Venäjä on viime päivinä syyttänyt Ukrainaa useista Venäjän maaperälle tehdyistä iskuista tai niiden yrityksistä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan iskuja ovat tehneet ukrainalaiset ”terroristit” ja sabotöörit”.
Yhden iskun väitetään tapahtuneen aiemmin tällä viikolla lähellä Moskovaa, toisen torstaina Brjanskin alueella. Moskovan lähellä raportoitiin lennokkihyökkäyksestä ja Brjanskin alueella aseellisen ryhmän tulituksesta.
Lue lisää: Venäjä syyttää Ukrainaa useista lennokki-iskuista, Ukraina kiistää
Lisäksi tiistaina Pietarin ilmatila suljettiin epämääräisen ”tuntemattoman lentävän esineen vuoksi”. Myöhemmin Venäjä kertoi, että ilmatila suljettiin sotaharjoitusten vuoksi.
Väitetyt iskut ovat herättäneet kysymyksiä siitä, liittyvätkö tapahtumat toisiinsa, kuka niiden takana on ja mikä on Venäjän retoriikan tarkoituksena.
Aleksanteri-instituutin professori Vladimir Gelman kommentoi tapahtumien mahdollista yhteyttä toisiinsa varovaisesti.
Aleksanteri-instituutin professori Vladimir Gelman
”Ne voivat olla [yhteydessä toisiinsa], mutta sitä on vaikeaa sanoa sataprosenttisen varmasti”, sanoo professori.
Paljon on epäselvää, ja iskuja tehneet ryhmät ovat voineet toimia myös itsenäisesti, Gelman sanoo.
”On hyvin vaikeaa sanoa, missä määrin nämä iskut ovat kytköksissä Ukrainan joukkoihin.”
Iskut Venäjän alueelle kasvattavat uhkakuvia maan sisällä, mutta sitä, missä määrin Venäjä käyttäisi tätä poliittisiin tarkoitusperiinsä, on Gelmanin mukaan on myös vaikea sanoa.
”Mutta tietysti, jos tavallisten ihmisten kokema epävarmuus kasvaa, kaikki voi muuttua.”
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Margarita Zavadskayan mukaan Venäjä voisi terrorismisyytösten nojalla perustella maan sisäisen kontrollin lisäämistä.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Margarita Zavadskaya
”Putin voisi laajentaa Venäjän sisällä käytettävien hyväksyttävien toimien skaalaa kutsumalla sotaa sodaksi jossain vaiheessa”, Zavadskaya pohdiskelee.
Se ei kuitenkaan hänestä ole todennäköisin vaihtoehto.
”Jos ihmiset tuntevat todella olevansa vaarassa, alkavat viranomaiset menettää oikeutustaan. Se on hankalaa tasapainottelua”, tutkija sanoo.
”Ensimmäinen asia, mikä meidän pitää ymmärtää Venäjän strategiasta, on se, ettei sillä ole Ukrainassa strategiaa.”
Venäjä yrittää tunnustella tilannetta ja toimii reagoiden muuttuviin tilanteisiin. Tämä on Zavadskayasta huono uutinen.
”He eivät tiedä, mikä heidän lopullinen tavoitteensa on. Nyt todistamme oikeastaan melko epäkoordinoitua improvisointia.”
Zavadskayan mielestä Venäjä on viestinnällisesti vaikeassa tilanteessa.
”Uskon, että Kreml yrittää ratkaista tilanteen niin, että se näyttäisi edelleen hyvältä venäläisten silmissä.”
Venäjän intresseissä olisi nyt enemmänkin vähätellä kuin suurennella mahdollisia iskuja, Zavadskaya sanoo. Sille ihanteellista olisi esittää, että Venäjän alueella on rauhallista eikä mitään ikävää tapahdu.
Nyt Venäjä joutuu reagoimaan tapahtumiin ja kehystämään ne uudestaan.
”Uskon, että tässä tilanteessa Venäjää kiinnostaa piilotella tietoa mahdollisimman paljon. Mutta jos tapahtumaa on mahdotonta jättää huomiotta – jos on liikaa silminnäkijöitä ja ihmiset alkavat kysellä, ovatko he turvassa – silloin Kremlin täytyy reagoida.”
Tutkija Zavadskaya uskoo, että Venäjä ei tarkoituksella puhu ukrainalaisten, vaan ”ukrainalaisterroristien” tekemistä iskuista. Ukraina on esitetty heikkona: Venäjän joukkojen oli vuosi sitten tarkoitus saada maa haltuunsa helposti ja nopeasti.
Tässä tapauksessa Kreml joutuu miettimään, mitä tahoa sen kannattaisi syyttää tapahtumista: ukrainalaisia, Ukrainan puolella taistelevia venäläisjoukkoja vai vaikka fasisteja. Zavadskaya ei usko, että Kremlillä olisi haluja liioitella vaaraa, päinvastoin.
Zavadskaya uskoo, että Ukrainalla olisi kyvykkyyttä tehdä Venäjälle nopeita, yksittäisiä iskuja, jotka eivät vaadi paljon koordinointia.
Kreml olisi kuitenkin pulassa, jos se myöntäisi Ukrainan pystyvän tällaisiin iskuihin.
”Ukraina esitetään edelleen konfliktin heikkona osapuolena, ja se on hyvin tärkeää.”
