Kun venäjänkielinen media Virossa tai maailmalla kaipaa tulkkia Viron poliittisille käänteille, kääntyvät he usein Peeter Taimin puoleen.
Taim on tallinnalaisen tanssikoulun johtaja, mutta taustalla on myös yliopistotutkinto politiikan tutkimuksesta. Lisäksi hän kertoo omin sanoin olevansa valtaväestöön sulautunut venäläinen.
Peeter Taim
”Äitini on venäläinen, isäni on venäläinen, minä olen sataprosenttisen venäläinen. Mutta olen käynyt virolaiset päiväkodit ja koulut, vaihtanut nimeni vironkieliseksi ja sulautunut osaksi tätä yhteiskuntaa”, Taim selittää taustaansa.
Asema kahden kulttuurin välisenä tulkkina tarjoaa Taimille näköalapaikan tämän hetken kuumiin kysymyksiin. Päivä Viron vaalien jälkeen Taimia onkin taas haastateltu niin Azerbaidžanin, Latvian, Ukrainan kuin Yhdysvaltain rahoittaman venäjänkielisen Voice of Americankin uutisiin.
Nyt hänellä on erittäin painavaa asiaa Viron vaaleista ja venäjänkielisestä vähemmistöstä Virossa.
”Viron poliittisten puolueiden on otettava näiden vaalien lähettämä signaali tosissaan. Muuten käsillä on vakava uhka kansalliselle turvallisuudelle”, Taim sanoo.
Taim ei ole yksin huoliensa kanssa, vaan samaa viestiä ovat esittäneet myös virolaiset toimittajat kolumneissaan ja haastatteluissaan. Maanantai-iltana vaalit voittanut Kaja Kallas totesi ERR:n haastattelussa, että Itä-Virumaalta kantautuvat uutiset ovat huolenaihe, jonka ratkaisemista puolueiden täytyy miettiä yhdessä.
Noin neljäsosa Viron väestöstä on venäjänkielisiä. Kyse ei ole yhtenäisestä ryhmästä, vaan joukkoon kuuluu niin Venäjän kansalaisia, venäjää äidinkielenään puhuvia Viron kansalaisia kuin myös muiden entisten neuvostomaiden kansalaisia, jotka puhuvat venäjää.
”Yhteistä heille on se, että he ovat venäjänkielisen propagandan ulottuvilla”, Taim sanoo.
Joukkoon mahtuu myös monenlaisia poliittisia näkemyksiä. Olisi väärin sanoa, että kaikki venäjänkieliset tukevat ja ymmärtävät Venäjää.
Tarkempi analyysi venäjänkielisten äänestyskäyttäytymisestä näissä vaaleissa vaatisi kunnollisia tutkimuksia ja kyselyitä. Jotakin kuitenkin on pääteltävissä juuri käytyjen parlamenttivaalien äänestystuloksista, Taim kertoo.
Ensinnäkin Itä-Virumaalla äänestysprosentti oli maan alhaisin, sillä vain 53 prosenttia asukkaista kävi äänestämässä.
Itä-Virumaa on ainoa Viron maakunnista, missä virolaiset ovat vähemmistönä. Valtaosa maakunnan asukkaista on joko venäläisiä tai venäjänkielisiä.
Alueella on myös Viron korkein työttömyysaste. Itä-Virumaalla on perinteisesti tehty töitä teollisuuden ja öljyliuskeen eli palavankiven parissa.
Tavallisesti Itä-Virumaalla on äänestetty keskustapuoluetta. Vielä pari vaalikautta sitten keskusta sai äänistä noin 75–80 prosenttia.
Keskustapuolue on perinteisesti ollut venäjänkielisten suosima, mutta puolueen kannatus on vähentynyt viime vuosien aikana. Uusimmissa vaaleissa puolue kärsi varsinaisen rökäletappion, kun se menetti kymmenen paikkaa parlamentissa.
Entisen pääministerin Jüri Rataksen johtama keskustapuolue ei menestynyt viime viikonlopun parlamenttivaaleissa.
”Venäjänkieliset ovat hämmentyneitä, ja siksi he jättivät äänestämättä”, Taim sanoo.
Hämmennys johtuu siitä, kuinka venäjänkielisiin suhtaudutaan ympäri Eurooppaa. Taim kertoo, että venäjänkieliset ovat nyt hissukseen, koska viha kaikenlaista venäläisyyttä kohtaan on tällä hetkellä niin suurta. Se saa venäjänkieliset vetäytymään. Mielipiteitä ei ilmaista, kieltä ei juuri puhuta julkisilla paikoilla.
”Venäjää tukevat venäjänkieliset uskovat, että länsi ja Ukraina aloittivat sodan, ja samalla he kohtaavat paljon vihaa. Se on heidän näkökulmastaan aika sekopäistä”, Taim sanoo.
Toinen, huolestuttavampi signaali Taimin mukaan on se, että Itä-Virumaalla ääniä keräsi kaksi Venäjä-mielistä tahoa.
Mihhail Stalnuhhin sai parlamenttivaaleissa 4 577 ääntä.
Eniten yksittäisiä ääniä Itä-Virumaalla nimittäin sai Mihhail Stalnuhhin, joka sai 4 577 ääntä. Aiemmin keskustapuoluetta edustanut Stalnuhhin on ollut pitkään suosittu poliitikko maakunnassa.
Stalnuhhin kritisoi viime vuonna päätöstä poistaa neuvostoaikaisia muistomerkkejä Narvasta ja kutsui Viron hallitusta natseiksi sekä pääministeri Kaja Kallasta fasistiksi. Sen jälkeen Stalnuhhin sai kenkää keskustapuolueesta ja hän pyrki parlamenttiin sitoutumattomana.
Toiseksi eniten ääniä alueella sai niin ikään keskustapuolueesta kenkää saanut avoimen Kreml-myönteinen Aivo Peterson, joka sai 3 960 ääntä. Petersonin johtama Koos-liike yhdisti voimat sosialistisen Viron yhdistyneen vasemmistopuolueen kanssa.
Aivo Petersonin vaalimainos.
Peterson oli juuri ennen vaaleja käymässä Donetskissa ja Moskovassa. Hänen vaalisanomanaan oli muun muassa Ukrainan tukemisen lopettaminen, puolustusrahoituksen alentaminen ja Venäjän-vastaisten pakotteiden purkaminen.
”Peterson ja Stalnuhhin saivat pöyristyttävän paljon ääniä, mutta he eivät saaneet parlamenttipaikkoja Viron monimutkaisen vaalijärjestelmän takia”, Taim sanoo.
”Se, että maassamme on noin kymmenentuhatta ihmistä, jotka haluavat tukea Venäjän hyökkäyssotaa kannattavia tahoja, on mielestäni erittäin huolestuttavaa.”
Taim korostaa, että äänestyskäyttäytymisessä on alueellisia eroja.
Esimerkiksi Tallinnassa radikaalit tahot eivät juurikaan keränneet ääniä, vaan venäjänkieliset äänestäjät kokoontuivat muun muassa keskustapuolueen suositun poliitikon, Tallinnan pormestarin Mihhail Kõlvartin, taakse.
”Kõlvartikaan ei kuitenkaan pysty keräämään samaa suosiota, joka Edgar Savisaarella oli. Luulen, että keskustapuolueella tulee olemaan valtavia vaikeuksia saada takaisin venäjänkieliset äänestäjät.”
Savisaar oli uudelleenitsenäistyneen Viron ensimmäinen pääministeri ja keskustapuolueen perustaja. Hän toimi puolueen puheenjohtajana vuoteen 2016 asti. Kiistelty poliitikko piti usein venäläisvähemmistön puolia. Savisaar kuoli joulukuussa 2022.
Tallinnan pormestari Mihhail Kõlvart menestyi parlamenttivaaleissa hyvin.
Seurauksena on, että venäjänkieliset saattavat kokea, ettei heitä edusta kukaan virolaisessa politiikassa. Se on omiaan tukemaan rinnakkaisyhteiskunnan syntymistä.
Taimin mukaan Viron poliitikkojen tulisi nyt aloittaa kunnollinen dialogi maan venäjänkielisten kanssa, jotta tie aitoa integraatiota kohti avautuisi.
”Minun mielestäni ainoa tie on se, että kaikki oppivat viron kielen ja tulevat osaksi Viron yhteiskuntaa.”
Kallaksen edellinen hallitus määräsi jo, että venäjänkieliset koulut Virossa lakkautetaan ja kaikki opetus muutetaan vironkieliseksi. Tehtävä on vaikea, sillä Virossa ei ole tarpeeksi opettajia muutokseen.
Taimin mukaan monien venäjänkielisten on vaikea ymmärtää päätöstä. Se on myös yksi syy siihen, miksi keskustapuolue menetti ääniä. Keskusta oli luvannut säilyttää venäjänkieliset koulut ja epäonnistui lupauksessaan.
Virolaiset poliitikot ovat myös puhuneet mahdollisuudesta viedä äänioikeus paikallisvaaleissa muilta kuin Viron kansalaisilta. Toistaiseksi oikeuskansleri on kuitenkin kumonnut ehdotuksen perustuslain vastaisena.
