Kiinan perjantaina esittelemästä linjapaperista voi päätellä, että Kiina on huolissaan Venäjän heikkoudesta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja ja Kiina-asiantuntija Mikael Wigell.
”Kiinan rauhanpuheilla on aika monta tarkoitusta.”
Kiina laskee tarvitsevansa Venäjää. Siksi se pyrkii nyt antamaan Venäjälle taloudellisen suojan lisäksi myös poliittista ja diplomaattista suojaa.
”Kiina pelkää jäävänsä liian yksin ilman suhteellisen vahvaa Venäjää, jolla myös on paljon kykyä asettaa länsimaillekin kapuloita rattaisiin”, Wigell selittää.
”Kiinahan näkee maailman jakautuvan lännen ja idän välille, ja sille on hyötyä Venäjästä, joka ajautuu Kiinan syliin, ikään kuin sen suureksi vasallivaltioksi.”
Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell
Rauhanpuheilla Kiina brändää itseään rauhanomaiseksi toimijaksi maailmalla ja kansainvälisessä järjestelmässä. Samalla se suojelee Venäjän mainetta maalaamalla Euroopan ja Yhdysvallat ”sotahaukoiksi”, Wigell sanoo.
Mitä tulee Kiinan viestimään Naton laajentumisen vastustukseen, tutkija ei näe, että viesti koskisi suoraan Natoon liittymässä olevia Suomea ja Ruotsia.
”Kiina antaa tässä imagosuojaa Venäjälle pyrkimällä maalailemaan, että Eurooppa, Yhdysvallat ja varsinkin Nato olisivat osasyyllisiä tilanteeseen.”
”Tässä käydään imagokilpailua globaalissa etelässä, kolmansissa maissa, joissa pyritään luoman kuvaa siitä, että ei pelkästään Venäjä ole syyllinen, vaan Nato on osasyyllinen.”
Suvereniteettia korostaessaan Kiina taas suojaa omia Taiwaniin liittyviä intressejään. Venäjän hyökkäystä Ukrainaan se ei suvereniteettipuheistaan huolimatta ole tuominnut.
Lue lisää: Kiinan linjapaperi Ukrainan rauhaan vastustaa Naton laajenemista ja Venäjä-pakotteita
Kiina kuitenkin vetää myös Venäjän toiminnalle rajan. Yhtenä Kiinan linjapaperin merkittävimpinä viestinä Wigell näkee ydinasepelottelun tuomitsemisen. Se on Kiinalta tärkeä viesti Venäjälle, joka on uhkaillut ydinaseillaan useita kertoja.
”Siinä menee edelleen Kiinan punainen viiva. Kiina ei hyväksy ydinaseilla pelottelua eikä anna Venäjälle vapaita käsiä siinä”, Wigell sanoo.
Muuten tutkija ei näe Kiinan rauhanlinjauksella suurta käyttöarvoa tai rauhaa edistävää konkretiaa. Hän ei usko, että esimerkiksi Ukraina voisi harkita Kiinaa minkäänlaiseksi rauhanvälittäjäksi.
”Kiina on hyvin puolueellinen eikä ole missään vaiheessa tuominnut Venäjää. Päinvastoin, se suojaa Venäjää sekä taloudellisesti että diplomaattisesti.”
Se, että Venäjä neuvottelisi Kiinan kanssa kamikaze-lennokkien ostamisesta kuitenkin kääntää kaikki maan rauhanbrändäykset päälaelleen. Tiedot ovat huolestuttavia ja ennustavat pitkittynyttä konfliktia Ukrainassa, Wigell sanoo.
”Jos Kiina nyt lähtee varustamaan Venäjää niin tästähän tulee kovin kallista ja pitkää.”
Tutkija itse pitää tietoja Kiinan ja Venäjän välillä käytävistä lennokkineuvotteluista uskottavina. Ne pohjaavat paljolti Yhdysvaltain tiedustelutietoihin, jotka ovat osoittautuneet hyvin paikkaansa pitäviksi, Wigell sanoo.
”En usko, että USA lähtisi levittämään tällaista tietoa, ellei sillä olisi aika kovaa näyttöä siitä.”
Riskinä Wigell näkee ajautumisen kylmän sodan tilanteeseen Kiinan ja Naton välillä, jossa Venäjän Ukrainassa käymästä sodasta tulisi sijaissotaa.
”Tämä kielii siitä, että Kiina on valinnut Venäjän ja syntyy yhä vahvempi Kiina-Venäjä -yhteistyö”, tutkija summaa.
Se voi tarkoittaa entistä syvempää juopaa kansainväliseen järjestelmään autoritaaristen ja demokraattisten maiden välillä.
”Ennusmerkit ovat aika huonot.”
