24-vuotias Oleksandr Fištšuk opiskelee Harkovan ilmasota-akatemiassa.

Oleksandr Fištšukin salaisuus

Sota vaikuttaa näinkin: Homobaarit tyhjenevät ja rintamalla syntyy rakkauksia. Kun tämä juttu ilmestyy, Oleksandr Fishchuk kertoo äidilleen olevansa homo.


9.3. 2:00 | Päivitetty 9.3. 15:52

Ensirakkauden muistaa ikuisesti, vaikka ei olisikaan raskaan konekiväärin kanssa rintamalla.

Vuosi sitten ilmasotakoulun oppilas Oleksandr Fištšuk oli 23-vuotias ja vastarakastunut. Hän oli tavannut tammikuussa ensimmäisen poikaystävänsä, ja he olivat päättäneet mennä naimisiin.

Kun Venäjä helmikuun lopussa hyökkäsi, sotakorkeakoulujen oppilaat määrättiin rintamalle. Fištšuk komennettiin Harkovan sisemmälle puolustuslinjalle raskaan konekiväärin kanssa.

”Kaikki, jotka osasivat jotain, tekivät jotain”, Fištšuk sanoo. ”Se ei pelottanut, koska meidät oli koulutettu siihen. Tiesimme, miten ammutaan ja miten hoidetaan ensiapua.”

fištšuk halusi sotilaaksi jo ennen Venäjän suurhyökkäystä.

Asevelvollisuus koskee Ukrainassa alle 60-vuotiaita terveitä miehiä, joilla on korkeintaan kaksi lasta. Moni nuori mies välttelee kutsua muuttamalla kaupungista toiseen, jolloin viranomaiset eivät pysy perässä.

”En halunnut tehdä sitä, ja liityin vapaaehtoiseksi”, Fištšuk sanoo.

Fištšuk liittyi Ukrainan aluepuolustusjoukkoihin vuonna 2019. Samoihin aikoihin hän ymmärsi olevansa homo. ”Yritin tapailla tyttöjä joskus 14-vuotiaana, niin kuin muutkin pojat. Mutta ei siitä oikein tullut mitään.”

Vuoden palveluksen jälkeen Fištšuk haki ja pääsi Harkovan ilmasota-akatemiaan. Sieltä hänen on määrä valmistua lennokkioperaattoriksi vuonna 2024.

”Minua ei ole kiusattu, koska en ole ollut avoin.”

Asevoimat ovat kaikkialla konservatiivisuuden linnakkeita, jotka ylläpitävät stereotyyppisiä sukupuolirakenteita. Ja Ukraina on hyvin konservatiivinen yhteiskunta. Homoseksuaalisuus on enimmäkseen näkymättömissä.

Maassa ei ole lakia tasa-arvoisesta avioliitosta. Sodan oloissa epätasa-arvoisuus korostuu. Rintamalla kuolleen sotilaan puoliso ei voi periä tätä, jos on samaa sukupuolta. Ukrainan asevoimien LGBT-järjestö pitää tätä vakavimpana epäkohtana sotilaille.

Fištšuk sanoo, että hän on joutunut ongelmiin homoutensa vuoksi vain kahdesti.

Mutta juuri se osaltaan kertoo Ukrainan ongelmista. Homot on pakotettu marginaaliin.

”Minua ei ole kiusattu, koska en ole ollut avoin siitä, mitä olen”, Fištšuk sanoo.

Hän ei ole koskaan suudellut miestä julkisesti tai kulkenut miehen kanssa käsi kädessä kaupungilla. Eikä hän osaa kuvitella tekevänsäkään niin.

Kaikille hän ei ole vieläkään tullut kaapista.Fištšukin äiti ei tiedä poikansa homoudesta.

Joku julkaisi pilkallisen päivityksen.

toissa syksyyn mennessä Fištšuk oli kertonut homoudestaan vain sisarelleen ja muutamalle uskotulle ystävälleen. ”Sisko oli jo arvannutkin”, hän sanoo.

Sitten hän antoi haastattelun, jossa puhui homoudestaan nimettömänä. Hänen opiskelukaverinsa Harkovan ilmasotakoulussa löysivät jutun ja päättelivät sosiaalisesta mediasta, että kyse on juuri Fištšukista.

Joku julkaisi koulun yhteisessä chat-ryhmässä pilkallisen päivityksen, jossa kerrottiin, että Fištšuk on homo.

”Kahden päivän ajan se tuntui hirveältä. En käynyt ulkona ja makasin vain kotonani. Mutta nyt ajattelen, että he tekivät minulle palveluksen”, hän sanoo.

Enää Fištšukin ei tarvinnut teeskennellä.

Tapaamme Fištšukin Kiovassa, jossa hän on hoitamassa asioita siviilivaatteissa. Se on mahdollista, koska Fištšuk on ilmasotakoulun oppilas. Rintamasotilailla on hyvin vähän lomaa, vain muutamia päiviä vuodessa.

Fištšukin ensimmäinen poikaystävä oli myös sotilas, ja he tapailivat tämän kasarmilla Harkovassa.

”Serkkuni sanoi, että asevoimat ovat homoja täynnä.”

Fištšukin mukaan asevoimissa ei kiinnitetä hänen homouteensa juuri huomiota, vaikka hänen yksikössään kaikki tietävät. ”Joskus kaverit vitsailevat siitä. Mutta eivät ilkeällä tavalla, vaan niin kuin nyt kaverien kesken heitetään läppää. Se ei ole mikään iso juttu.”

Fištšuk on tavannut muutamia muitakin homosotilaita, joitakin parejakin.

Ovatko Ukrainan asevoimat siis suvaitsevaisempi kuin muu yhteiskunta?

Fištšuk naurahtaa. Ei se ehkä niinkään ole. Mutta sotilaat ovat nähneet, että homomiehet ovat samanlaisia kuin muutkin.

”Kun sota alkoi, serkkuni sanoi, että asevoimat ovat homoja täynnä. Moni pelkäsi meitä, mutta nyt siihen on totuttu. Kaikki näkevät, että taistelemme ihan samalla tavalla kuin muutkin.”

Rintamalla on jonkin verran lesbojakin. Naissotilaita vain on asevoimissa paljon vähemmän, koska naisilla palvelus on vapaaehtoista.

Ukraine­pride on oman ilmoituksensa mukaan nyt ”patrioottinen queer­järjestö”.

Sodalla on monia yllättäviä seurauksia. Esimerkiksi tämä: homobaarit suljetaan, koska kaikki miehet ovat rintamalla.

Ei sillä, että Kiova olisi mikään homomekka ollut aiemminkaan. Ennen sotaa lähes kolmen miljoonan asukkaan Kiovassa oli vain pari kolme paikkaa, jossa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt saattoivat tavata vapaasti. Nyt jäljellä on yksi, ja sekin on auki milloin kun sattuu.

Pienemmissä kaupungeissa ei homobaareja ole.

Fištšuk sanoo, että pikkupaikoilla asunnoista on joskus tehty yksityisiä kohtaamispaikkoja, ikään kuin salakapakoita. Niissä voi tavata miehiä, tanssia ja ehkä harrastaa seksiä. Kutsun voi saada puhelimella.

Ilmapiiri Ukrainassa on ollut erittäin vihamielinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Esimerkiksi Kiovan Pride-marssit peruttiin 2010-luvulla useasti uhkailujen ja väkivallan takia.

Sota on muuttanut yhteiskunnan ilmapiiriä aggressiivisemmaksi mutta myös yksituumaisemmaksi. Esimerkiksi Ukrainepride-järjestö on oman ilmoituksensa mukaan nyt ”patrioottinen queerjärjestö”.

Asenteet ovat muuttuneet nopeasti ilman sotaakin. Jopa 60 prosenttia ukrainalaisista kertoi kyselytutkimuksessa negatiivista asenteista homoseksuaalisuutta kohtaan vuonna 2016.

Viime vuonna lukema oli pudonnut 38,4 prosenttiin. Kysely tehtiin tammikuussa, siis hieman ennen suurhyökkäyksen alkamista.

Silti edelleen vain 35 prosenttia ilmoitti kannattavansa samansukupuolisten avioliittoa.

Oleksandr Fištšuk Kiovassa tammikuun lopussa.

Sodan kummallisuuksiin kuuluu sekin, että Venäjän sotapropagandassa on maalailtu Ukrainasta kuvaa turmeltuneena homojen yhteiskuntana – mitä se siis todellakaan ei ole.

Tuntuuko henkilökohtaiselta, että Venäjä hyökkää Ukrainaa vastaan myös homofobisella propagandalla?

Fištšuk ei ole ajatellut asiaa näin. ”Se on vain Venäjän yksi tapa oikeuttaa hyökkäystä Ukrainaan. Ei sitä voi ottaa millään tavalla tosissaan. Se on suunnilleen sama asia kuin se, että Putin väittää ukrainalaisia natseiksi.”

Venäjällä on levitetty Ukrainan presidentistä Volodymyr Zelenskyistä homomeemejä. Presidentti­kampanjassaan vuonna 2019 Zelenskyi ensimmäisenä korkean tason ukrainalais­poliitikkona antoi ymmärtää kannattavansa tasa-arvoista avioliittoa.

Zelenskyihin liitetyt toiveet olivat ylimitoitettuja. Zelenskyi ei ole edistänyt avioliittolakia.

Viime kesäkuussa hänelle luovutettiin 25 000 nimen adressi tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Zelenskyi uudisti lupauksensa, mutta sanoi, että sota-aikana avioliittolakia ei ole mahdollista muuttaa, koska perustuslaissa avioliitto määritellään miehen ja naisen väliseksi.

fištšukin ensimmäinen rakkaus kesti vain kesään asti. Suhde päättyi riitaisasti. Entinen poikaystävä petti, jätti ja lähetti Fištšukin ystävälle viestin, jossa hän paljasti ”millainen tämä todella oli”. Se oli se toinen kerta, kun Fištšukia on kiusattu suuntautumisensa vuoksi.

Varsin harva ukrainalainen lukee Helsingin Sanomia, joten tämä haastattelu tuskin leviää Ukrainassa kovin laajalle. Fištšuk on kuitenkin päättänyt, että haastattelun myöntäminen on hänen tapansa tulla lopullisesti kaapista. Kun tämä juttu julkaistaan, Sasha aikoo näyttää sen äidilleen ja kertoa olevansa homo.

”Luulen kyllä, että hän on jo arvannut. Hän on puhunut minulle, että rakastaa minua riippumatta siitä, millainen minä olen. Mutta en ole vielä itse kertonut hänelle, emmekä ole puhuneet asiasta suoraan.”

Juttua muokattu 9.3. klo 15.50. Korjattu Oleksandr Fištšukin nimen translitteraatioasu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat