Kiova
Ukrainassa perjantaina vieraillut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) moittii länsimaita siitä, että ne ovat olleet peloissaan Venäjän mahdollisesti kokemasta tappiosta Ukrainan sodassa ja tämän seurauksista.
”Tämä on johtanut siihen, että ei ole uskallettu antaa aseita, joita kipeästi tarvittaisiin. On sanottu, että Venäjä ei saa voittaa ja Ukraina ei saa hävitä. Näkisin kuitenkin, että jos Venäjä tulee saavuttamaan sodalla jotain, se antaa sille kannusteen jatkaa sotaa jossain muualla. Siksi on tärkeää, että Venäjä tulee häviämään sodan. Venäjä on tässä ainoa, joka tilannetta eskaloi”, Halla-aho sanoo.
Vierailullaan Kiovassa ja Irpinissä Halla-aho oli tapaamassa muiden vieraiden ohella myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä.
Erittäin kriittisesti Venäjään suhtautunut Halla-aho on opiskellut Ukrainassa, väitellyt tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista ja puhuu ukrainaa. Hän kertoo käyneensä keskustelut ukrainalaisten kanssa ukrainaksi.
”Tämä menee nyt human featureksi, voitaisiinko puhua asiasta”, Halla-aho torppaa kysymyksen siitä, kuinka hänen ukrainan kielen taitoihinsa on suhtauduttu.
Halla-ahon mukaan kyse ei ollut mistään ”synkistelymatkasta”, vaikka sota onkin jo jatkunut vuoden.
Ukrainalaisilla oli Halla-ahon mukaan selviä viestejä: Ukrainalle tarvitaan lisää aseistusta, Venäjää vastaan on asetettava kovempia pakotteita ja Venäjä on eristettävä kansainvälisesti.
Halla-aho muistuttaa esimerkiksi Venäjän toiminnasta YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana: veto-oikeutensa vuoksi Venäjä onnistuu estämään YK:ssa kaikki Venäjälle tai sen liittolaisille haitalliset linjaukset. Halla-ahon mukaan Venäjä onkin onnistunut toiminnallaan ”kaappaamaan” YK:n.
Ukrainan valtionjohto on toivonut hyvin nopeaa pääsyä Euroopan unionin ja Naton jäseniksi. EU-maissa ukrainalaisten aikataulutoiveita on kuitenkin pidetty epärealistisen toiveikkaina.
Halla-aho haluaa muistuttaa, että länsimaat ja esimerkiksi niitä edustava Euroopan unioni ei aiemmin antanut Ukrainalle selviä tienviittoja sille, kuinka päästä liittouman jäseneksi. Tämä puolestaan ei kannustanut uudistuksiin. Samalla Venäjällä katsottiin, että Ukraina voi kuulua Venäjän etupiiriin, Halla-aho pohtii.
”Kysymys Ukrainan liittymisestä EU:hun tai Natoon on samalla tavalla väärä kuin kysymys siitä, milloin sota loppuu. Ennemminkin meidän pitäisi kysyä, mitä me haluamme, ja toimia tämän tavoitteen mukaisesti.”
”Halla-ahon mukaan Venäjä on onnistunut toiminnallaan ”kaappaamaan” YK:n.
Sodan vuosipäivänä perjantaina Kiovassa oli myös konkarikansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd).
Hänen näkemyksensä mukaan sodassa on kolme mahdollista kehitysvaihtoehtoa.
Ensimmäinen on se, että konflikti laajenee, jolloin ollaan Kiljusen mukaan ”apokalyptisessä tilanteessa”. Käytännössä tämä tarkoittaisi kolmatta maailmansotaa.
Toinen vaihtoehto on se, että Venäjän hyökkäyksestä tulee uusi ”kolmekymmenvuotinen sota”.
Kolmas vaihtoehto on, että Venäjä häviää sodan ja suostuu tunnustamaan virheensä ja peilaamaan historiaansa. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että Venäjä suostuisi maksamaan sotakorvauksia tekemistään tuhoista Ukrainalle.
”Mutta ei meillä ole kristallipalloa, emmekä voi tietää, kuinka tässä tulee käymään. Naapurimaamme on niin arvaamaton. Tiedämme vain, ettemme tiedä”, Kiljunen sanoo.
