Tukholma
Vastuu on nyt Natolla, sanoo Ruotsin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Peter Hultqvist.
”Suomi ja Ruotsi ovat tehneet kaiken, mitä meiltä voi vaatia. Nato on julistanut avoimien ovien politiikkaa, ja heidän on nyt näytettävä, että se on voimassa”, Hultqvist sanoo HS:n haastattelussa.
Tällä viikolla Ruotsin ja Suomen Nato-neuvotteluissa on kiireinen viikko.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vierailee tiistaina ja keskiviikkona Ruotsissa. Tiistaina maassa vierailee myös unkarilainen delegaatio, joka jatkaa keskiviikkona päiväksi Suomeen. Torstaina Suomi ja Ruotsi myös neuvottelevat Nato-jäsenyydestä Brysselissä Turkin kanssa.
Kaikki muut Nato-maat ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden paitsi Unkari ja Turkki.
Hultqvist tapasi tiistaina unkarilaisia kollegoitaan, mutta ei lähtenyt haastattelussa ennakoimaan keskustelujen sisältöä. Unkarin parlamentista on tullut sekä myönteisiä että kielteisiä signaaleita Ruotsin ja Suomen ratifiointien suhteen.
Monet asiantuntijat uskovat, että Unkari pyrkii Turkin tapaan lypsämään Suomelta ja Ruotsilta palveluksia vastineeksi ratifioinneista.
Peter Hultqvist, tuleeko Unkarikin asettamaan Ruotsille nyt vaatimuksia?
”En tiedä. Se jää nähtäväksi.”
Tiistaina Unkarin valtuuskunta kertoi tukevansa Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Suomen ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) esiintyi Peter Hultqvistin kanssa turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä paneelissa maanantai-iltana Tukholmassa.
Ruotsissa vieraili äskettäin myös turkkilaisten poliitikkojen delegaatio, jota johti maan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Akif Cagatay Kilic.
Kilic on Turkissa merkittävä poliitikko, joka on työskennellyt muun muassa presidentin neuvonantajana. Ruotsalaislehti Dagens Nyheterin haastattelussa hän arvosteli Ruotsia ”väärästä asenteesta”.
Kilicin mukaan väärä asenne on se, että Ruotsi vetoaa sananvapauteen, kun Turkin suurlähetystön edessä poltetaan Koraani.
”Se oli hyökkäys meidän identiteettiämme kohtaan”, hän sanoi haastattelussa.
Ruotsin poliisi on toistaiseksi kieltänyt Koraanin polttamisen julkisella paikalla, mutta voi olla, että kielto perutaan oikeusistuimessa. Se voisi asettaa Ruotsin Nato-prosessin jälleen hankalampaan tilanteeseen.
Kehuja Kilic antaa siitä, että Ruotsi on luvannut taas viedä aseita Turkkiin ja siitä, että Ruotsi on säätämässä uusia terrorilakeja, jotka kieltäisivät terrorijärjestöön kuulumisen.
Terrorilakia Kilic kehuu, mutta vaatii, että lait eivät jää käyttämättä.
”On eri asia tehdä jotain paperilla kuin oikeasti tehdä toimenpiteitä”, hän sanoi DN:n haastattelussa.
Kilicin mukaan Ruotsi ei ole vielä täyttänyt osuuttaan Ruotsin, Suomen ja Turkin välisestä yhteisymmärrysasiakirjasta. Kilicin mukaan Ruotsin ja Turkin suhteet ovat nyt huonommat kuin esimerkiksi viime joulukuussa, jolloin Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström vieraili Turkissa.
Suomi, Ruotsi ja Nato ovat kuitenkin sitä mieltä, että Suomi ja Ruotsi ovat täyttäneet kaikki asiakirjassa vaaditut ehdot.
Sitä mieltä on myös Peter Hultqvist.
Miksi Turkki on sitten eri mieltä?
”Fakta on, että kukaan ei voi sanoa, ettemmekö täyttäisi Naton peruskirjan ehtoja. Tämä sivusopimus [yhteisymmärrysasiakirja] käsittelee ihan muita asioita, ja me olemme täyttäneet kaikki ne vaatimukset.”
Onko Ruotsi luvannut Turkille jotain, mitä ei ole kirjoitettu yhteisymmärrysasiakirjaan?
”Ei minun tietääkseni. Me olemme täyttäneet kaiken, mitä sopimuksessa on.”
Turkin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja antoi ymmärtää, että Turkki vaatii Ruotsin myös toteuttavan uusia terrorilakeja. Mitä mieltä olet siitä?
”Me teemme lainsäädännön, joka on sitten voimassa. Kyse on siitä, miten Ruotsi näkee oikeudenkäyttönsä, perustuslakinsa. Me olemme oikeusvaltio.”
Sosiaalidemokraatti Peter Hultqvist on puolustusvaliokunnan puheenjohtajana keskeisessä roolissa Ruotsin Nato-prosessissa.
Hän on myös pitkäaikainen puolustusministeri (ministerinä 2014–2022), jonka aikana Suomi ja Ruotsi ryhtyivät toden teolla syventämään puolustusyhteistyötään ja hakivat lopulta Nato-jäsenyyttä yhdessä.
Lue lisää: Ruotsi ajoi armeijansa alas, säikähti ja katsoi Suomeen
Peter Hultqvist kertoo, että yhteistyö uuden puolustusministerin, kokoomuksen Pål Jonsonin kanssa sujuu hyvin. ”Tapaamme tasaisesti ja puhumme puhelimessa.”
Hultqvist pitää tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi myös liittyisivät Natoon yhtä aikaa, vaikka myöntää, että se ei välttämättä onnistu.
Tärkeää on Hultqvistin mukaan kuitenkin se, että ”Suomi ja Ruotsi kaikilla mahdollisilla tavoilla signaloivat, että haluavat kulkea yhdessä”.
”On tärkeää sanoa ääneen, että me haluamme tehdä tämän yhdessä. Jos jäsenyyksille tulee pitkä väli, se synnyttää problematiikkaa puolustusyhteistyön osalta. Siitä ei tule niin rationaalista ja loogista kuin muuten tulisi. Sitten se pitäisi ratkoa muita väyliä pitkin, mutta en halua spekuloida sitä etukäteen. Nyt tavoite on mennä yhdessä.”
Lue lisää: Ruotsin puolustusministeri kertoo päivästä, jona hänen Nato-kantansa muuttui
Hultqvistin mukaan siitä ei pääse yli eikä ympäri, että Suomi ja Ruotsi kuuluvat yhteen maantieteellisesti. Maiden erottamisesta hyötyisi vain Putin.
”Ei voida ajatella, että Suomi on yksi, Ruotsi on yksi. Me olemme yhdessä.”
Peter Hultqvistilla on Suomeen erityinen suhde. Hänen äitinsä oli kotoisin Kuusamosta, josta hänet vietiin sotalapsena Ruotsiin. Sinne hän myös jäi.
”Tässä maailmantilanteessa monet ovat heränneet, että Suomen ja Ruotsin on tehtävä yhteistyötä. Suomi nähdään Ruotsissa hyvin myönteisesti. Kun kasvoin 1960-luvulla, tunnelma oli vähän erilainen. Ruotsissa on paljon ihmisiä, joilla on toinen jalka Suomessa, toinen Ruotsissa”, Hultqvist sanoo.
Ruotsissa asuukin yli 700000 ihmistä, joilla on suomalaiset juuret. Yksi heistä on Peter Hultqvist, joka on hiljattain hankkinut myös kesämökin Suomesta, Turun saaristosta.
”Ajatuksena on viettää siellä niin paljon aikaa kuin mahdollista.”
Peter Hultqvist käveli maanantai-iltana kohti kotiaan Tukholman Sveavägenillä.
