Euroopan uusi rautarouva ja Cassandra. Viron pääministeri Kaja Kallas on saanut kuluneen vuoden aikana useita lempinimiä.
Venäjän hyökkäyssodan alettua Eurooppa on kuunnellut Kallasta tarkalla korvalla, etenkin turvallisuuskysymyksissä, sillä Viro osasi epäillä Vladimir Putinin aikeita jo silloin kun monet muut eivät.
Kansainvälinen arvostus on tuonut suosiota myös kotimaassa. Markkinaliberaalin reformipuolueen Kallas suuntaa sunnuntain vaaleihin selvänä ennakkosuosikkina.
Helmikuun lopulla 38 prosenttia virolaisista halusi Kallaksen jatkavan pääministerinä, selviää Viron yleisradio ERR:n teettämästä kyselystä. Seuraavaksi suosituimmat puoluejohtajat, keskustapuolueen Jüri Ratas ja konservatiivisen kansanpuolueen Ekren Martin Helme seuraavat kaukana perässä 19,5 ja 12 prosentin kannatusluvuilla.
Viro äänestää sunnuntaina 5. maaliskuuta 101 edustajaa Viron parlamenttiin eli riigikoguun. Ennakkoäänestys alkoi jo maanantaina, ja äänestäminen onnistuu sekä sähköisesti tietokoneella että äänestyspisteillä.
Tällä hetkellä Viron parlamentissa on viisi puoluetta. Hallituksen muodostavat reformipuolue, konservatiivinen keskusta-oikeistolainen Isänmaa ja sosiaalidemokraatit. Oppositiossa ovat keskustapuolue ja Viron konservatiivinen kansanpuolue Ekre.
Jo useita peräkkäisiä Viron vaaleja dominoinut reformipuolue johtaa mielipidekyselyitä. Viime viikkojen aikana kannatus on sulanut, mutta yltää yhä vajaaseen 30 prosenttiin. Seuraavana tuleva Ekre on noin kymmenen prosenttiyksikön päässä.
Viron vaalikilpa kehystetään medioissa ja julkisessa keskustelussa liberaalin reformipuolueen ja konservatiivisen Ekren välisenä kaksintaisteluna. Asetelma hyödyttää reformipuoluetta, arvioi poliittisen sosiologian apulaisprofessori Mari-Liis Jakobson Tallinnan yliopistosta.
”Moni esittää asian niin, että voi olla joko reformipuolueen tai Ekren puolella. Se luo painetta ihmisille, jotka eivät muuten kannattaisi reformipuoluetta, mutta haluavat estää Ekreä nousemasta valtaan.”
Moni puolue on kieltäytynyt hallitusyhteistyöstä oikeistopopulistisen Ekren kanssa. Vastakkainasettelusta huolimatta liberaalit äänet ovat osin hajautumassa.
Liberaalipuolue Viro 200 on kyselyissä ylittänyt selvästi vaadittavan viiden prosentin äänirajan, ja sen uskotaan nousevan riigikoguun. Helmikuun lopun mielipidemittauksissa puolueen kannatus oli suurempaa kuin sosiaalidemokraattien ja Isänmaan.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Viron pääministeri Kaja Kallas juhlistivat Viron itsenäisyyttä Tallinnassa 24. helmikuuta, joka oli myös Venäjän hyökkäyssodan alun vuosipäivä.
Eesti 200 lupaa tarjota Virolle pitkänajan suunnitelman. Käytännössä sen poliittinen ohjelma on kuitenkin lähellä reformipuolueen vastaavaa. Jakobsonin mukaan uusi puolue onkin todennäköinen hallituskumppani reformipuolueelle.
Riigikoguun pyrkivät myös vihreät ja Parempoolsed eli oikeisto, joiden kannatus ei kyselyissä ole yltänyt viiteen prosenttiin.
Vaalien alla 24. helmikuuta Viro juhlisti näyttävästi itsenäisyyttä. Samana päivänä oli Venäjän suurhyökkäyksen alun vuosipäivä. Puolustuspolitiikka on noussut keskeiseksi vaaliteemaksi, Jakobson kertoo.
Siitä ei kuitenkaan saa aikaan kovin kiivasta vaaliväittelyä, sillä ”puolustuspolitiikka ei ole kovin kiistanalainen aihe”.
Viro on nostanut puolustusbudjettiaan, ja sen aseapu Ukrainaan on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna suurempaa kuin yhdenkään muun maan, jopa yli prosentti bruttokansantuotteesta.
Turvallisuuden korostaminen vaalien alla on reformipuolueen etu, sillä vahvan maanpuolustuksen ajaminen on sen keskeisiä painopisteitä. Mutta käytännössä kaikki puolueet ovat varsin yksimielisiä turvallisuusasioissa: kukaan ei ole supistamassa puolustusmenoja tai lopettamassa Ukrainan tukemista.
Kansallismielisen Ekren motto on muista maista tuttu ”Viro ensin”. Puolue mukauttaa populismiaan vastaamaan kansan tuntoja, mikä on näkynyt esimerkiksi maahanmuuttokeskustelussa.
Ekre on kyllä varoitellut Ukrainasta saapuvien sotapakolaisten suurella määrällä, mutta vaalien alla hillinnyt maahanmuuttovastaista retoriikkaansa.
”Ukrainalaiset pakolaiset ovat hyväksytympiä kuin aiemmin Välimeren kautta tulleet pakolaiset”, Jakobson sanoo.
Jakobsonin mukaan Ekre viestii laittavansa virolaiset etusijalle, kun nykyinen hallitus on laittanut ukrainalaiset etusijalle.
”Mutta edes Ekren kannattajat tuskin ilahtuisivat, jos puolue vetäytyisi täysin Ukrainan tukemisesta.”
Koska Viro on puolustusasioissa yhtenäinen, Ekre pyrkii siirtämään keskustelun talouspolitiikkaan. Se syyttää reformipuoluetta taloudellisesta epävarmuudesta ja inflaatiosta, joka nousi kesällä euroalueen korkeimmaksi.
””Ekre lupaa pelastaa Viron huonosta taloustilanteesta”
Sähkölaskujen hinnat karkasivat jo viime talvena niin kalliiksi, että hallitus joutui kompensoimaan niitä. Myös asuinkulujen ja ruoan kasvaneet hinnat tuntuvat monen virolaisen arjessa.
”Ekre lupaa pelastaa Viron huonosta taloustilanteesta.”
Keskustapuolue oli viime vaaleissa Viron toiseksi suurin puolue, mutta sen suosio on laskenut selvästi silloisesta runsaasta 23 prosentista.
Yksi selvä syy on Viron venäjänkielisen väestön hämmennys.
Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta noin 315 000 puhuu äidinkielenään venäjää. Heistä noin neljänneksellä on Venäjän kansalaisuus.
Keskustapuolueella on ollut suuri Viron venäjänkielisten tuki etenkin vuoden 2007 patsaskiistan jälkeen, kun puolue asettui vastustamaan Tallinnan pronssisoturin siirtämistä. Venäjänkielisten luottamus keskustaan kuitenkin laski, kun puolue oli mukana hallituksessa, joka suunnitteli venäjänkieliset koulut lakkauttavaa koulu-uudistusta, kertoo Jakobson.
Viro 200 -puolueen vaalimainos Pärnussa. Liberaali puolue on nousemassa ensimmäistä kertaa Viron parlamenttiin.
Sota on lisännyt Viron venäjänkielisten äänestäjien epävarmuutta entisestään, mikä voi näkyä kotiin jäämisenä. Viron kansan asema on yksi keskeisistä vaaliteemoista, ja viime vuonna hallitus päätti muun muassa venäjänkielisten koulujen lakkauttamisesta ja Venäjän kansalaisten aselupien epäämisestä.
Kaja Kallaksen johtama liberaalipuolueiden koalitiohallitus näyttää kaikkein todennäköisimmältä vaalien lopputulokselta. On kuitenkin myös mahdollista, että Helme saa koottua Ekren ympärille hallituksen.
Vuoden 2019 vaalien jälkeen keskustapuolue muodosti koalition Ekren ja Isänmaan kanssa, ja Jüri Ratas nousi pääministeriksi. Nyt keskustalle näyttää olevan tarjolla vain apupuolueen paikka.
Voimasuhteet voivat riippua myös äänestysinnosta, jota talvilomaviikko saattaa laskea, Jakobson arvioi.
”Kyseessä on monimutkainen pelikenttä.”
Oikaisu 3.3. kello 12.22: Viro äänestää 5. maaliskuuta, ei 5. helmikuuta, kuten artikkelissa aiemmin luki.
