataulussa miten hyvänsä, Pohjoismaat pitävät yhtä.