Jerusalem
Israelissa hallituksen politiikan vastaiset mielenosoitukset ovat jatkuneet jo yhdeksättä viikkoa. Viime lauantaina mielenosoituksiin osallistui ympäri maata jopa 300 000 ihmistä, jotka vaativat demokratiaa uhkaavien lakiesitysten hylkäämistä.
Oikeistolaisen Benjamin Netanjahun hallitus aloitti työnsä joulukuun 2022 lopussa.
”Yhdeksän viikkoa sitten hallitus esitteli suunnitelmansa uusista laeista, joilla Israelista tulisi Unkarin ja Turkin tapaan epädemokraattinen. Yritämme estää tämän”, Roee Nauman sanoo.
Nauman on yksi lukuisista mielenosoitusten järjestäjistä ja ammatiltaan viestintäasiantuntija.
Epädemokraattiseksi kutsutussa prosessissa on kysymys lähinnä Israelin korkeimman oikeuden vallan siirtämisessä maan hallitukselle. Nykyisellään korkein oikeus pystyy ainoana toimijana kumoamaan knessetin eli Israelin parlamentin säätämiä lakeja, jos ne ovat ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa. Israelissa ei ole perustuslakia.
Lakiesitys muuttaisi järjestelmää siten, että knesset pystyisi yksinkertaisella enemmistöllä eli 61 äänellä ohittamaan korkeimman oikeuden päätöksen. Teoriassa hallitus saisi valtuudet vaikkapa kilpailevien poliittisten puolueiden kieltämiseen.
Toinen kiistanaihe on oikeusistuinten tuomareiden nimitysoikeus. Nykyisellään tuomarit nimittää komitea, jossa on mukana hallituksen edustajia, lakimiehiä ja istuvia tuomareita. Lakiesitys lisäisi hallituksen jäseniä komiteassa siten, että hallitus pystyisi käytännössä nimittämään haluamansa tuomarit.
Naumanin mukaan kolmas mielenosoittajien vaatimus liittyy mediaan.
”Hallitus pyrkii kontrolloimaan Israelin julkista yleisradioyhtiötä IPBC:tä. Sitä emme halua”, hän sanoo.
Netanjahun hallitus kiirehtii myös lakia, joka vaikeuttaisi pääministerin erottamista virastaan sopimattomuuden vuoksi. Lakiesityksen mukaan korkein oikeus ei enää voisi käsitellä pääministerin sopivuutta, vaan ainoastaan knesset voisi erottaa pääministerin kahden kolmasosan enemmistöllä ja silloinkin vain terveyssyistä.
Pääministeri Benjamin Netanjahua vastaan käydään korruptio-oikeudenkäyntiä.
Mielenosoittajien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa. Kuukausi sitten koolla oli 40 000 ihmistä, ja kaksi viikkoa sitten järjestäjät arvioivat heitä olleen jo 250 000. Mielenosoituksia on järjestetty kaikkiaan noin 70 paikkakunnalla. Haifassa ihmisiä oli paikalla viime viikonloppuna 30 000 ja Jerusalemissa 15 000.
Mielenosoitukset eivät ole poliittisten puolueiden järjestämiä eikä niillä ole varsinaisia johtajia. Ne koostuvat noin 300 erikokoisesta ryhmästä, joilla on omat koordinaattorinsa. Naumanin mukaan tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lääkärit, hi-tech-työläiset, uskonnolliset haredit, siirtokuntalaiset ja lakimiehet.
Mielenosoituksia näkyy kaduilla muinakin päivinä kuin viikonloppuna. Keskiviikkoaamuna mielenosoittajat tukkivat valtateitä eri puolilla Israelia ja estivät matkustajia nousemasta juniin. Väylien tukkimisesta oli varoitettu etukäteen, joten esimerkiksi Tel Avivista Jerusalemiin johtavalla valtatie 1:llä ei ollut juurikaan liikennettä. Mielenosoitukset liittyivät hallituksen vastustajien ”Kansalliseen häiriöpäivään”.
Mielenosoittajat pysäyttivät liikenteen Tel Avivissa keskiviikkona protestoidessaan pääministeri Benjamin Netanjahun hallituksen toimia vastaan.
Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Israelin entinen pääministeri Ehud Barak totesi lakiesitysten olevan ”pahin poliittinen kriisi sitten Israelin itsenäistymisen”.
Vasemmistopuolue Meretzin edustaja ja Jerusalemin kaupunginvaltuutettu Laura Wharton on samaa mieltä Barakin kanssa. Meretz ei ylittänyt 3,25 prosentin äänikynnystä ja jäi ulos knessetistä.
Whartonin mukaan itsenäinen oikeusjärjestelmä ja vahva korkein oikeus ovat demokratian tae.
Laura Wharton
”Netanjahun hallitus haluaa tuhota oikeusjärjestelmän ja edetä kohti diktatuuria.”
Netanjahun keskustaoikeistolainen Likud-puolue hallitsee Israelia uskonnollisten ja äärioikeistolaisten puolueiden tuella. Koalitiolla on kaikkiaan 64 paikkaa knessetin 120 paikasta. Hallitusta luonnehditaan kaikkien aikojen oikeistolaisimmaksi Israelissa.
Wharton ja monet muut uskovat, että Netanjahulla on myös henkilökohtainen tavoite, nimittäin vankilan välttäminen. Netanjahua vastaan on käyty korruptio-oikeudenkäyntiä jo neljä vuotta, ja on todennäköistä, että hän saa tuomion. Tilanne voi muuttua, jos Netanjahun hallitus pääsee nimittämään tuomareita.
”Netanjahu pyrkii ultraortodoksien ja oikeistolaisten siirtokuntalaisten tuella pysymään vapaalla jalalla”, Wharton sanoo.
Hieman vastaava asia koskee hallituksessa istuvan, uskonnollisen Shas-puolueen johtajaa Arye Deria. Korkein oikeus eväsi häneltä ministerinpaikan tammikuussa vedoten hänen aiemmin saamaansa tuomioon veropetoksista. Tämäkin voisi muuttua uusien tuomareiden myötä.
Mielenosoituksissa on mukana myös paljon feministejä. He ovat huolissaan Netanjahun lupauksista äärioikeistolle ja uskonnollisille puolueille. Äärioikeiston uskotaan haluavan muuttaa lakeja siten, että syrjintä olisi mahdollista vaikkapa seksuaalisen suuntautumisen tai etnisyyden perusteella. Uskonnolliset edustajat vaativat lisää valtaa rabbiinisille oikeusistuimille, jotka päättävät esimerkiksi avioeroista ja omaisuudenjaosta.
Mielenosoituksissa näkyy mustia lippuja, jotka ovat olleet mielenosoittajien tunnus jo vuodesta 2019, kun Netanjahun aikaisempaa hallitusta vastustavat mielenosoitukset alkoivat. Musta lippu symboloi sitä, ”ettei johtaja ole pätevä”. Vuoden 2019 ja 2020 mielenosoituksissa oli tosi kyse Netanjahun syrjäyttämisestä, mutta nyt asia on paljon laajempi.
Tutkija Judith Stelmach pitää nykyistä kriisiä vakavana siitä huolimatta, että Israelissa on ollut sotia ja talouskriisejä vuosikymmenten saatossa. Hänen mukaansa mukaan valtaosa kansasta seuraa kehitystä huolestuneena, mutta on myös paljon niitä, jotka pitävät suuntaa oikeana.
”Jos israelilaiset tajuaisivat oikeasti, mihin epädemokraattinen kehitys voi johtaa, he vastustaisivat enemmän”, hän sanoo. Stelmach työskentelee projektipäällikkönä sosialidemokraatteja lähellä olevassa Friedrich Ebert -instituutissa Tel Avivissa.
Stelmachin mukaan oikeistopiireissä on paljon turhautumista, sillä ne ovat vuosien saatossa hävinneet monta tärkeää poliittista taistelua, kuten siirtokuntien menetys Gazan alueella.
”He ajattelevat, että nyt on takaisinmaksun aika”.
Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Daniel Bar-Tal Tel Avivin yliopistosta sanoo, että Israelin kansan kahtiajako on nyt syvempi kuin aikaisemmin. Hän viittaa siihen, että jopa osa armeijan reserviläisistä ja turvallisuushenkilöstöstä on kieltäytynyt palveluksesta epädemokraattisen kehityksen vuoksi.
Jos hallitus ei taivu vaatimuksissaan, kriisi voi kestää pitkään. Stelmach muistuttaa, että lakien hyväksyminen ja toimeenpano kestää joka tapauksessa kuukausia. Jos taas hallitus antaa periksi, kriisi päättyy enemmistöä tyydyttävän ratkaisun löytyessä.
