Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja viime syksynä julistettu liikekannallepano saivat ainakin satojatuhansia venäläisiä lähtemään maasta. Ilmiön suurimmat talousvaikutukset näkyvät Armeniassa ja Georgiassa, joissa uudet tulijat ovat olleet positiivinen piristysruiske taloudelle, sanoo Laura Solanko, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) vanhempi neuvonantaja.
”Näiden maiden pankkitalletukset Venäjältä ovat kasvaneet valtavasti. Puhutaan niin suurista rahasummista, että ne ovat talouden kokoon verrattuna merkittävä, yllättäen tullut ja ylimääräinen tulonlähde, jolla on toki vaikutusta”, Solanko sanoo STT:lle.
”Toisaalta maihin asettuneet venäläiset ovat keskimäärin kohtuullisen hyvin toimeentulevia ja koulutettuja ihmisiä”, jotka osin ovat tuoneet työnsäkin mukanaan.
Suuri määrä uusia asukkaita nosti palveluiden kysyntää, sai bruttokansantuotteet kasvuun ja vahvisti valuuttakursseja. Maailmanpankin arvion mukaan Armenian bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 10,8 prosenttia ja Georgian 10 prosenttia.
Paikallisten näkökulmasta vaikutukset eivät kuitenkaan ole olleet vain myönteisiä. Uusien tulijoiden myötä hinnat ja asumiskustannukset etenkin pääkaupungeissa ovat nousseet, Solanko sanoo.
”Toki on myös pohdintaa siitä”, lisääkö se Venäjän vaikutusvaltaa näissä maissa muutoin.
Armenia ja Georgia ovat molemmat varsin pieniä maita, joissa tulotaso on matala.
Molemmissa maissa talouden odotettiin pandemian jäljiltä viime vuonna kasvavan muutenkin, Solanko sanoo. Venäläisten tulo toi vielä selkeää lisänostetta.
Positiivinen shokki on kuitenkin jäämässä Solangon mukaan kertaluontoiseksi.
”Nyt ennakoidaan, että se varmaan tukee vielä tämän alkaneen vuoden kasvua, mutta vaikutus on jo pienempi. Pikkuhiljaa vaikutus sitten hiipuu siitä pois.”
Maailmanpankki ennustaa Armenian talouden kasvavan tänä vuonna 4,1 prosentilla ja Georgian 4 prosentilla.
Pienemmässä mittakaavassa talouskasvun piristymistä on näkynyt Solangon mukaan myös ainakin Azerbaidžanissa, Kazakstanissa, Uzbekistanissa ja Kirgisiassa. Kirgisian ja Uzbekistanin osalta asiaan voi kuitenkin vaikuttaa se, että maiden Venäjällä töissä olevien kansalaisten lähettämät rahansiirrot ovat olleet viime vuonna paljon ennakoitua suuremmat, Solanko huomauttaa. Tähän taas vaikuttaa muun muassa vahva rupla.
Kiistanalaisin ja jännitteisin tilanne venäläisten tulosta on seurannut kenties Georgiassa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaja.
”Toisaalta venäläiset ovat tervetulleita. He ovat suhteellisen rikkaita, joten heillä on varaa asuntojen hintoihin, ja he myötävaikuttavat Georgian talouteen. He ovat hyvin koulutettuja”, kielitaitoisia ja vastustavat sotaa.
Toisaalta jännitteitäkin on ollut, esimerkiksi siksi, että Georgiaan on tullut myös paljon ukrainalaispakolaisia, Zavadskaja kertoo.
Zavadskaja uskoo, että suurin osa Venäjältä lähteneistä siirtolaisista integroituu enemmän tai vähemmän onnistuneesti uusiin maihin.
Liikekannallepanoa paenneista hän arvioi suuren osan palaavan jossain vaiheessa Venäjälle jo taloudellisten syiden vuoksi.
Zavadskaja arvioi myös, että sodan jatkuessa Venäjältä lähtee lisää ihmisiä, mutta ei varmaan kovin suurta määrää.
Ensin Venäjältä lähtivät etuoikeutetut, sitten mobilisaatiota pakenevat
Venäjältä viime vuonna lähteneiden määrästä on olemassa vain arvioita, sillä Venäjä ei rekisteröi maasta lähteneiden määrää järjestelmällisesti.
Arviot vaihtelevat 700 000:sta lähtijästä 1,5 miljoonaan, sanoo Margarita Zavadskaja.
Zavadskaja on selvittänyt tutkimusryhmänsä kanssa sitä, keitä Venäjältä lähteneet ovat. Tutkijoiden kyselyyn vastasi 2 000 viime vuonna Venäjältä muuttanutta. Lisäksi on tehty haastatteluja.
Tutkimuksen perusteella viime vuonna Venäjältä lähteneistä erottuu kaksi suurta ryhmää, Zavadskaja sanoo.
Pian suurhyökkäyksen alettua keväällä ja kesällä Venäjältä lähti hyvin toimeentulevaa, koulutettua väkeä, joita tutkijaryhmä kutsuu ”etuoikeutetuiksi siirtolaisiksi”. Heidän keski-ikänsä on hieman yli 30 vuotta, Zavadskaja kertoo. Kyselytulosten perusteella suuri osa ryhmästä on töissä IT-alalla.
Ensimmäisessä vaiheessa venäläisiä lähti kyselyiden perusteella eniten Turkkiin, Georgiaan ja Armeniaan.
Toinen suuri ryhmä ovat syyskuussa määrätyn liikekannallepanon jälkeen Venäjältä lähteneet ihmiset. He ovat enimmäkseen perheettömiä miehiä, Zavadskaja kertoo.
Toinen muuttoaalto oli Zavadskajan mukaan paljon ensimmäistä kaoottisempi.
”Heidän ajatuksensa oli vain ylittää raja keinolla millä hyvänsä ja sitten keksiä jotain.”
Liikekannallepanoa paenneilla ei ollut paljon varaa valita, mihin he Venäjän passeilla pääsisivät. Eniten heitä päätyi Zavadskajan mukaan Georgiaan ja Kazakstaniin.
Koska kyselyä levitettiin aktivistien ja sosiaalisen median ryhmien kautta, tutkimus ei välttämättä edusta koko Venäjältä viime vuonna muuttaneiden ihmisten ryhmää. Lisäksi tiedon kerääminen mobilisaatiota paenneista on Zavadskajan mukaan ollut hankalaa, sillä lähtijät ovat varovaisia ja saattavat epäillä tutkijoita Venäjän vakoojiksi.
Viime vuonna Venäjältä lähteneet poikkeavat Zavadskajan mukaan aiemmista muuttoliikkeistä siinä, että he ovat poliittisesti aktiivisia. Hän uskookin, että venäläiset tulevat jollain tavalla osallistumaan poliittiseen toimintaan kohdemaissa.