Bàtonyterenye–Somosköújfalu–Göd
Keskellä unkarilaista peltoa on valkeista harkoista ladottu talon runko. Sen vieressä on kyltti, jossa on EU:n lippu. Kyltin mukaan tähän nousee Bàtonyterenyen kunnan yrityshautomo, jonka rakentamiseen on tarkoitus käyttää 399,67 miljoonaa forinttia eli nykykurssilla hieman yli miljoona euroa.
Lähempi tutustuminen kertoo, että tästä tuskin tulee valmista koskaan. Rakennustyömaa pukkaa pajua ja rikkaruohoa. Olemme pikkutien varressa sata kilometriä Budapestista pohjoiseen, eikä näytä siltä, että Bàtonyterenyen kunta ensimmäisenä tarvitsisi yrityshautomoa.
Kansanedustaja Ákos Hadházy tutkii työmaata ja valokuvaa yksityiskohtia. Tämä on hänen missionsa: oppositiossa oleva Hadházy on Unkarissa tullut tunnetuksi piikkinä nykyhallinnon lihassa, ahkerana Unkarin korruption paljastajana, pääministeri Viktor Orbánin hallituksen maanvaivana.
Kansanedustaja Ákos Hadházy saa ihmisiltä eri puolilta Unkaria vinkkejä valtion ja kuntien erikoisesta rahankäytöstä. Hän käy säännöllisesti kentällä tutustumassa tapauksiin.
Kerran viikossa Hadházy suuntaa retkille pääkaupunki Budapestin ulkopuolelle ja käy kohteissa, joista hän on saanut yleisöltä vinkkejä liittyen julkisen vallan epäilyttävään rahankäyttöön. Unkarissa kyse on usein myös EU:lta tulleesta rahoituksesta.
Hadházyn mukaan yrityshautomolle oli myönnetty rahoitus jo vuonna 2017, tai näin ainakin kunnanisä oli julkisuudessa kertonut. Kyltti ja sokkeli saatiin pystyyn, mutta miljoonalla eurolla olisi pitänyt saada enemmän.
Hyppäämme takaisin autoon ja suuntaamme lähelle Slovakian rajaa, kohti Somosköújfalun kylää. Sieltä Hadházy on saanut vihjeen kunnan rahankäytöstä, jonka suuruus epäilyttää häntä.
Ákos Hadházy kierroksellaan. Autonkuljettaja vie häntä yleisövihjeiden perusteella tietoon tulleisiin kohteisiin, ja hän itse pitää toimistoaan etupenkillä.
Tiirailemme paikallisen ja kuulemma vähällä käytöllä olevan kulttuuritalon sisään ja tarkastelemme kirkon viereen tehtyä muistomerkkiä. Niihin on käytetty Hadházyn tietojen mukaan 260 miljoonaa forinttia eli noin 690 000 euroa.
Rinteeseen on kivistä ladottu Unkarin rajat sellaisina kuin monet yhä haikailevat, eli ilman ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä massiivisia alueluovutuksia. Tämäkin kylä meni ensin Slovakialle, mutta palautettiin sittemmin Unkarille.
Somosköújfalun kylän kulttuuritalo.
Somosköújfalun kylän muistomerkki näyttää Unkarin suuruutensa päivinä, ennen ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä aluemenetyksiä.
Ákos Hadházy näyttää puhelimestaan kuvaa muistomerkin vihkimistilaisuudesta.
Ohikulkeva kylän asukas Zoltán Kozma kertoo, että kesäisin kivien reunaama Unkari istutetaan täyteen kukkia. Hän puistelee päätään, kun kuulee Hadházyltä, paljonko kaikki maksoi.
Zoltán Kozma asuu Somosköújfalussa. Kunnassa on pantu merkille, että uusi kulttuuritalo on vähällä käytöllä.
Kulttuuritaloon ja muistomerkkiin ei ole käytetty Hadházyn tietojen mukaan EU-tukirahaa, vaan ihan unkarilaista budjettirahaa. Hadházy silmäilee kylätietä reunustavia vaatimattomia taloja ja sanoo, että täällä olisi ollut parempiakin kohteita.
Naapurista ilmestyy valkotukkainen nainen katsomaan, millä asialla vieraat ovat. Manci-tädiksi esittäytyvä nainen kutsuu meidät sisään isoisoisänsä rakentamaan taloon. Hän kertoo pitävänsä nykyhallituksesta:
”Jumala heitä siunatkoon, he antavat paljon apua maaseudulle. Eivätkä he halua viedä Unkaria sotaan, mikä on hyvä juttu.”
””Mikä lie syy, että meitä kiusataan.”
Manciksi esittäytyvä vanha rouva on asunut Somosköújfalussa 82 vuotta. Hänellä ei ole pahaa sanaa Unkarin nykyisistä vallanpitäjistä. ”Jumala heitä siunatkoon.”
Manci seuraa uutisia ja tietää hyvin, että Euroopan unioni on kovistellut Unkaria maan EU-rahojen käytöstä.
”Unkari maksaa jäsenmaksunsa, mutta he eivät anna meille rahaa. Mikä lie syy, että meitä kiusataan.”
Paluumatkalla Budapestiin käväisemme vielä Gödissa, josta kuoppaisen tien päästä löytyy yrityshautomoa valmiimman näköinen betonirakennus. Tontti on eristetty aidoin eikä lähelle pääse, mutta kauempaakin näkee, että ikkuna-aukot on peitetty vanerein. Vieressä on laaja muuntajakenttä, ja järeät voimalinjat halkovat taivasta.
Gödin keskeneräistä serverikeskusta vartioidaan edelleen.
Tästä piti tulla serverikeskus, jonne olisi säilötty kaikki Unkarin valtionhallinnon data. Peruskivi muurattiin vuonna 2016.
EU antoi hankkeeseen tukea 16 miljardia forinttia eli 42 miljoonaa euroa, joka Hadházyn mukaan pääosin päätyi rakennustöistä vastanneen oligarkki Lörinc Mézsárosin yhtiölle. Myös Unkarin valtio tuki hanketta summilla, joiden suuruutta Hadhazy on yrittänyt tuloksetta kaivaa.
Lörinc Mézsárosin nimeen törmää Unkarissa usein. Hän on pääministeri Orbánin lapsuudenystävä, joka on tehnyt häikäisevän luokkanousun kaasuasentajasta Unkarin rikkaimpien ihmisten joukkoon.
Hänen yritysryppääseensä kuuluu muun muassa rakennus-, energia-, matkailu- ja media-alan yrityksiä. Ne ovat usein mukana julkisissa kilpailutuksissa eli urakoissa ja töissä, joissa käytetään valtion, kuntien ja EU:n rahaa.
”Orbánin valtakaudella Unkarin sijoitus korruptiolistauksissa on tasaisesti pudonnut.
Hadházy ei tutki tapauksia, mutta hän kaivaa niitä esiin ja haastaa Orbánin hallitusta ja sen ympärille rakentunutta verkostoa.
Ongelma on, että Hadházyn ja unkarilaisten tutkivien toimittajien paljastukset vallanpitäjien toimintatavoista ovat harvoin johtaneet seurauksiin.
Saman kohtalon on kokenut myös Euroopan petostentorjuntavirasto Olaf, joka tutkii EU-budjettiin liittyviä petoksia. Vuosien 2017–2021 välisenä aikana Olaf löysi omissa tutkinnoissaan väärinkäytöksiä Unkarissa ja pyysi unkarilaisviranomaisia ottamaan tutkintaan 18 tapausta. Niistä kuutta lopulta tutkittiin ja vain neljästä nostettiin syytteet.
Transparency International -järjestön tuoreen listauksen mukaan Unkari on EU-jäsenmaiden korruptoitunein maa ja maailmantilastossa sijalla 77, samalla tasolla kuin esimerkiksi Burkina Faso ja Vietnam. Viktor Orbánin valtakaudella maan sijoitus on tasaisesti pudonnut.
Hadházyn vanavedessä unkarilaispelloilla rämpiminen antaa häivähdyksen siitä, miten täällä esimerkiksi on toimittu: veronmaksajien rahoilla ja EU-rahoilla ei ole syntynyt sitä, mitä luvattiin. Unkarilainen ajatushautomo CRCB nimittää tällaisia projekteja ”valkoisiksi elefanteiksi”.
Unkarin Transparency Internationalin johtaja József Péter Martin sanoo korruptiota olleen Unkarissa aina, mutta Orbánin kaudella vuodesta 2010 alkaen sen luonne muuttui.
”Viranomaiset ja virastot toimivat hallituksen työkaluina.
Unkarin Transparencyn toimitusjohtaja József Péter Martin sanoo Unkarin alimpien oikeusasteiden olevan yhä melko itsenäisiä, vaikka hallitus kohdistaa niihin kovaa painetta.
”Korruptiosta tuli erittäin keskittynyttä ja institutionalisoitunutta. Siitä tuli systeemin osa. Missään muualla EU:ssa ei ole samanlaista ylhäältä alas menevää, keskittynyttä rakennetta.”
Martin nimittää sitä ”valtionkaappaukseksi”. Valtion viranomaiset ja virastot eivät ole itsenäisiä ja riippumattomia, vaan ne toimivat hallituksen työkaluina. Niiden johtajanpaikat on vähitellen miehitetty nykyhallinnon tukimiehillä ja -naisilla.
Martinin mukaan valtionkaappaus on iso korruptioriski esimerkiksi siksi, että systeemin osaksi kaapattu syyttäjälaitos ei ole nostanut syytteitä eikä edes aloittanut tutkintaa korruptiotapauksista, joissa on ollut mukana hallituksen läheisiä tahoja.
Ákos Hadházyn mukaan EU:ssa ei näköjään tajuttu, miten nopeasti yksittäinen maa pystyy tuhoamaan EU-rahanjaon asianmukaisen valvonnan.
”Kukaan ei ilmeisesti ollut ottanut huomioon, että jossakin maassa valtakunnansyyttäjä voisi olla pääministerin ylin ystävä ja käydä hänen kanssaan jalkapallo-otteluissa”, Hadházy sanoo tarkoittaen Péter Poltia.
Polt nimitettiin vuonna 2019 uudelle kahdeksanvuotiselle kaudelle Unkarin syyttäjälaitoksen johtoon. Aiemmalla kaudella hän ei esimerkiksi ottanut tutkintaan Orbánin vävyn Istvan Tiborczin valaistusurakoihin liittyviä epäselvyyksiä, vaikka Olaf siihen kehotti.
ValtionKaappauksen ansiosta on mahdollista rakentaa kanavia, joita pitkin julkista rahaa pystyy ohjaamaan hallituksen lähipiirille ja kaikenlaisille konnille.
”Julkiset hankinnat ovat Unkarissa yksi korruption keskeisin osa”, Martin sanoo.
Julkiset hankinnat tarkoittavat sitä, että kunnat ja valtio ostavat tavaroita, palveluita ja rakennusurakoita. Niissä on kyse isoista rahoista kaikissa EU-maissa. Unkarissa julkisten hankintojen arvo viime vuonna oli yli 12 miljardia euroa.
””Isoissa projekteissa mukana ovat vain oligarkit.”
Koska ostot tehdään veronmaksajien rahoilla, ne pitää EU-sääntöjen mukaan kilpailuttaa. Tarjouksia pitää pyytää useilta tahoilta, ja ostajan on kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti.
Unkarissa systeemi on toiminut niin, että tarjouskilpailuita on räätälöity suosimaan hallitusta lähellä olevia tarjoajia. EU-komission mukaan 39 prosenttia isoista kilpailutuksista oli sellaisia, joihin tuli vain yksi tarjous.
Kilpailutuksen ehdot on voitu myös muokata niin, että käytännössä ne suosivat yhtä tarjoajaa. Tai sitten mukana on tarjoajia, jotka osallistuvat vain näön vuoksi.
Hallitus on myös usein jättänyt kilpailutukset tekemättä vedoten esimerkiksi aikoinaan koronapandemiaan ja myöhemmin kansalliseen turvallisuuteen. Viime vuonna hallitus myönsi ilman kilpailutusta Unkarin moottoriteiden operoinnin ja kunnossapidon 35 vuodeksi konsortiolle, jonka taustavoimiin kuuluvat muun muassa Lörinc Mészáros ja Unkarin ulkoministerin Péter Szijjártón purjehduskaveri Lázsló Szíjj.
Kentällä kiertävän Ákos Hadházyn mukaan monet yritykset tietävät jo, ettei tarjouskilpailuihin kannata laittaa aikaa ja vaivaa, kun hallitus kuitenkin päättää voittajan.
”Isoissa projekteissa mukana ovat vain oligarkit.”
Unkari on EU:ssa nettosaaja eli se saa enemmän varoja yhteisestä EU-budjetista kuin maksaa sinne. Komissio ei enää laske jäsenvaltioiden nettomaksutilannetta, mutta Suomen valtiovarainministeriön mukaan Unkari sai toissa vuonna EU:lta lähes kuusi miljardia euroa ja maksoi budjettiin 1,6 miljardia euroa.
Nyt osa Unkarin EU-rahoista on vaarassa korruption takia. EU-komissio käyttää Unkarissa ensi kertaa niin sanottua ehdollisuusmekanismia eli uhkaa jäädyttää osan Unkarin saamasta koheesiorahoituksesta. Se on rahaa, jota suunnataan maan heikoimmin pärjääville alueille.
”Oikeusministeri Judit Varga sanoo, että ehdollisuusmekanismia käytetään ”kiristykseen”.
Jäsenmaat päättivät joulukuussa, että Unkarin koheesiorahoista leikataan 6,3 miljardia euroa vuoteen 2027 ulottuvalla budjettikaudella.
Unkarille ei myönnetä niitä eikä myöskään kesällä 2020 päätettyjä 5,8 miljardin euron elvytysrahoja, ellei Unkari laita toimeen kaikkiaan 27:ää uudistusta. Korruption vastaista työtä on tehostettava merkittävästi, ja oikeuslaitoksen riippumattomuus turvattava.
Lue lisää: EU-maat sopuun Unkarin budjettirahojen leikkauksesta, myös tuki Ukrainalle varmistui
Unkarin oikeusministeri Judit Varga sanoo, että ehdollisuusmekanismia käytetään ”kiristykseen”. Hänen mielestään oikeusvaltioperiaate on politisoitunut ja sillä mätkitään tiettyjä maita. Varga nimeää yhdeksi päätekijäksi EU-parlamentin ja sen ”liberaalin valtavirran”, joka on painostanut komissiota toimimaan.
Judit Varga on ollut Unkarin oikeusministeri vuodesta 2019. ”Koko ajan on oltava puolustuskannalla”, hän sanoo Unkarin suhteesta EU:hun.
Unkari ei ole kainostellut käyttää EU:ssa hyväkseen sitä, että jäsenmaiden on hyväksyttävä esimerkiksi Venäjän-vastaiset pakotteet yksimielisesti. Se on hangotellut usein vastaan ja viivytti viime vuoden lopussa muun muassa Ukrainalle annettavaa tukea.
”Ukrainan sota oli EU:n asenteissa selvä käännekohta.
Näin Unkari yrittää itse kiristää – mutta taktiikka on kääntynyt yhä pahemmin sitä vastaan.
Transparencyn Martinin mukaan Ukrainan sota oli EU:n asenteissa selvä käännekohta. Unkaria ja Orbánia oli siedetty vuosien ajan, mutta maan selkeä Venäjä-mielisyys katkaisi kärsivällisyyden.
Toinen syy oli hallituksen vaihdos Saksassa. Unkarissa on useita Saksan autoteollisuuden kokoonpanotehtaita, ja Martinin mukaan entinen liittokansleri Angela Merkel suojeli Saksan bisnesintressejä Unkarissa eikä halunnut kajota oikeusvaltiopuutteisiin.
Taantumassa horjuvalle Unkarille EU-budjettirahojen ja elvytysvarojen menetys olisi kova isku. Ne ovat yhteensä melkein kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain.
Rahalla on ollut ihmeellinen vaikutus: Unkari on ryhtynyt töihin, pitkin hampain. Takarajana on tämän maaliskuun loppu.
Vargan mukaan ehdollisuusmekanismin hyvä puoli on se, että komission oli pakko laittaa paperille tarkasti, mitä Unkarissa pitää korjata.
”Siihen mennessä olimme kuulleet vain, että olemme musta lammas ja epädemokraattinen ynnä muuta. Mutta ehdollisuusmekanismin on oltava perusteltu ja yhteydessä konkreettisiin budjettirikkomuksiin. Kun asiat oli pantu paperille, saatoimme aloittaa varsin hyvät ja rakentavat keskustelut komission kanssa”, Varga sanoo.
Vargan mukaan komission uudistusehdotusten joukossa on tarpeettomia ja järjettömiä vaatimuksia. Hänen mukaansa komissiolle ei esimerkiksi kelvannut Unkarin tapa kysyä poliitikkojen sidonnaisuuksista, vaikka käytetty menetelmä oli sama kuin EU-parlamentissa.
””Odotan reilua kohtelua.”
”Me uskomme, että Unkarista tulee näiden toimien ansiosta yksi parhaimmista EU-maista ja yksi edelläkävijöistä siinä, miten korruptiota vastaan taistellaan tehokkaasti”, Varga sanoo.
”On hieman surullista, että meidän pitää näin kovaa taistella rahoituksesta, kun muilta mailta ei vaadita samaa yksityiskohtaisuutta. Unkari on tasaveroinen jäsenmaa, ja meillä on samat oikeudet kuin muillakin. Odotan reilua kohtelua.”
Transparencyn József Péter Martinin mukaan EU:n ehdollisuusmekanismi voi olla viimein väline, jolla EU pystyy painostamaan Unkaria. Monet oppositiossa ovat arvioineet, että Orbán ei muuta tapojaan, mutta Martin on selvästi optimistisempi ja uskoo painostuksen tehoavan.
Transparency on itse muutaman muun kansalaisjärjestön kanssa mukana korruptionvastaisessa työryhmässä, joka on osa EU:n vaatimaa ja hallituksen perustamaa ”integriteettiviranomaista”. Martinin mukaan ryhmän pitää oikeasti saada vaikutusvaltaa, tai kansalaisjärjestöt eivät suostu sen julkisivuksi.
Mielipidemittauksissa unkarilaiset kyllä tunnistavat maan korruption, mutta samojen mittausten mukaan he sietävät sitä liiankin hyvin, Martin sanoo. Hän arvioi yhdeksi syyksi poliittisen apatian ja ihmisten alistumisen siihen, etteivät he kuitenkaan asialle mitään mahda.
”Korruptiota on ollut Unkarissa pitkään”, Martin sanoo.
”Ongelma on siinä, että EU on auttamatta myöhässä. Jos EU olisi toiminut viisikin vuotta sitten, koko tilanne olisi nyt toinen, mutta korruptio on jo ehtinyt päästä osaksi järjestelmää.”
Oikaisu 8.3.2023 kello 15.35: Unkari on Transparency Internationalin maailmanlaajuisessa korruptiolistauksessa sijalla 77, ei sijalla 42 kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.
