Oskarshamn
Suomalaiset sotilaat seisovat rivissä, kun heidän eteensä ilmestyy yllättäen Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén.
Suomalaisten sotilaiden naamat on värjätty vihreiksi. Joukon johtajan kasvot ovat piilossa naamiointiverkon takana. Sotilaat seisovat Oskarshamnin satamassa Etelä-Ruotsissa, jossa puhaltaa tiistaina aamulla kova tuuli.
”Terve terve”, Bydén tervehtii suomalaisia selvällä suomen kielellä.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén tervehti suomalaisia Oskarshamnissa.
Suomalaiset turvasivat Oskarshamnin satamaa.
Sitten Bydén vaihtaa ruotsiksi ja kysyy, voiko puhutella sotilaita ruotsiksi. Sehän onnistuu, sillä sotilaat ovat reserviläisiä Suomen Uudenmaan prikaatista, joka on ruotsinkielinen.
”Kiitos, että olette täällä”, Bydén sanoo.
Ruotsissa on parhaillaan käynnissä suuri sotaharjoitus Aurora 23, johon osallistuu yli 26 000 sotilasta 15 maasta. Suomalaisia sotilaita harjoitukseen osallistuu yli tuhat.
Tiistaina aamulla Oskarshamnin satamassa nousi maihin yli 600 suomalaista sotilasta, jotka lähtivät matkaan Suomesta edellisenä päivänä.
Uudenmaan prikaatin sotilaat saapuivat Ruotsiin jo viime viikolla, ja tiistaina heidän tehtävänään oli turvata suomalaisten joukkojen saapumista.
”Merimaalien tuhoaminen on tässä harjoituksessa meidän ydintehtäviämme”, sanoo Uudenmaan prikaatin reserviläisjoukkoja johtava mies naamioverkon takaa. Henkilöllisyyttään hän ei saa paljastaa.
Uudenmaan prikaatin reserviläisiä johti naamioitunut sotilas.
Suomalaiset toimivat harjoituksessa ruotsalaiskomennossa.
Suomi harjoittelee sotilaallisen avun antamista Ruotsille, ja Ruotsi harjoittelee ulkomaisen sotilaallisen avun vastaanottamista. Harjoitusskenaariossa Ruotsia uhkaa sota, minkä lisäksi maan sähköverkkoon ja infrastruktuuriin kohdistuu sabotaasi-iskuja.
Harjoituksen tavoitteena on myös näyttää maailmalle, että Ruotsi ottaa oman alueensa puolustamisen vakavasti, kertoo harjoituksen johtaja, prikaatikenraali Stefan Andersson. Tärkeänä kumppanina siinä tehtävässä on Suomi.
Anderssonilla on pitkä historia suomalaissotilaiden kanssa toimimisesta muun muassa Afganistanista.
”Olen sanonut monta kertaa, että suomalaisen upseerin kädenpuristus on sellainen kädenpuristus, että voi olla varma siitä, että kaikki sovitut asiat toteutuvat pilkulleen”, Andersson sanoo.
Samalla Oskarshamnin taivaan täyttää humina, kun Suomen kaksi Hornet-hävittäjää lentää satama-alueen yli.
”Suomen Ilmavoimat näköjään kuuluvat mutta eivät näy. Onko teillä näkymättömiä koneita?” Andersson vitsailee tähyillessään taivaalle.
Sitten Hornetit vilahtavat pilvien välistä.
Myös Suomen Ilmavoimat osallistuu Aurora-harjoitukseen.
Satamassa tapahtumia seuraavat myös Suomen harjoitusjoukkojen vanhin, Pääesikunnan koulutuspäällikkö Kari Pietiläinen ja Ruotsin merivoimien komentaja Ewa Skoog Haslum.
He juttelevat Iltalehden uutisesta, jonka mukaan Ruotsin ja Suomen merivoimat olisivat jo kohottaneet valmiuttaan Venäjän toimien takia. Uutisen tiedot levisivät viikonloppuna Suomessa ja Ruotsissa.
”Me emme ole kohottaneet valmiuttamme, eikä ole Suomikaan”, Skoog Haslum sanoo.
”Minua oli siteerattu väärin, ja sitä oli tulkittu väärin Ruotsin mediassa”, hän jatkaa.
Pietiläinen nyökkäilee vieressä mutta ei kommentoi asiaa.
Pääesikunnan koulutuspäällikkö Kari Pietiläinen ja Ruotsin merivoimien komentaja Ewa Skoog Haslum. Taustalla laiva, jolla suomalaiset matkustivat.
Satamaan saapuneesta lautasta purkautuu pitkä suomalaisten sotilasajoneuvojen letka.
Ajoneuvojen sisällä on sotilaita, joista suurin osa tulee Porin prikaatista, mutta joukkoja on myös Panssariprikaatista ja Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta. Reserviläisiä on kolmasosa joukosta, noin 200.
Heidän joukossaan on asepalveluksen vuonna 2020 suorittanut Salla Lähteenmäki. Hän on ensimmäistä kertaa kertausharjoituksissa, ja nyt edessä on parin viikon harjoitus Ruotsissa.
”Odotan innolla”, hän sanoo.
Salla Lähteenmäki
Samaan aikaan kun Ruotsissa harjoitellaan sotaa varten, Euroopassa on käynnissä aito sotatilanne. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole suoraan vaikuttanut tähän harjoitukseen, koska harjoituksen suunnittelu alkoi jo ennen sotaa.
Sodasta on kuitenkin ammennettu oppia joihinkin yksittäisiin harjoitustilanteisiin.
Lähteenmäki kertoo sotatilanteen olevan tietysti mielessä.
”Tietysti se tuntuu kauhealta, mitä tällä hetkellä on käynnissä, mutta mentaliteetti on tehdä niitä juttuja, joita olemme opetelleet. Ei tässä oikein muuta voi tehdä kuin sitä, mitä olemme harjoitelleet”, hän sanoo.
Satamasta suomalaiset joukot ajavat letkana kokoontumispaikalle läheiselle teollisuusalueelle. Sieltä suomalaiset jatkavat matkaansa ja liittyvät myöhemmin osaksi ruotsalaista prikaatia.
Harjoituksen kansainvälisestä luonteesta kertoo, että suomalaisten komennossa toimii puolestaan yksikkö brittiläisiä sotilaita.
Suomalaisjoukot kokoontuivat teollisuusalueelle ennen lähtöä Oskarshamnista.
Reserviläisiä on mukana harjoituksessa yli 200.
Suomalaiset valmistautuvat lähtöön.
Porin prikaatin harjoitusjoukkojen komentaja, everstiluutnantti Risto Kohonen seuraa sotilaiden järjestäytymistä kokoontumispaikalla. Hän kuvaa harjoitusta Suomelle tärkeäksi.
”Ruotsin kanssa olemme tehneet vuosia yhteistyötä, mutta vasta tällaisissa harjoituksissa, kun mennään niin sanotusti likaisiin pieniin yksityiskohtiin, todellinen yhteistyö hiotaan sille tasolle, missä sen pitää olla”, Kohonen sanoo.
Ruotsi kasvattaa tällä hetkellä puolustusvoimiensa kokoa ja investointeja maanpuolustukseen. Ruotsin sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 12 prosenttia, käy ilmi Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti Siprin raportista.
Ruotsi käytti sotilasmenoihin viime vuonna 7,7 miljardia dollaria, mikä vastaa 1,3 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Sotilasliitto Natoon hakeutuvan Ruotsin on siis vielä kasvatettava puolustusmenojaan yltääkseen Naton kahden prosentin tavoitteeseen.
Ruotsi tarvitsee myös lisää asevelvollisia. Ruotsin maanpuolustustahto on kuitenkin kovalla tasolla, sanoo maan kodinturvajoukkojen johtaja, kenraalimajuri Laura Swaan Wrede.
Laura Swaan Wrede
Ruotsissa kodinturvajoukot (hemvärnet) nähdään yhtenä puolustushaarana maa-, meri- ja ilmavoimien rinnalla. Aurora-harjoitukseen osallistuu noin 9 000 hemvärnetin vapaaehtoista.
Viime vuonna vapaaehtoiseksi hakeutui ennätysmäärä ihmisiä, lähes 30 000, ja hakemuksia virtaa yhä enemmän kuin tarpeeksi. Tavallisina vuosina hakemuksia tuli noin 4 000 vuodessa, nyt esimerkiksi pelkästään helmikuussa hemvärnetiin tuli 8 000 hakemusta.
”On hieno tunne, että vaikka meillä on ollut yli 200 vuotta rauhaa, meillä on silti niin kova halu maanpuolustukseen. Puolustustahto on suuri koko yhteiskunnassa”, Swaan Wrede sanoo.
Suomen kanssa tehtävä yhteistyö on Ruotsille tärkeää myös Nato-jäsenyyden jälkeen, Swaan Wrede sanoo ja kertoo sen olevan myös hänen sydäntään lähellä.
”Minun sukuni tulee Karjalasta, ja minulle tämä yhteistyö on erityistä, koska olen kasvanut sodan historian kanssa.”
Swaan Wrede on tehnyt paljon yhteistyötä suomalaisten sotilaiden kanssa ja puhuu myös suomea.
”Olen ollut Suomessa Pääesikunnassa töissä, joten ymmärrän aika paljon kieltä. Mutta en osaa puhua niin hyvin, koska minulla ei ole ollut niin paljon mahdollisuuksia puhua suomea”, hän sanoo täydellisellä suomella.
Todennäköistä kuitenkin on, että mahdollisuuksia suomen puhumiseen tarjoutuu jatkossa lisää.
Suomalaiset sotilaat ehtivät pitää kahvipaussin ennen seuraavaa siirtoa.
Juttua korjattu 3.5.2023 kello 15:49: Jutun avauskuvan kuvatekstistä korjattu nimi. Kuvassa esiintyy kersantti Michael Abdallah, ei luutnantti Joni Kentala.
Lue lisää: Ruotsi harjoittelee sodan varalta – eliittisotilaat kutsuttiin tositoimiin kesken harjoituksen
Lue lisää: Asiantuntija: Pohjoismaiden vakoilupaljastukset osoittavat Venäjän joutuneen ahtaalle
Lue lisää: Ruotsin Nato-polulla riittää vielä mutkia – Näistä syistä ovi ei ole vielä auennut