Ukrainan armeijan tilanne Bahmutin kaupungin kuukausia jatkuneissa taisteluissa Venäjän joukkoja vastaan alkaa näyttää hyvin epätoivoiselta, arvioi Ukrainan sotaa tarkasti seuraava asiantuntija John Helin.
”Raportit, joita saamme rintamalta, kuulostavat erittäin vaikeilta. Se yleislausunto, mikä sieltä tulee… fiilis on, että Bahmut on käytännössä jo menetetty”, Helin kertoo HS:n Ukraina-studiossa, jonka voi katsoa kokonaisuudessaan oheiselta videolta.
Helinin mukaan ukrainalaisilla on enää käytössään yksi jossain määrin suojaisa huoltoyhteys, soratien pätkä Bahmutin alueelta, ja kaupungista vetäytyminen on käymässä yhä vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi.
”Iso riski on, että kaupunkiin jää mottiin jonkin verran ukrainalaisia”, hän sanoo.
HS:n toimittaja Petteri Tuohinen ja valokuvaaja Kalle Koponen ovat vierailleet Bahmutin alueella viime päivinä. Tuohisen mukaan ukrainalaiset yrittävät ylläpitää vaikutelmaa, että voitto olisi mahdollinen myös Bahmutissa, mutta rivien välistä huokuu pelko tappiosta.
”Virallisesti ukrainalaiset haluavat uhkua voitonvarmuutta ja sanoa, että tulemme puolustamaan Bahmutia loppuun saakka. Se on ymmärrettävää, mutta pinnan alla kytee pelko siitä, että entä jos Bahmut kaatuu, niin mitä seuraavaksi”, Tuohinen kertoo.
Tuohinen ja Koponen pääsivät Bahmutin lähistöllä vierailemaan omakotitalossa, josta käsin johdettiin salaista lennokkioperaatiota venäläiskohteiden tunnistamiseksi ja tuhoamiseksi. Heille näytettiin talossa videokuvia Bahmutin kärsimistä tuhoista.
”Se, mitä näimme livekuvista, oli maailmanlopun näkymä. Ne rakennukset, joita näimme, olivat täysin tuhoutuneita. Oli suuria kenttiä, joihin oli ammuttu tykistötulella, ne olivat aivan kraatterien täyttämiä. Siellä ei yksinkertaisesti ollut enää mitään jäljellä”, Tuohinen kertoo.
Bahmutissa asui ennen sotaa noin 70 000 ihmistä, mutta nyt kaupungissa on jäljellä enää jokunen tuhat ukrainalaista.
Myös Ukrainan poliitikot ja asevoimien komentajat ovat antaneet viime päivinä melko pessimistisiä lausuntoja Bahmutin tilanteesta.
Ukrainalainen Verba kokosi alun perin maatalouden käyttöön suunniteltua lennokkia, jota käytetään Venäjän asevoimien vastaiseen tiedusteluun Bahmutin kaupungin alueella käytävien taistelujen yhteydessä.
Ukraina-studiossa kuultiin myös HS:n pääkirjoitustoimittajan Jussi Niemeläisen arvioita uutisista, joiden mukaan valkovenäläiset oppositioaktivistit olisivat onnistuneet tuhoamaan lennokeilla venäläisen Berijev A-50 -tutkavalvontakoneen Minskissä sunnuntaina.
”Vuorenvarmoja todisteita ei ole vielä nähty, mutta pidän sitä ihan mahdollisena, että niin on onnistuttu tekemään”, Niemeläinen sanoo.
Hänen mukaansa Valko-Venäjällä alkoi versoa vuonna 2020 alkaneen demokratialiikehdinnän kukistamisen yhteydessä ”partisaanien” harjoittamaa vastarinta-aktivismia. Aiemmin on nähty esimerkiksi kyberhakkereiden hyökkäyksiä presidentti Aljaksandr Lukašenkan itsevaltaista koneistoa vastaan sekä rautatieliikenteen sabotoimista.
”Kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä vuosi sitten helmikuussa, nämä ryhmät alkoivat häiritä myös Venäjän sotilasliikennettä, joka kulkee raiteilla”, kertoo Niemeläinen, jolta julkaistiin pari kuukautta sitten kirja Valko-Venäjä – Haava Euroopan sydämessä.
Venäjän suurhyökkäyksen myötä ”partisaanien” toimintaa alkoi koordinoida pääosin Puolasta käsin toimiva Bypol-ryhmä, johon kuuluu hallinnon jättäneitä entisiä syyttäjiä, poliiseja, tiedusteluväkeä ja muita ”voimaviranomaisten” virkamiehiä ja jonka jäseniä Niemeläinen on käynyt tapaamassa.
”He koordinoivat toimintaa Valko-Venäjällä, ja nyt kohteena ovat Venäjän joukkojen tai sotatarvikkeiden siirtely. Se [toiminta] on ollut ilmeisen tehokasta”, Niemeläinen sanoo.
Vaikka Valko-Venäjä on ollut melko vaitonainen partisaanien toiminnasta, maan rikoslakia muutettiin viime vuonna siten, että terrorismin yrittämisestäkin voidaan tuomita kuolemaan. Lakimuutos on Niemeläisen mukaan ”aihetodiste” huolesta, jonka partisaanit valtakoneistolle aiheuttavat.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka tapasi Kiinan johtajan Xi Jinpingin Pekingissä keskiviikkona.
Niemeläinen kommentoi myös Lukašenkan tällä viikolla tekemää Kiinan-matkaa. Hänen mukaansa länsimaissa vierailua seurataan huolestuneesti, koska Kiinan on pelätty alkavan aseistaa Venäjää tämän Ukrainan-vastaisessa sodassa.
”On huoli siitä, että tässä jo aletaan niitä asetoimituksia valmistella. Että ne voitaisiin tehdä mutkan kautta, Valko-Venäjän kautta”, Niemeläinen sanoo.
Venäjä käytti Valko-Venäjän maaperää suursotansa laukaisualustana viime vuoden helmikuussa. Se alleviivaa, kuinka tiukka ote Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla on Lukašenkasta.
”Jonkinlaiset itsenäisyyden merkit [Valko-Venäjällä] on, eikä maata ole täysin miehitetty, mutta se on hyvin vahvassa ohjauksessa ja sen liikkumatila on hyvin rajallinen”, Niemeläinen sanoo.
