Sotatieteiden dosentti, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö pitää itäisen Bahmutin merkitystä pitkälti symbolisena.
Sekä Ukraina että Venäjä ovat viestineet haluavansa pitää Bahmutista kiinni, ja kaupungin ympärillä käydyt taistelut ovat kuluttaneet jo kuukausien ajan molempia osapuolia.
Ukrainan asevoimien tiedottaja Serhii Tšerevatyi kertoi lauantaina, että tilanne Bahmutissa on ”vaikea, mutta hallinnassa”. Tšerevatyin mukaan Bahmut on ”vihollisen ensisijainen hyökkäyksen kohde”, kertoo uutistoimisto AFP.
”Bahmutilla on symbolinen ja poliittinen merkitys. Siitä on puhuttu eräänlaisena toteemina”, Käihkö sanoo.
Käihkön mukaan Bahmutissa käydyt taistelut ovat kuluttaneet etenkin Venäjän resursseja, mikä taas on pakottanut Ukrainan panostamaan omaan sodankäyntiinsä alueella.
Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi on verrannut Bahmutia linnoitukseen, joka ei sorru koskaan.
”Jos Ukraina sen nyt menettää, silloin se sortuu. Se merkitsisi Ukrainalle poliittista tappiota. Toisaalta Venäjä ei ole saanut aikaan Ukrainassa oikeastaan mitään konkreettista sitten viime heinäkuun, joten Bahmutin haltuunotto olisi Venäjälle tällainen konkreettinen voitto.”
Jos Venäjä saisi Bahmutin haltuunsa, se voisi osaltaan vaikuttaa venäläisten rintamaan laajemmaltikin, Käihkö arvioi.
”Se olisi Venäjän kannalta askel eteenpäin siinä mielessä, että heillä on tavoitteena koko Donetskin alueen haltuunotto.”
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Käihkö arvioi, että Ukrainan seuraavat puolustuslinjat ovat jo valmiina, mikäli se joutuu luopumaan Bahmutista.
Käihkö pitää mahdollisena sitä vaihtoehtoa, että Ukraina on kylmästi laskelmoinut kuluttavansa Venäjän joukkoja Bahmutin rintamalla.
”Venäjältähän loppuivat paukut jo viime kesänä, eikä sillä ole sen jälkeen ollut enää resursseja jatkaa hyökkäyksiään. Hyökkäyssota pysähtyi silloin”, hän sanoo.
Ukraina kertoi torstaina lähettäneensä Bahmutiin lisää joukkoja. Syytä ei kerrottu. Zelenskyin avustaja Alexander Rodnianski kertoi kuitenkin, ettei Ukraina aio ”uhrata kaikkia ihmishenkiään turhaan” ja että perääntyminen on yksi vaihtoehto.
Lue lisää: Ukraina lähetti lisäjoukkoja ”Bahmutin lihamyllyyn”
Käihkökään ei pidä järkevänä sitä, että Ukraina kärsisi Bahmutin takia valtavia tappiota etenkään siinä tapauksessa, jos se suunnittelee lähtevänsä odotettuun suurhyökkäykseen.
”Jos resursseja eli ammuksia ja joukkoja ei ole, Ukraina ei todennäköisesti pysty suuriin saavutuksiin. On toki mahdollista, että Ukraina on säästellyt parhaita joukkojaan ja voimiaan lähteä hyökkäämään.”
Toisaalta sotilaallisesti järkevin vaihtoehto ei Käihkön mukaan ole välttämättä poliittisesti kaikkein järkevin.
Venäjälle symbolisesti tärkeä etappi oli hyökkäyssodan vuosipäivä, 24. helmikuuta. Vuosipäivälle osunutta Venäjän suurhyökkäystä odotettiin, mutta se jäi näkemättä. Käihkö uskookin, että vuosipäivän jälkeen voittojen merkitys on Venäjän kannalta aiempaa pienempi.
”Vuosipäivä oli ja meni. Venäjällä ei ole antaa oikeastaan mitään konkreettisia näyttöjä. [Venäjän presidentti Vladimir] Putin kertoi, että Venäjä etenee askel askeleelta. Voisi kysyä, missä ne askeleet ovat”, Käihkö sanoo.
Bahmut olisi sellainen.
”Venäjän propagandakoneisto ja erityisesti [Wagner-johtaja Jevgeni] Prigožin ottaisi siitä tietysti kaiken mahdollisen irti.”
Sitä, mihin taistelut Bahmutin jälkeen etenevät, on mahdoton ennakoida. Käihkö pitää Ukrainan kannalta järkevänä vaihtoehtona edetä etelään, kohti Zaporižžjan aluetta.
Jos Venäjä taas pitää kiinni tavoitteestaan saada Donetskin alue haltuunsa, sen kannattaa Käihkön mukaan jatkaa taisteluita itäisessä Ukrainassa.
Hänen mukaansa Zelenskyin on annettava näyttöjä koko kansainväliselle yhteisölle, joka on tukenut Ukrainaa sodan aikana.
”Paineet edetä ovat Ukrainalle paljon kovemmat kuin Venäjälle. Putin ilmeisesti pystyy puheissaan viittaamaan epämääräisiin askel askeleelta -lupauksiin, mutta Zelenskyi ei välttämättä pysty samaan.”
